Yle: Tiesitkö? Suomi antaa toimeentulotukea ulkomaalaisille, jotka jäävät maahan ilman lupaa 31.8.2016
Kielteisen päätöksen saanut irakilainen turvapaikanhakija ei saa vastaanottorahaa, mutta hän voi nostaa kaupungilta toimeentulotukea. Perustuslain takaamaa oikeutta ei kuitenkaan välttämättä tiedosteta sosiaalitoimistoissa, joissa on annettu vastaavassa tilanteessa myös kielteisiä päätöksiä.
Maahanmuuttovirasto on tehnyt kuluvan vuoden aikana yli 7 300 kielteistä turvapaikkapäätöstä, joista yli 4 300 on annettu irakilaisille. Aikanaan heidän päätöksensä saavat lainvoiman, mikä tarkoittaa vastaanottorahan päättymistä. Heillä ei myöskään ole muiden paperittomien tapaan oikeutta tehdä töitä.
He eivät kuitenkaan jää täysin oman onnensa nojaan. Vaikka mahdollisesti tuhannet irakilaiset jäävät Suomeen ilman oleskelulupaa, heillä on silti oikeus hakea toimeentulotukea.
Käytännössä oikeutta ei välttämättä tiedosteta. Helsingin hallinto-oikeudessa on käsitelty kuntien tekemiä päätöksiä, joissa toimeentulotukea ei ole myönnetty oleskeluluvan puutteen vuoksi.
Syy tähän on todennäköisesti sosiaali- ja terveysministeriön toimeentulotukea koskeva ohje vuodelta 2013. Kuntien sosiaalityöntekijöille osoitettu opas linjaa, että ulkomaalaisen tulisi oleskella Suomessa yhtäjaksoisesti viisi vuotta, ennen kuin hän olisi Suomen kansalaisen tapaan oikeutettu toimeentulotukeen.
Päätökset ovat kumoutuneet hallinto-oikeudessa, sanoo Helsingin sosiaali- ja terveysviraston johtava lakimies Karri Välimäki.
– Sehän on selvä, että toimeentulotuki on tarkoitettu akuuttiin hätään. Siihen ei sovellu, että otetaan viiden vuoden asumisedellytys.
Kielteisiä päätöksiä annetaan, vaikka perustuslaki takaa toimeentulon
Viime joulukuussa apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin tarkasti, ovatko ministeriön oppaassa esitetyt toimintaohjeet linjassa lain kanssa. Lopputulos oli kielteinen. Perustuslain mukaan oleskelulupa ei ole toimeentulotuen edellytys.
Tästä huolimatta kielteisiä päätöksiä ilmeisesti tehdään edelleen. Yle sai käsiinsä esimerkiksi yhden Helsingissä keväällä tehdyn päätöksen, jossa toimeentulohakemus oli hylätty, koska hakija "oleskelee laittomasti maassa".
Apulaisoikeusasiamiehen linjaus ei siis ilmeisesti ole vielä mennyt perille kuntiin, toteaa lakimies Välimäki.
– Linjauksen pitäisi olla viimeinen niitti. Päämäärä on, että näitä ei lähtisi hallinto-oikeuteen.
Tämän vuoksi Helsinki, Espoo ja Vantaa laativat parhaillaan omaa ohjeistustaan sosiaalityöntekijöille vastaavien tilanteiden varalle.
Vastaavia toimeentulotukipäätöksiä on käsitelty hallinto-oikeudessa vasta muutamia. Mahdollisia syitä vähäiseen määrään on lukuisia. Maassa luvatta oleva ei mahdollisesti halua, tai ymmärrä valittaa kielteisestä toimeentulotukipäätöksestä, tai sitten hän ei ole tietoinen oikeudestaan siihen.
Lisäksi oleskeluluvaton tavallisesti pyrkii pysymään viranomaisilta piilossa, koska hän välttelee maastapoistamista. Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneilla irakilaisilla ei kuitenkaan ole piileskelyn tarvetta, sillä Irak ei ota vastaan Suomesta väkisin palautettuja.
Mikäli suuri osa irakilaisista päättää jäädä Suomeen ilman oleskelulupaa, toimeentulohakemusten – ja siten kielteisistä päätöksistä tehtyjen valitustenkin – määrä saattaa jatkossa kasvaa.