Iltalehti: Tuore tutkimus irakilaispakolaisista - tämän takia he tulivat Suomeen

Iltalehti: Tuore tutkimus irakilaispakolaisista - tämän takia he tulivat Suomeen 30.8.2016
Helsingin Sanomat: Tutkija: Syy turvapaikanhakijoiden seksuaalirikoksiin poikkeustilassa ja traumoissa, ei uskonnossa ja kulttuurissa

Tiedote: Tutkimus: Suomeen saapuneet irakilaispakolaiset ovat moninainen joukko
TEM: Marko Juntunen: Poikkeustilan sukupolvet – Irakilaispakolaisuus Suomessa (pdf)

Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi tiistaina tuoreen tutkimusraportin Poikkeustilan sukupolvet - Irakilaispakolaisuus Suomessa, joka on ensimmäinen laaja katsaus irakilaisista Suomessa.

Tutkimusraportin on tehnyt arabimaihin ja islamiin perehtynyt sosiaaliantropologi Marko Juntunen.

Tutkimuksessaan Juntunen selvitti syitä, joita irakilaisilla on pakolaisuuteen. Tutkimuksessa kerrotaan myös siitä, millaista elämää irakilaistaustaiset pakolaiset elävät nyt Suomessa.

Määrä kasvoi

Ensimmäinen irakilaisyhteisö syntyi Suomeen Persianlahden sodan (1990-1991) jälkeen, kun laajamittainen irakilaispakolaisuus kohti Länsi-Eurooppaa käynnistyi.

2000-luvulla Saddamin hallinnon kaatuminen, shiiojen ja sunnien taistelut ja Isisin synty ovat voimistaneet irakilaisten maastamuuttoa.

Viime vuonna ennätysmäärä irakilaisia saapui Suomeen hakemaan turvapaikkaa.

Edellisenä vuonna Eurooppaan saapui luvatta hieman alle 300 000 siirtolaista, mutta pelkästään heinäkuussa 2015 saapujia oli yli 100 000.

Olosuhteet muuttuivat

Suomeen saapui vuonna 2015 turvapaikanhakijoita monista maista, mutta irakilaiset olivat ylivoimaisesti suurin maahantulijaryhmä.

Sisäministeriö ei ole löytänyt turvapaikkahakemusten kokonaismäärän kasvulle yksiselitteistä syytä.

Sisäministeriö ei katsonut, että Suomen sosiaaliturva, työmarkkinat tai muutkaan yhteiskunnalliset asiat toimisivat houkuttelevina tekijöinä, vaan kasvu selittyy lähtö- ja kauttakulkumaiden olosuhteiden muutoksilla.

Suomen naapurimaiden kiristyvä linja alkoi myös vähitellen ohjata yhä useampia irakilaisia tänne.

Pohjoismaista Ruotsi harjoitti aikaisemmin hyvin avokätistä turvapaikkapolitiikkaa irakilaisten suhteen, mutta linja muuttui vuonna 2007. Monen irakilaisen mielestä Ruotsi ja Saksa olivatkin jo tulvillaan turvapaikanhakijoita.

- Olin kuullut Suomesta, että se on maa, joka kunnioittaa ihmisoikeuksia. On mahdollista, että monet suuntaavat Suomeen, koska Ruotsia pidetään vaikeampana maana, Shangalissa vuonna 1969 syntynyt Soran sanoo tutkimusraportissa.

Kalliit matkat

Juntunen haastatteli tutkimusraporttiinsa lukuisia irakilaisia, mutta monessa ennen viime vuotta tehdyssä haastattelussa hämärän peittoon jäi se, miksi juuri Suomi oli valittu kohdemaaksi.

Moni irakilainen sanoi, ettei kohdemaa ollut tiedossa matkaan lähdettäessä. Se selkiytyi vasta, kun he keskustelivat muiden turvapaikanhakijoiden ja salakuljettajien kanssa. Monilla oli Suomessa myös yhteyshenkilöitä, kuten sukulaisia tai tuttavia.

Raportin mukaan irakilaiset yleisesti käsitteellistävät EU-maat "turvapaikkamaiksi" ja maiksi "jotka eivät myönnä suojelua". Suomi ja Pohjoismaat kuuluvat ensimmäiseen kategoriaan.

Irakilaiset kertoivat maksaneensa kaiken kattavasta "pakettimatkasta" Suomeen vuosien 2004‒2010 välillä noin 8 000 euroa.

Suurin osa Juntusen haastattelemista irakilaisista maksoi matkan myymällä autonsa, kiinteistön, maaomaisuutta, karjaa tai kääntymällä omaisten ja sukulaisten puoleen. Perheet joutuivat myymään kaiken omaisuutensa päästäkseen matkaan.

Moniin matkoihin liittyi salakuljettajien harjoittamaa uhkailua ja kontrollia asiakkaita kohtaan.

Matkojen traumat painoivat etenkin yksin saapuneita alaikäisiä. Heillä oli taustalla myös kivulias ero vanhemmista, perheenjäsenistä ja ystävistä.

Turvallinen maa

Juntusen tekemissä irakilaisten haastatteluissa ilmeni, että Suomen menestyksekäs koululaitos ja ilmainen korkeakouluopetus kiinnostivat etenkin perheellisiä.

Keskiluokkaan kuuluvissa perheissä oltiin kauhuissaan siitä, miten naisen asema Irakissa oli muuttunut miehityksen jälkeen. Nämä irakilaiset kannustavatkin Suomessa kasvavia tyttäriään ja poikiaan kouluttautumaan ja hakeutumaan avoimesti työelämään.

Irakilaiset pitivät Suomea turvallisena ja ihmisoikeuksia kunnioittavana yhteiskuntana, jossa ei kärsitä vakavasta muukalaisvihamielisyydestä tai muslimiyhteisön radikalisoitumisesta.

Suuri osa syksyllä 2015 saapuneista irakilaisista oli iältään alle 25-vuotiaita miehiä, mutta joukossa oli myös naisia ja kokonaisia perheitä.

Juntusen haastattelemat nuoret miehet kertoivat, että heidän omat vanhempansa ja perheenjäsenensä olivat kannustaneet heitä lähtemään.

Osa vanhemmista pelkäsi nuorten joutuvan rikosten tai väkivallan uhriksi tai ajautuvan järjestäytyneen rikollisuuden tai aseellisten ryhmien pariin kotimaassaan.

Tieto liikkui

Internet ja sosiaalinen media nousi viime vuonna erityisrooliin kansainvälisen liikkuvuuden motivoijana ja suuntaajana.

Sosiaaliseen mediaan ilmaantui kymmeniä irakilaisten turvapaikanhakijoiden perustamia arabiankielisiä keskusteluryhmiä. Pakolaisuudesta jaettiin ja tuotettiin tietoa ja materiaalia jaettiin sosiaalisessa mediassa.

Sosiaaliseen mediaan tuotettu sisältö koostui terveisistä Irakiin jääneille sukulaisille ja tuttaville sekä ohjeista ja neuvoista matkalle pyrkiville maanmiehille.

Seksi huolettaa

Suomessa irakilaisvanhemmat ovat kantaneet runsaasti huolta siitä, että lapset kasvavat sallivan seksuaalisuuden, seksuaalisen ja sukupuolisen tasavertaisuuden ja nuorten varhaisen itsenäistymisen keskellä.

Uskoaan aktiivisesti harjoittavissa muslimiperheissä on korostettu tarvetta suojella jälkikasvua suomalaisen juridisen järjestelmän, koululaitoksen ja yleisesti jaettujen normien tarjoamilta seksuaalisuuteen ja sukupuoleen liittyviltä vaikutteilta.

- Yksi asia minua huolestuttaa. Se kuinka lapsemme oppivat asioita seksistä suomalaisilta. Se ei ole hyvä asia. Jotkut oppivat suomalaisilta asioita, jotka eivät sovi meille. Olin avioituessani 22-vuotias, saimme vaimoni kanssa seitsemän lasta. Minun mielestäni suomalaiset nuoret lähtevät liian aikaisin perheestään. Kun he ovat kahdeksantoista, he muuttavat pois, Suomessa vuodesta 2001 saakka asunut Abu Adnan sanoo.

Monet irakilaisvanhemmat ovat yrittäneet vaikuttaa uhkiksi kokemiinsa asioihin rajoittamalla lastensa, erityisesti tyttöjen, liikkumista julkisessa kaupunkitilassa.

Monissa perheissä lapset puhuvat kuitenkin huomattavasti vanhempiaan paremmin suomea, joka vaikeuttaa vanhempien kontrollointia.

Juntunen toteaa raportissaan, että vaikka kaikki Suomeen saapuneet irakilaiset eivät selviä ilman oireita sotien ja väkivallan kierteestä, ei yhteiskuntarauha Suomessa vaarantunut maahan saapuneiden nuorten irakilaismiesten vuoksi.

_________________________________


Helsingin Sanomat: Tutkija: Syy turvapaikanhakijoiden seksuaalirikoksiin poikkeustilassa ja traumoissa, ei uskonnossa ja kulttuurissa

TUTKIJA Marko Juntunen pitää Suomessakin käytyä keskustelua maahanmuuttajien tekemistä seksuaalirikoksista yksinkertaistavana ja harhaanjohtavana. Hänen mukaansa syytä joidenkin Lähi-idästä tulleiden maahanmuuttajamiesten tekemiin rikoksiin on etsitty väärästä paikasta.

Selitystä on niin Suomessa kuin muissakin Euroopan maissa etsitty uskonnosta ja arabikulttuurista. Irakilaisia maahanmuuttajia tutkineen Juntusen mukaan syyt löytyvät pikemminkin irakilaisen yhteiskunnan romahtamisesta sekä arjen ja perinteiden katkeamisesta.

JUNTUNEN toteaa tänään tiistaina julkistetussa tutkimuksessaan, että Suomeen viime syksynä saapuneet irakilaiset turvapaikanhakijat edustavat poikkeustilan, katastrofin ja traumojen sukupolvea. He ovat eläneet lapsuutensa ja nuoruutensa sotien, väkivallan ja taistelujen keskellä.

”Joka ikisellä Suomessa haastattelemallani irakilaismiehellä oli Irakin kodissaan aseita”, Juntunen kirjoittaa työ- ja elinkeinoministeriön julkaisemassa raportissa Poikkeustilan sukupolvet – Irakilaispakolaisuus Suomessa.

Tämän tajuaminen ei Juntusen mukaan missään tapauksessa tarkoita seksuaalisen häirinnän tai raiskausten vähättelyä.

”Se tarkoittaa ainoastaan sitä, että väkivallan läpäisevässä yhteiskunnassa koko elämänsä viettäneiden miesten oirehdintaa heidän saavuttuaan turvapaikanhakijoiksi on mahdotonta korjata, jos diagnoosi on väärä”, Juntunen toteaa raportissaan.

JUNTUNEN on seurannut tutkijana suomenirakilaisten elämää vuosien ajan. Hän nostaa tutkimuksessaan esiin muitakin teemoja, joista julkisuudessa on muodostunut yksipuolinen kuva.

Tutkimuksessa tuodaan esiin muun muassa, etteivät turvapaikanhakijoita kuljettavat ihmissalakuljettajat aina ole osa järjestäytynyttä rikollisuutta vaan he voivat olla tavallisia rajaseudun asukkaita, jotka hankkivat lisätuloja kuljetuksilla tai majoittamalla siirtolaisia.

Raportti puhdistaa myös levottomaksi lähiöksi leimautuneen Turun Varissuon mainetta. Juntusen mukaan Varissuolla asuvat nuoret kokevat ympäristön turvalliseksi ja rasismista vapaaksi alueeksi, jossa keskinäinen solidaarisuus on vahvaa.

_________________________________


Tiedote: Tutkimus: Suomeen saapuneet irakilaispakolaiset ovat moninainen joukko

Suomessa asuvat irakilaiset ovat poliittisesti, etnisesti ja uskonnollisesti hyvin moniääninen joukko, joka tuottaa toisiaan haastavia tulkintoja kotimaastaan, kulttuuristaan ja kotimaansa konfliktien syistä. Nämä jaot vaikuttavat myös Suomessa asuvien irakilaisten elämään, sillä eri ryhmiin kuuluvat ihmiset kohtaavat arjessa esimerkiksi naapureina.

Tiedot selviävät 30.8.2016 julkaistusta irakilaispakolaisten taustoja ja nykytilannetta selvittävästä tutkimusraportista. Työ- ja elinkeinoministeriön kotouttamisen osaamiskeskus tilasi raportin arabimaihin ja islamiin perehtyneeltä sosiaaliantropologi Marko Juntuselta. Raportti palvelee muun muassa irakilaisia työssään kohtaavia maahanmuuton asiantuntijoita.

Moninaisuus vaikuttaa Suomeen sopeutumiseen
Irak jakautui Saddam Husseinin hallinnon kaaduttua 2003 keskenään kamppaileviin etnisiin, heimoperustaisiin ja uskontokohtaisiin ryhmiin. Maahan syntyi vakava turvallisuustyhjiö, ja pian uskontokuntakohtainen ja etnisyyteen kiinnittyvä politiikka johtivat väkivaltaisuuksiin ja laajamittaisiin väestönsiirtoihin. Miehityksen jälkeinen Irak on kärsinyt jatkuvasta väkivallan kierteestä, joka muuttui yhä verisemmäksi Isis-järjestön valloitettua laajoja alueita Irakin luoteisosissa vuonna 2014.

Tutkimuksen mukaan Irakin ristiriitaisen ja väkivaltaisen historian takia irakilaisten on vaikea luoda kaikkia ryhmiä yhdistäviä järjestöjä Suomessa. Yhden suurimmista jakolinjoista muodostaa uskonto ja se millaisen painoarvon ryhmä sille antaa. Osa Suomen irakilaisista tukee identiteettien uskonnollistamista ja osa kamppailee sitä vastaan. Osa välttelee osallistumista, koska kokee oman näkemyksensä kertomisen tilanteessa riskialttiiksi.

Sosiaalinen media ohjasi pakolaisia
Vuonna 2015 Suomeen saapui kansainvälistä suojelua hakemaan lähes 32 500 turvapaikanhakijaa, joista yli 60 prosenttia oli irakilaisia. Tutkimuksen mukaan Suomi kiinnosti irakilaisia muun muassa siksi, että sitä pidetään ihmisoikeuksia kunnioittavana, turvallisena yhteiskuntana.

Juntunen kuvaa raportissa myös vuoden 2015 pakolaistilanteeseen liittynyttä uutta viestinnällistä ilmiötä, jossa viestintä sosiaalisessa mediassa ohjasi pakolaisten muuttoliikettä voimakkaasti. Esimerkiksi Facebookin kautta jaettiin tietoa, ohjeita ja neuvoja Irakiin jääneille sekä tietoa reiteistä ja niihin liittyvistä riskeistä.

Haastatteluihin ja etnografiseen havainnointiin perustuva raportti käsittelee sekä jo aiemmin että viime vuosina Suomeen saapuneiden irakilaisten pakolaisuuden syitä, matkareittejä sekä kotoutumista. Raportti on luettavissa työ- ja elinkeinoministeriön verkkosivuilta osoitteesta www.tem.fi/julkaisut.