Surkkari: Päivi Nerg: Pakolaistulvia tulee jatkossakin

Surkkari: Päivi Nerg: Pakolaistulvia tulee jatkossakin 17.8.2016

Aivan näinä päivinä tulee kuluneeksi tasan vuosi siitä, kun Suomen sisäministeriössä kokoonnuttiin miettimään ratkaisua Suomen oloissa aivan uudenlaiseen ongelmaan.

Tuon kriisikokouksen tarkka päivämäärä oli 25.8.2016 ja siinä pohdittiin Suomeen äkisti kohdistunutta turvapaikanhakijoiden tulvaa.
Turvapaikanhakijoita oli alkanut tulvia Suomeen etenkin Tanskan ja Ruotsin kautta. Suomen rajan yli he tulivat Torniosta.

Sisäministeriössä mutta myös Suomen poliisissa, tullissa, rajavartiolaitoksessa ja maahanmuuttovirastossa oltiin ihmeissään.

Miksi juuri Suomeen? Miten heidät kaikki pystytään ottamaan vastaan? Missä ja miten heidät voidaan rekisteröidä, ja mihin heidät voidaan sijoittaa Suomessa odottamaan päätöstä turvapaikasta, tai anomuksen hylkäämisestä?

–  Viime syksy on minulle vieläkin melkoista sumua, en muista siitä paljoakaan. Teimme kaikki ympäripyöreitä työpäiviä ja väsymys oli kova, sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg kertoo nyt, noin vuositapahtuneesta.

– Näin jälkikäteen minulla on kuitenkin hyvä mieli siitä, että pärjäsimme. Kriisi toi esiin suomalaisen virkamieskoneiston huikean kyvyn venyä ja yksittäisten ihmisten tahdon kantaa vastuuta. Koneisto taipui, mutta ei katkennut, hän jatkaa.

– Saimme Tornioon töihin poliiseja kaikista Suomen poliisilaitoksista ja avuksi tuli myös vapaaehtoisia poliisikoulusta.

”Suomella ja Venäjällä ainutlaatuinen yhteistyö”

Torniosta puhuessaan Nerg tarkoittaa Tornion järjestelykeskusta, jonka sisäministeriö polkaisi käyntiin tyhjästä viime syksynä ja johon Ruotsista saapuneet turvapaikanhakijat ohjattiin.
Keskuksen ansiota Suomen pakolaiskriisi saatiin kohtuullisen nopeasti kontrolliin.

Mutta lisää pakolaisia oli tulossa – ja uudesta suunnasta. Ruotsista Suomeen vyöryneiden turvapaikanhakijoiden jälkimainingeissa Suomeen alkoi saapua turvapaikanhakijoita myös itärajan takaa Venäjältä. Tämä aalto kuitenkin tyrehtyi nopeasti, ja sitä Nerg pitää Suomen ja Venäjän välisen hyvän viranomaisyhteistyön sekä poliittisen yhteistyön ansiona.

– Suomen ja Venäjän välillä on ainutlaatuiset kontaktit ja yhteistoiminta ja on suotavaa, että näin on jatkossakin. Se oli vahvuutemme, kun turvapaikanhakijoita alkoi tulla. Meillä sisäministeriössä oli Venäjän suhteen koko ajan tuntuma siitä, missä mennään, Nerg summaa.

Lopulta Venäjän suunnasta saapui Suomeen noin 2000 turvapaikanhakijaa. Koko Suomeen turvapaikanhakijoita saapui viime vuonna 32 000 – kun aiempina vuosina Suomi on ottanut vastaan vain noin 3500 turvapaikanhakijaa per vuosi.

Hakijoiden lukumäärä siis noin kymmenkertaistui Suomessa yhdessä vuodessa.
Ruotsissa turvapaikanhakijoiden lukumäärä ”vain” kaksinkertaistui viime vuonna: ennen 80 000, nyt 160 000.

Pakolaisrallilla on tehty paljon rahaa

Päivi Nerg myöntää, että viime syksynä Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijoiden joukossa oli runsaasti heitä, joille oli myyty matka Suomeen.

–Moni oli maksanut pääsystä Suomeen jopa kymmeniä tuhansia euroja. Heille oli luvattu, että Suomi on turvallinen maa, jossa turvapaikan saa nopeasti, parissa viikossa, ja että perheen saa tuoda Suomeen automaattisesti. Tällaisia lupauksia näille raukoille oli annettu, mikä tietenkin oli aika kornia, hän kertoo.

Suomeen saapuneista turvapaikanhakijoista osa onkin jo huomannut, ettei Suomi mikään maanpäällinen paratiisi olekaan, ja he ovat jo lähteneet maasta.

Nergin mukaan vapaaehtoisesti lähteneitä on ollut toistaiseksi noin 6000.

Nergin mukaan on selvää, että organisoidun ”pakolaisrallin” taustalla oli liiketoiminta, jolla on tehty paljon rahaa kriisialueiden ihmisten lähettämisellä Eurooppaan.

–Nyt odotetaan, että mistä maista syntyy seuraava pakolaistulva. Jostain se tulee, se on selvä, sillä tilanne maailmalla ei ole viime vuoden jälkeen ainakaan helpottunut, vaan päinvastoin muuttunut hankalammaksi. Maailmassa on tällä hetkellä vähintään 60 miljoonaa pakolaista, eli potentiaalia kyllä on, Nerg muistuttaa.

Vaikka julkisuudessa onkin puhuttu lähinnä Syyrian pakolaiskriisistä, saapui Suomeen Syyriasta viime vuonna lopulta vain noin 600 turvapaikanhakijaa.
Valtaosa turvapaikanhakijoista, eli noin 20 000, tuli Irakista. Tuhansia tuli myös Afganistanista, ja Somaliasta.

Suomeen saapui 3000 lasta, yksin

Viime syksyn turvapaikanhakijoissa riittää Suomella sulateltavaa vielä pitkäksi aikaa. Suomeen saapui viime vuonna myös 3000 alaikäistä turvapaikanhakijaa, jotka tulivat tänne lähtömaistaan täysin yksin, läpi Euroopan.

Esimerkiksi Ruotsissa lapsiturvapaikanhakijoita on kadonnut jäljettömiin ja on epäiltävissä, että heitä on kaapattu ja käytetty hyväksi.
Nergin mukaan Suomesta lapsiturvapaikanhakijoita ei ole kadonnut.

– Meillä Suomessa on hyvä järjestelmä siinä mielessä, että lapset sijoitetaan perhekoteihin ja jokaiselle määrätään edunvalvoja. He ovat hyvissä käsissä. Lapset ovat se ryhmä, jotka saavat Suomesta turvapaikan nopeimmin.

Runsas kolmannes viime vuonna tulleista saanee oleskeluluvan

Viime vuoden elokuussa käynnistynyt Suomen pakolaiskriisi ei ole missään nimessä vielä täysin ohi. Suomeen tulleita turvapaikanhakijoita on sijoitettu 110 vastaanottokeskukseen eri puolille Suomea. Heistä osa on jo saanut päätöksen mahdollisesta oleskeluluvasta, ja osa ei.

Tänä vuonna Suomeen on tullut toistaiseksi 3600 turvapaikanhakijaa, eli koko vuoden lukumäärä tulee ylittämään vuoden 2014 määrän joka tapauksessa.

Nerg uskoo, että viime vuonna tulleista 32 000 turvapaikanhakijasta oleskeluluvan Suomeen saa noin 10 000. Tämä vastaa yleistä suhdelukua. Suomeen saapuneista turvapaikanhakijoita oleskeluluvan saa yleensä noin joka kolmas.

Oleskelulupa myönnetään 1–4 vuodeksi, minkä jälkeen Suomen viranomaiset arvioivat, myönnetäänkö henkilölle määräaikainen jatkolupa tai pysyvä oleskelulupa.
Arvioinnissa on kriteereinä muun muassa kielitaidon kehittyminen Suomessa, työ- tai opiskelupaikan löytyminen, turvallisuustilanne kotimaassa – eli voiko sinne mahdollisesti palata?

Koskaan ei voi olla aivan varma

Tilanne turvapaikanhakijoiden suhteen on Suomessa taas vakiintunut, mutta vielä on vastaamatta kysymykseen ”miten”?

Miten on mahdollista, että kymmenet tuhannet pakolaiset pääsevät vaeltamaan läpi Euroopan hakeakseen turvapaikkaa juuri Suomesta?

Miten he pääsivät kulkemaan vapaasti maasta toiseen?

Niin sanottu Dublinin-sopimus nimittäin määrää, että turvapaikanhakija on rekisteröitävä siinä Euroopan maassa, johon hän ensimmäisenä saapuu. Saman sopimuksen mukaan turvapaikanhakija on palautettava tähän samaan – eli ensimmäiseen – maahan, jos hän lähtee anomaan turvapaikkaa jostakin muusta EU-maasta.

– Tässä kohdin eurooppalainen systeemi petti, toteaa Nerg.

– Etelästä Eurooppaan saapuneita pakolaisia ei rekisteröity. He pääsivät liikkumaan pitkin Eurooppaa, sillä rajatarkastuksia ei Schengen-alueella ole.

Nergin mukaan tilanne on siinä mielessä nyt erilainen, että Schengen-maatkin ovat palauttaneet rajatarkastuksia. Näin ovat menetelleet myös Tanska ja Ruotsi, joten on epätodennäköistä, että Suomi joutuu enää kohtaamaan viime syksyn kaltaista pakolaisaaltoa.

Koskaan ei voi kuitenkaan olla varma. Tämän Nerg myöntää. Hän kertoo, kuinka sisäministeriössä viime keväänä kartoitettiin mahdollisia tulevaisuudenriskejä, eikä kenelläkään tullut mieleenkään, että turvapaikanhakijoiden tulva voisi olla niistä yksi.

– Pakko on myöntää, että olimme silloin naiivin optimistisia, naurahtaa Nerg.

Pahin uhka ovat yksinäiset sudet

Keski-Euroopan maihin kohdistuneesta terrorista puhuttaessa Nerg sanoo, että Suomi on yhä turvallinen maa. Vaikka tilanne joissakin eurooppalaisissa maissa on heikentynyt, Suomi ei kuitenkaan ole terroristijärjestöjen ensisijainen kohdemaa.

– Suomessa ei ole terroristisoluja, vaikkakin kontakteja terroristeilla on myös Suomeen Euroopan turvallisuuspalvelut tekevät tiivistä yhteistyötä ja Suomi on tässä työssä mukana. Kaikki suomalaiset voivat nukkua yönsä rauhassa.

Nerg pitää Suomen yhtenä keskeisenä turvallisuusriskinä syrjäytymistä. Hän muistuttaa, että Suomessakin joukkomurhia ovat panneet toimeen syrjäytyneet nuoret miehet, ”yksinäiset sudet”.

– Syrjäytyminen voi koskea niin omanmaalaista kuin maahanmuuttajaa. Onneksi Suomessa on tämä ymmärretty ja viranomaiset pyrkivät tekemään monialaista yhteistyötä ongelman voittamiseksi.