Yle: Sisko sai Suomesta turvapaikan, veli ei – suositteko naisia, Maahanmuuttovirasto?

Yle: Sisko sai Suomesta turvapaikan, veli ei – suositteko naisia, Maahanmuuttovirasto? 31.8.2016

Maahanmuuttovirasto on antanut sisaruksille vastakkaisia turvapaikkapäätöksiä. Yle tutustui tapauksiin, joissa samoista syistä turvapaikkaa hakenut irakilaisnainen sai myönteisen päätöksen ja hänen veljensä kielteisen. Maahanmuuttovirasto myöntää, että Irakista paennut nainen voi saada herkemmin suojelua kuin mies.

Aikuiset irakilaissisarukset pakenivat yhdessä Suomeen syksyllä 2015. He kertoivat Suomen viranomaisille identtisen tarinan: molempia vainotaan perheen puoluetaustan vuoksi.

Maahanmuuttovirasto hyväksyi tosiseikkana, että sekä veljellä että siskolla on aihetta pelätä joutuvansa vainotuiksi poliittisten mielipiteidensä vuoksi, jos he palaisivat Bagdadiin. Veli oli joutunut miliisien jahtaamaksi.

"Pelkäät palata, koska shiiamiliisit ovat uhanneet viedä lapsesi, jos eivät löydä veljeäsi", siskon päätöksessä siteerataan hänen kertomustaan.

Kuitenkin miliisien etsimä pikkuveli sai käännytyksen Suomesta Irakiin, isosisko alaikäisine lapsineen turvapaikan. Veli on parikymppinen, sisko kolmikymppinen. Molempien päätös on tehty kesällä sen jälkeen, kun Maahanmuuttovirasto tiukensi Irak-linjaustaan toukokuussa.

Siskon turvapaikkaa perustellaan "esitetyillä selvityksillä" ja ajantasaisella Irak-maatiedolla, veljen päätöksessä puolestaan todetaan:

"Olet nuori, työkykyinen, perheetön mies ja kuulut shiialaisena Etelä-Irakissa valtaväestöön. Sinun on turvallisesti ja laillisesti mahdollista siirtyä oleskelemaan Etelä-Irakiin, jossa sinuun ei kohdistu uhkaa."

Miksi samasta syystä vainotuiksi tulevat saavat vastakkaiset päätökset?

Migri: Sukupuolella on väliä

Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo myöntää, että sukupuolella voi olla vaikutusta. Hän ei ota kantaa yksittäistapaukseen, vaan puhuu yleisellä tasolla.

– Tietyissä olosuhteissa yksinäisen naisen, ehkä yksinhuoltajan asema on erilainen kuin nuoren, terveen, työkykyisen miehen, Repo toteaa.

Esimerkiksi Bagdadiin ilman turvaverkkoa palaava nainen olisi Revon mukaan haavoittuvampi kuin vaikkapa mies, jolla on sukulaisia alueella.

– Emme suosi naisia vaan arvioimme yksilöllisesti. Joskus on päinvastoin: miestä ei voida palauttaa, jos häntä uhkaa esimerkiksi pakkorekrytointi sotavoimiin tai terroristijärjestöön.

Maahanmuuttovirasto ei osaa sanoa, paljonko tällaisia tapauksia on, joissa perheenjäsenet saavat erilaiset suojelupäätökset. Tavatonta se ei ole.

Sisaruksia ei ulkomaalaislain silmissä edes lasketa perheenjäseniksi, kuten ei täysi-ikäisiä lapsia tai täysi-ikäisen vanhempiakaan.

Jopa puolisot voivat saada erilaiset päätökset, Esko Repo korostaa. Jokainen puhutellaan erikseen ja päätökset tehdään erikseen, jolloin myös turvapaikan perusteet voivat poiketa toisistaan.

– Tietysti lähtökohta on, että jos on kaikki samanlaiset faktat, aika pitkälle silloin pitäisi olla samanlainen lopputuloskin ja päätös, hän sanoo.

Asianajaja: Nainen ei ole automaattisesti vainotumpi kuin mies

Maahanmuuttoasioihin erikoistuneen asianajajan Ville Punton mielestä sisarusten erilainen kohtelu kuulostaa erikoiselta, jos molemmat katsotaan vainotuiksi.

– Todennäköisesti Maahanmuuttovirasto ajattelee, että jos naisella on lapsia, hän ei pysty pakenemaan maan sisäisesti, vaikka sitä ei päätöksessä sanotakaan, Punto arvelee.

– Siinä mielessä ymmärrän logiikan. Eri asia on, onko sisäinen pako miehellekään mahdollista.

Asianajaja Punto kuitenkin huomauttaa, ettei nainen ole Irakissa automaattisesti vainotumpi kuin mies esimerkiksi poliittisten mielipiteidensä takia.

– Usein päinvastoin, Punto toteaa.

Miksi YK:n pakolaisstatus painoi siskolla, mutta ei veljellä?

Toinen Bagdadista lähtöisin oleva aikuinen sisaruspari koki samanlaisen kohtalon: pikkusisko ja tämän alaikäinen tytär saivat jäädä Suomeen, isoveli käännytetään. He tulivat Suomeen yhdessä syksyllä 2015 ja saivat päätöksensä kesällä tismalleen samaan aikaan.

Erikoista heidän tapauksessaan on se, että Maahanmuuttovirasto otti siskon päätöksessä huomioon YK:n myöntämän pakolaisaseman, mutta veljen päätöksessä se jätettiin huomiotta.

Siskon päätöksessä otettiin huomioon YK:n pakolaisasema, veljellä se jätettiin huomiotta.
Molemmille YK:n pakolaisjärjestö UNHCR oli myöntänyt vuoden 2015 alussa pakolaisaseman, jonka perusteella "henkilöä ei saa pakolla palauttaa maahan, jossa hän olisi vaarassa".

Korkein hallinto-oikeus on linjannut Suomessa, että UNHCR:n pakolaisasema ei yksin takaa turvapaikkaa, mutta sille pitää antaa päätöstä tehdessä asianmukainen painoarvo.

"Sen myöntämiseen johtaneet syyt tulee mahdollisuuksien mukaan selvittää ja ottaa huomioon erityisesti arvioitaessa vaaraa, jota henkilö saattaisi kotimaahansa palautettaessa kohdata", KHO kirjoittaa ennakkoratkaisussaan.

"YK on Migrin mielestä liian lepsu"

Kyseinen sisko sai suojelua, koska hän kuuluu "tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään". Tällä tarkoitetaan suomeksi sanottuna, että siskoon kohdistuu pelko joutua vainotuksi sukupuolensa perusteella.

Yle ei kerro yksityiskohtia siskon tai veljen hakemuksesta heidän suojelemisekseen.

Veljen vainon syy on eri: hänen työnsä. Siksi Maahanmuuttovirasto kehottaa veljeä vaihtamaan ammattia ja asuinkaupunginosaa Bagdadin sisällä. He ovat sunnimuslimeja.

"Maahanmuuttovirasto hyväksyy tosiseikkana kertomuksesi koskien saamiasi uhkauksia ja ---- ja omaisuutesi takavarikoimista. Maahanmuuttovirasto ei kuitenkaan hyväksy tosiseikkana sitä, että olisit näistä syistä tulevaisuudessa vaarassa joutua vakavien oikeudenloukkausten kohteeksi kotikaupungissasi, mikäli luovut työstäsi", veljen päätöksessä lukee.

Myöskään UNHCR:n pakolaisasema ei muuta viraston arviota, päätöksessä todetaan lyhyesti. Maahanmuuttovirasto perustelee kielteistä kantaansa vain "UNHCR:n toimintaperiaatteista saatavilla olevilla tiedoilla".

– Ai että UNHCR myöntää pakolaisaseman liian helposti? Sitäkö se tarkoittaa, asianajaja Ville Punto hämmästelee Maahanmuuttoviraston tulkintaa.

Oleskelulupakysymyksiin erikoistuneen asianajaja Punton mukaan Maahanmuuttoviraston pitäisi vähintäänkin perustella, miksi se päätyy eri lopputulokseen kuin YK:n pakolaisjärjestö.

– Hyvä kysymys on, miksi sisaren päätöksessä pakolaisasemalla oli merkitystä ja veljen ei, varsinkin jos asiaa perustellaan pakolaisjärjestön "yleisillä toimintaperiaatteilla"? Eikä asiaa pitäisi edes perustella yleisillä periaatteilla vaan kyseisen henkilön tilanteella, Punto sanoo.

– Todennäköisesti UNHCR on liian lepsu Migrin mielestä, koska UNHCR katsoo, ettei Irakiin pitäisi palauttaa pakolla ketään tällä hetkellä, Punto arvioi.

Migri: Perustelujen pitää olla tarkkoja

Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo ei jälleen ota kantaa yksittäisen päätöksen sanamuotoihin, mutta korostaa, että päätöksestä pitäisi ilmetä, mihin se on perustunut.

– On selkeää, että UNHCR:n pakolaiseksi määrittelemä peruste tulee tietyllä painoarvolla huomioida, mutta se ei automaattisesti sido nykyistä harkintaa. Me teemme tällä tiedolla näistä lähtökohdista yksilöllisen harkinnan ja arvioimme, mikä tilanne on, jos henkilö palaisi tällä hetkellä kotimaahansa, Repo kertoo.

Eli päätöksestä pitäisi ilmetä tarkkaan, miksi Maahanmuuttovirasto päätyy eri tulokseen kuin YK:n pakolaisjärjestö?

– Totean: kyllä pitää.

– Toki päätösperustelutekniset sanamuodot voivat olla eri kirjoittajilla erilaiset, mutta niitä en lähde käymään läpi, Repo sanoo.

Yle on tutustunut kyseisen siskon ja veljen puhuttelupöytäkirjoihin ja niiden perusteella päätöksissä oli muitakin eroja. Maahanmuuttovirasto piti veljen kertomusta pakomatkaan johtaneista syistä osin "täsmentymättömänä", mutta siskon kertomusta ei kyseenalaistettu. Siskon päätöksessä mainittiin murhattu sukulainen, mutta veljen päätöksessä ei.