Yle: Sisäministeriö: Suurin osa Suomen ääriliikehdinnästä äärioikeiston käsialaa 16.8.2016
Tiedote: Väkivaltainen ääriliikehdintä maltillista Suomessa
Väkivaltaisen ekstremismin tilannekatsaus 1/2016 (pdf)
Lähes puolet vuonna 2015 tapahtuneesta väkivaltaisesta ääriliikehdinnästä oli motiiviltaan äärioikeistolaista. Jihadistisesti motivoituneita rikosepäilyjä aloitettiin kymmenkunta. Turvapaikanhakijatilanne ei olennaisesti lisännyt väkivaltaisen ekstremismin määrää, mutta toisaalta synnytti viharikosaallon turvapaikanhakijoita kohtaan.
Ministeriö esitteli viime vuoden ääriliikehdintää maanantaina julkaisemassaan raportissa.
Ensimmäiseksi voidaan todeta, että väkivaltaisen ekstremismin määrä on Suomessa edelleen vähäistä. Vertailun vuoksi: pahoinpitelyrikoksia tulee Suomessa poliisin tietoon vuosittain yli 30 000. Väkivaltaiseen ekstremismiin liittyvien pahoinpitelyrikosten määrä viime vuonna oli tähän nähden marginaalisen pieni 17. Suurin osa rikoksista ja rikosepäilyistä onkin muutaman yksittäisen tapahtuman lopputulosta.
Kokonaisuudessaan aatemaailmalla perusteltua väkivaltaa todettiin alle sadassa rikoksessa tai rikosepäilyssä. Rikosepäilyistä 33 kirjattiin väkivaltaisen äärioikeiston, 16 anarkistiseen ja antifasistiseen liikehdinnän, ja 12 ydinvoiman vastaisen liikehdinnän piikkiin. Lisäksi Keskusrikospoliisi käynnisti kymmenkunta jihadismiin liittyvää, terrorismirikoksina tai niitä sivuavia rikoksia koskevaa esitutkintaa.
Valtaosa äärioikeiston ääriliikehdinnästä Vastarintaliikkeen käsialaa
Suurin yksittäinen rikoskokonaisuus syntyi kansallissosialistisen Suomen Vastarintaliikkeen (SVL) katutapahtumasta, joka kärjistyi mellakaksi. Tapahtuman jälkeen liikkeen jäsenet pahoinpitelivät sivullisia ja estivät poliisin toimintaa.
SVL vastasi myös lähes kaikista tapauksista joissa rikoksen nimikkeenä oli kiihottaminen kansanryhmää vastaan. Epäillyt rikokset on tehty levittämällä järjestön rasistista materiaalia sisältäviä lentolehtisiä julkisille paikoille tai asuintalojen postilaatikoihin.
Satunnaisia äärioikeistolaisten tekemiä pahoinpitelyrikoksia tuli ilmi 12 kappaletta, joista neljässä motiivi on rasistinen. Kahdeksassa tapauksessa rikoksesta epäillyt ovat sisäministeriön kuvailun mukaan rasistiseen skinhead-liikkeeseen kuuluvia henkilöitä.'
Kahta turvapaikanhakijaa epäillään sotarikoksista Irakissa
Keskusrikospoliisi ja paikallispoliisi käynnistivät viime vuonna kymmenkunta väkivaltaiseen jihadismiin liittyvää, terrorismirikoksina jaa niitä sivuavia rikoksia koskevaa esitutkintaa. Terrorismiin liittyvien rikosepäilyjen lisääntyminen on seurausta pääosin Syyriaan suuntautuvasta vierastaistelijailmiöstä.
Syksyllä 2015 käynnistyi ensimmäinen rikostutkinta, jossa terroristisessa mielessä tehdyistä murhista epäillyt ovat turvapaikanhakijoita. Kahden veljeksen epäillään kuuluneen Isisiin ja ampuneen Irakin armeijan aseettomia sotilaita.
Anarkistit heittelivät poliisia kivillä
Anarkistien ja antifasistien 16 rikoksesta ja rikosepäilystä 13 tehtiin itsenäisyyspäivänä, jolloin he yrittivät pysäyttää äärioikeistolaisen 612-soihtukulkueen. Poliisi esti äärivasemmistolaisten toimet, jolloin he alkoivat heittää poliisia kivillä.
Ydinvoimaa vastustavien rikosepäilyt syntyivät nekin yhden tapahtuman yhteydessä, eli Fennovoiman ydinvoimahanketta vastustavan mielenosoituksen aikana Pyhäjoella. Mielenosoittajat muun muassa potkivat ja löivät ydinvoimalahankkeen parissa työskenteleviä henkilöitä.
Turvapaikanhakijoiden saapuminen nostatti viharikosaallon
Kymmenien tuhansien turvapaikanhakijoiden saapuminen oli poikkeuksellinen tilanne, joka synnytti Suomessa aiemmin harvinaisen viharikosilmiön: vastaanottokeskuksiin kohdistuneet tuhotyöt ja niiden yritykset. Polttopulloiskuja ja muita tapauksia tuli poliisin tietoon vuoden 2015 aikana 15 kappaletta.
Rikoksia tehtiin silloin kun tulijoiden määrä oli suurimmillaan. Kun turvapaikanhakijoiden saapuminen talven kylmetessä väheni, rikoksetkin laantuivat.
Rikoksista epäillyillä ja tuomituilla ei ole havaittu yhteyksiä ääriryhmiin ja rikoksista moni tehtiin spontaanin päähänpiston seurauksena. Tästä syystä sisäministeriö ei laske niitä väkivaltaisen ekstremismin piiriin, ja aiemmin esiteltyihin lukuihin.