Iltalehti: Turvapaikanhakijoiden mielenterveysongelmien hoidossa parantamisen varaa - kidutus- ja traumakokemuksia on vähintään kolmasosalla

Iltalehti/STT: Turvapaikanhakijoiden mielenterveysongelmien hoidossa parantamisen varaa - kidutus- ja traumakokemuksia on vähintään kolmasosalla 9.8.2016

Turvapaikanhakijoiden psyykkisten ongelmien hoidossa on parantamisen varaa, sanovat Suomen Punainen Risti (SPR) ja Maahanmuuttovirasto (Migri).

- Hoitoonpääsy on hyvin paikkakuntakohtaista. Joillain alueilla pääsee hyvin hoitoon, mutta joillain ei tahdo päästä millään, sanoo ylitarkastaja Päivi Hieta Migristä.

Hiedan mukaan vastaanottokeskusten hoitajat osaavat kyllä reagoida ongelmiin ensi kädessä, mutta jatkohoitoon pääsyssä on kehitettävää kunnissa ja sairaanhoitopiireissä.

- Vastaanottokeskuksen hoitaja on kovasti yksin, jos ei tule tukea paikalliselta sosiaalityöntekijältä ja lääkäriltä, Hieta sanoo.

Turvapaikanhakijoiden psyykkiset ongelmat nousivat esille, kun Kotkan Laajakosken vastaanottokeskuksessa mies riehui veitsen kanssa ja puukotti yhtä asukasta kaulaan viime torstaina. Epäilty mies oli kärsinyt psyykkisistä ongelmista.

Hiedan mukaan ongelmana on resurssien puute sekä se, että osa työntekijöistä on kyvyttömiä tunnistamaan psyykkistä oireilua. Monessa kunnassa suomalaistenkin on vaikea päästä psykiatriseen hoitoon ja jonot ovat pitkät, Hieta muistuttaa.

Turvapaikanhakijoilla psyykkisiä oireita on kantaväestöä enemmän esimerkiksi traumakokemusten takia. SPR:n terveydenhuollon asiantuntijan Saara Aakon mukaan kidutus- ja traumakokemuksia on vähintään kolmasosalla turvapaikanhakijoista.

Mielenterveysongelmia voi aiheuttaa myös jatkuva odottaminen, toimettomuus, läheisten menettäminen sekä epävarmuus tulevaisuudesta. Osalla on kroonisia sairauksia, joita ei ole kotimaassa hoidettu lainkaan.

Aakko arvioi, että turvapaikanhakijoiden oireilu lisääntyy. Nyt puretaan viime syksynä jätettyjen turvapaikkahakemusten sumaa.

- Kun kielteisten turvapaikkapäätösten määrä lisääntyy, tuen tarve ei varmasti tule vähenemään, Aakko sanoo.

Hieta muistuttaa, että turvapaikanhakijan väkivaltainen käytös voi johtua monesta syystä.

- Suuri osa riehumisesta on vähän samaa, kun suomalainen riehuu nakkikioskilla - ei ole välttämättä mielenterveysongelmaa. Turvapaikanhakijatkin käyttävät päihteitä, Hieta sanoo.

Tabut vaikeuttavat

Puuttumista vaikeuttaa se, että moni turvapaikanhakija tulee kulttuurista, jossa mielenterveyden ongelmat ovat tabu. Myös pelko viranomaisia kohtaan voi olla este hoitajan puheille hakeutumiselle.

Ongelmien tunnistamista parannetaan, Maahanmuuttovirasto lupaa.

Syyskuussa se käynnistää psykologisen ensiavun koulutukset vastaanottokeskusten hoitajille ja sosiaalityöntekijöille. Kursseilla käsitellään esimerkiksi itsemurhaa. Hiedan mukaan aloite koulutuksista tuli vastaanottokeskuksien hoitajilta itseltään.

Migri suunnittelee myös lisäävänsä paikkoja turvapaikanhakijoiden erityistä tukea vaativassa yksikössä. Tällä hetkellä vastaanottokeskuksessa Lahdessa on 15 paikan yksikkö, joka on suunnattu psyykkisistä ongelmista kärsiville turvapaikanhakijoille.

Eniten oireita vähentäisi kuitenkin Hiedan mukaan työ.

- Mielenterveyteen auttaisi eniten tavallinen arki ja se, että pääsisi tekemään jotain hyödyllistä. Siitä olisi kaikista eniten apua turvapaikanhakijoiden hyvinvoinnille, Hieta sanoo.