HS: Suomi nukkuu hyvin, mutta Euroopan siirtolaiskriisi jatkuu – tänä vuonna jo yli miljoona uutta turvapaikanhakijaa

Helsingin Sanomat: Suomi nukkuu hyvin, mutta Euroopan siirtolaiskriisi jatkuu – tänä vuonna jo yli miljoona uutta turvapaikanhakijaa 20.12.2016

SUOMESSA nukutaan taas hyvin. Turvapaikanhakijoiden määrä on lähes tyrehtynyt. Joulukuun alussa Suomeen tuli noin 60 uutta turvapaikkahakemusta viikossa. Tulijoiden määrä on jäänyt pieneen osaan viime vuodesta.

Muualla Euroopan unionissa siirtolaiskriisi kuitenkin jatkuu. EU:n alueella on rekisteröity komission keräämien tietojen mukaan tänä vuonna yhteensä yli miljoona uutta turvapaikkahakemusta.

Syksyn kuluessa EU-maihin on jätetty joka viikko keskimäärin noin 16 000 turvapaikkahakemusta. Valtaosa niistä on jätetty Saksaan, johon rekisteröityy tänäkin vuonna noin 700 000 turvapaikanhakijaa.

Samalla Välimeren poikki saapuu tuhansia uusia ihmisiä viikossa. Tahti on kuitenkin hidastunut selvästi.

Viime vuonna Eurooppaan saapui yli miljoona siirtolaista ja uusia turvapaikkahakemuksia rekisteröitiin 1,3 miljoonaa. Tulijamäärän keskellä Euroopan maat sulkivat kilvan rajojaan ja tiukensivat turvapaikkakäytäntöjään.

Tänä vuonna uusia siirtolaisia on tullut enää noin 360 000. Silti komission tilastojen mukaan uusia turvapaikkahakemuksia oli joulukuun alkuun mennessä rekisteröity EU:ssa lähes 1 190 000.

TURVAPAIKKAHAKEMUKSIA tulee siis lähes yhtä paljon tai enemmän kuin viime vuonna, vaikka tulijoita on selvästi vähemmän. Miten se on mahdollista?

Suurin syy on se, että moni viime vuoden lopulla Eurooppaan saapunut ihminen on jättänyt turvapaikkahakemuksensa vasta tänä vuonna. Matka haluttuun maahan on kestänyt pitkään, ja osa on saattanut piilotella viranomaisilta.

Se ei kuitenkaan vielä selitä kaikkea. Käytännössä tilanne kertoo siitä, että Eurooppaan saapui viime vuonna Italian ja Kreikan kautta paljon enemmän ihmisiä kuin viralliset tilastot ovat kertoneet.

Siirtolaiskriisin alkuvaiheessa kukaan ei pitänyt tulijoista kunnolla kirjaa. Esimerkiksi vasta Suomessa viranomaisten kirjoihin ilmestyneitä ihmisiä ei laskettu Välimeren tai Egeanmeren ylittäneiksi, vaikka he olivat saapuneet Eurooppaan niiden kautta.

Erään asioista hyvin perillä olevan virkamiehen arvio on, että Eurooppaan tuli viime vuonna meren yli lähemmäs 1,5 miljoonaa siirtolaista. Virkamies arvioi, että Euroopassa saattaa olla satojatuhansia ihmisiä, jotka eivät ole hakeneet turvapaikkaa. Etenkin Etelä-Euroopassa siirtolaiset saattavat muutenkin mieluummin etsiä pimeitä töitä ja hakea turvapaikkaa vain kiinni jäädessään.

KRIISIN uusi eturintama on Italia. Sinne on saapunut tänä vuonna enemmän ihmisiä kuin aiempina vuosina.

Vaikka meriteitse Eurooppaan pyrkivien määrä on entistä pienempi, Välimerellä on silti kuollut tänä vuonna jo ennätysmäärä ihmisiä, yhteensä ainakin 4 700.

EU ja Turkki sopivat maaliskuussa, että Turkki pysäyttää siirtolaisten tulon vastineeksi unionin antamista myönnytyksistä. Sen jälkeen tulijoiden määrä Turkista Kreikkaan on pitkälti tyrehtynyt.

Nyt siirtolaisten reitti kulkee etupäässä Pohjois-Afrikasta Italiaan. Merimatka on Kreikan-reittiä selvästi vaarallisempi, mikä näkyy kuolinluvuissa.

Italian vastaanottokeskukset ovat ylikuormittuneita, ja Kreikassa tilanne on jo pitkään ollut hälyttävä. Maaliskuun sopimuksen jälkeen saarille saapuneista vain muutama prosentti on kyetty lähettämään takaisin Turkkiin.

EU:n ja Turkin sopimuksen mukaan saarten pakolaiskeskuksissa olevia ihmisiä ei saa siirtää odottamaan mantereelle, koska he voivat kadota. Siksi Kreikan saarten pakolaiskeskuksissa on kurjissa ja ahtaissa oloissa tuhansia ihmisiä.

NÄIN ei pitänyt käydä.

EU-maiden oli tarkoitus helpottaa Kreikan ja Italian taakkaa siirtämällä turvapaikanhakijoita niistä muihin maihin.

Taakanjako on kuitenkin pahasti jumissa, sanovat HS:n haastattelemat virkamiehet.

EU-jäsenvaltioiden sopimuksen mukaan Kreikasta ja Italiasta siirretään muihin EU-maihin yhteensä 160 000 turvapaikanhakijaa. Toistaiseksi näistä on siirretty vasta 8 162 ihmistä. Etenkin itäisiä jäsenmaita on ollut hankala suostutella ottamaan turvapaikanhakijoita.

HS:n tietojen mukaan komissio on esittänyt jäsenmaille korkealla tasolla epävirallisia kyselyjä siitä, voisiko turvapaikanhakijoista maksettavan rahamäärän korottaminen lisätä haluja taakanjakoon.

”Summan pitäisi olla useita kymmeniä tuhansia euroja per turvapaikanhakija. Eikä silloinkaan katettaisi kaikkia vastaanotosta aiheutuvia kuluja”, pohtii eräs asiaa tunteva virkamies. Hän ei halua nimeään julki, koska keskustelut eivät ole julkisia ja aihe on herkkä.

Nyt komissio maksaa EU:n sisäisistä siirroista jäsenvaltioille 6 000 euroa turvapaikanhakijaa kohden. Turkista siirrettävästä syyrialaispakolaisesta saa 6 500 euroa. Summat eivät riitä likimainkaan kattamaan vastaanoton kustannuksia.

Summan merkittävä korottaminen löisi kuitenkin jo ison loven EU-budjettiin. Jostain pitäisi säästää, ja siksi moni jäsenvaltio on haluton harkitsemaan tätä vaihtoehtoa. EU-johtajien piti pohtia taakanjakoa taas viime viikolla kokouksessaan Brysselissä, mutta siihen ei ollut edellytyksiä.

SUOMELLE kelpaa pienempikin raha.

Suomi on ottanut Kreikasta ja Italiasta sisäisinä siirtoina jo yhteensä 901 turvapaikanhakijaa, mikä on lähes puolet Suomen kiintiöstä ja suhteessa väkilukuun jäsenvaltioiden kärkeä.

Kyse ei ole vain solidaarisuudesta tai nöyrästä hallintokulttuurista. Perussuomalaiset vastustavat pakolla toteutettua taakanjakoa ja alun perin Suomi äänesti asiasta päätettäessä tyhjää, mutta ulkoministeri Timo Soinin (ps) ja hallituksen vaakakupissa painavat muutkin asiat.

Suomea pelottaa pitkä itäraja Venäjän kanssa. Sen takana riittää lääniä ja mahdollisia tulijoita. Suomessa säikähdettiin, kun itärajan yli saapui viime vuoden marraskuun ja tämän vuoden helmikuun välisenä aikana yllättäen noin 1 700 turvapaikanhakijaa.

Niinpä Suomi tahtoo olla aktiivinen EU:n sisäisessä taakanjakojärjestelmässä. Suomi on jo päättänyt, että jatkossa lähes koko vuosittainen pakolaiskiintiö koostuu EU:n Turkki-sopimuksen perusteella otettavista syyrialaispakolaisista. Suomalaisvirkamiehet ovat vierailleet syksyn aikana Turkissa useampaan otteeseen valitsemassa sopivia pakolaisia.

Euroopan hankala tilanne ei toistaiseksi enää juurikaan näy Suomessa. Mutta jos ongelmat Euroopan ulkorajoilla eivät ala rauhoittua, poikkeuksellisista pakolaisvuosista voi joidenkin siirtolaistutkijoiden mukaan tulla uusi normaalitila. Silloin paine voi heijastua jälleen myös Suomeen.


Fakta
Luultua enemmän tulijoita
- Euroopan unionissa on rekisteröity tänä vuonna yli miljoona uutta turvapaikkahakemusta.
- Hakemusten määrä on lähes yhtä suuri kuin vuonna 2015, vaikka tulijoiden määrä on pienentynyt selvästi.
- Tulijoita oli viime vuonna ilmeisesti paljon luultua enemmän. Osa hakemuksista on myös ehditty käsitellä vasta tänä vuonna.
- Suomessa uusia turvapaikanhakijoita on rekisteröity joulukuun puoliväliin mennessä 5 476. Viime vuonna hakijoita oli yhteensä 32 476.