HS: Paperittomuus johtuu turvapaikkapolitiikasta

Helsingin Sanomat: Paperittomuus johtuu turvapaikkapolitiikasta 7.12.2016
Helsingin Sanomat: Suomi pohtii, mitä tekisi kasvavalle paperittomien joukolle – ”Toimeentulotuki on vaikein asia” 30.11.2016

HELSINGIN SANOMAT kertoi 3 000 turvapaikanhakijan kadonneen vastaanottojärjestelmästä ja kysyi, mitä paperittomien kasvavalle joukolle tulisi tehdä (Kotimaa 1.12.).

On tärkeää ymmärtää, että paperittomuus yhteiskunnallisena ilmiönä on sidoksissa maahanmuuttopolitiikkaan. Nykyiset ongelmat ovat seurausta Maahanmuuttoviraston tiukentuneista turvapaikkalinjauksista etenkin Afganistanin ja Irakin kohdalla. Nämä ovat maita, joiden turvallisuustilanne on heikko ja joihin ihmisten palauttaminen on hankalaa.

Ensisijainen kysymys on, missä määrin Suomen turvapaikkapolitiikka vastaa kansainvälisiä velvoitteita. Geneven pakolaissopimuksen mukaan henkilöä ei saa palauttaa maahan, jossa hänen henkeään tai vapauttaan uhataan.

Kun kansainvälisen suojelun edellytyksiä tiukennettiin ja humanitäärinen suojelu poistettiin ulkomaalaislaista toukokuussa, kielteisten turvapaikkapäätösten osuus kasvoi. Kesäkuussa jo 77 prosenttia päätöksistä oli kielteisiä.

On kuitenkin epäselvää, mihin Maahanmuuttoviraston arviot Irakin ja Afganistanin turvallisuustilanteen paranemisesta perustuvat. Hallinto-oikeuden tuore päätös sisäisen paon mahdollisuudesta Irakissa asettuu Maahanmuuttoviraston linjausta vastaan.

Toinen kysymys on, miten ihmisten, jotka ovat Suomessa ja jotka eivät voi palata, ajatellaan elävän. Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin on helmikuussa 2016 antamassaan ratkaisussa linjannut, ettei toimeentulo­tukea voi kieltäytyä myöntämästä vain siksi, että hakijalta puuttuu pysyvä oleskelulupa, vaan toimeentulotuen saamisen edellytykset on selvitettävä yksilöllisesti jokaisen hakijan kohdalla.

HS:n jutussa esitetty väite, ettei ilman oleskelulupaa ole oikeutta toimeentuloon, ei apulaisoikeusasiamiehen linjauksen perusteella ole oikea.

Julkisen vallan käyttöön näyttäisi kohdistuvan poliittista painetta, mikä synnyttää vakavan huolen sekä turvapaikanhakijoiden oikeusturvan että oikeusvaltion periaatteiden toteutumisesta. Oikeusvaltion mittarina voi pitää sitä, miten se kohtelee haavoittuvaisimmassa asemassa olevia henkilöitä.

Jos tavoitteena on sisäministeri Paula Risikon (kok) mukaan se, että maassa ei ole yhtään paperitonta, olisi syytä pohtia mahdollisuuksia laillistaa paperittomien oleskelu.

Lena Näre
sosiologian apulaisprofessori

Jukka Könönen
sosiologian tutkijatohtori
Helsingin yliopisto