Verkkouutiset: Ulkomaalaisia opiskelijoita jahdattiin - Mikkelissä pelätään rasismileimaa

Verkkouutiset:
Ulkomaalaisia opiskelijoita jahdattiin - Mikkelissä pelätään rasismileimaa
8.7.2009

Länsi-Savo:
Ulkomaalaisopiskelijoita vastaan hyökättiin Mikkelissä

Iltalehti:
Opiskelijoita jahdattiin autoilla - Raju rasistinen hyökkäys Mikkelissä

Raviradantiellä Mikkelissä asuvat vaihto-opiskelijat joutuivat lauantain ja sunnuntain välisenä yönä uhkailun kohteeksi. Suomalaismiehet ajoivat kotiinsa palaamassa olleita opiskelijoita takaa sekä jalan että autoilla, kertoo Länsi-Savo.

Opiskelijat kertovat, että hyökkääjiä oli yhteensä parikymmentä ja heillä oli mukanaan erilaisia lyömäaseita. Poliisipartion saapuessa paikalle suomalaiset ottivat jalat alleen.

Vaihto-opiskelijat kokevat viikonlopun tapahtumien jälkeen olonsa turvattomaksi.

- Turhauttaa. Istumme illat sisällä, sillä emme uskalla lähteä kaupungille. Muutenkin liikumme ryhmissä, ettei kenellekään käy huonosti, kertoi yksi rikosilmoituksen tehneistä opiskelijoista Länsi-Savolle.

Vaihto-opiskelijoiden asuntoja on häiritty toistuvasti. Kesällä 2004 häiriköinti äityi niin pahaksi, että Raviradantien talojen valvontaa tehostettiin. Vuonna 2002 opiskelijat kertoivat, että skinheadit vahtivat taloa ja kävivät siellä asuneiden ihmisten kimppuun.

"Tilanne parempi kuin 10 vuotta sitten"

Mikkelissä asuvia maahanmuuttajia tai pakolaisia ei ole kuitenkaan kaupungin pakolaissihteerin mukaan häiritty järjestelmällisesti.

- Minulle ei pitkiin aikoihin ole tullut tietoa siitä, että maahanmuuttokeskuksen asiakkaita olisi uhkailtu, pakolaissihteeri Pia Boafo-Tulla kertoi Länsi-Savolle.

Boafo-Tulla oli itse häirinnän kohteena, kun järjestelmällinen rasistinen väkivalta oli pahimmillaan Mikkelissä noin kymmenen vuotta sitten.

- Tilanne on muuttunut todella paljon parempaan suuntaan, jos vertaa kymmenen vuoden takaisiin tapahtumiin.

"Mikkeli ei ansaitse rasistisen kaupungin leimaa"

Poliisin mukaan Mikkelissä ei ole järjestäytynyttä rasistista skinhead -aatetta.

- En tiedä, ovatko Raviradantiellä olleet suomalaismiehet skinejä vai ovatko he muuten löytäneet toisensa. Oli skini tai ei, tällainen toiminta on yhtä kaikki äärimmäisen tuomittavaa, totesi ylikomisario Petri Isokuortti Mikkelin poliisiasemalta Länsi-Savolle.

- Tämän kaltaiseen toimintaan on puututtava heti tiukasti. Mikkeli ei ansaitse rasistisen kaupungin leimaa, eikä kukaan halua tämänkaltaista ongelmaa tänne.

___________________________________

Länsi-Savo:

Raviradantiellä Mikkelissä asuvat vaihto-opiskelijat joutuivat viime viikon lauantain ja sunnuntain välisenä yönä poikkeuksellisen avoimen uhkailun kohteeksi.

Suomalaismiehet ajoivat kotiinsa palaamassa olleita opiskelijoita takaa sekä jalan että autoilla Raviradantien pihapiiriin asti.

Opiskelijat kertovat, että hyökkääjiä oli yhteensä parikymmentä ja heillä oli mukanaan erilaisia lyömäaseita. Poliisipartion saapuessa paikalle suomalaiset ottivat jalat alleen.

Asiasta tehtiin rikosilmoitus tiistaina. Poliisin mukaan tutkinta on käynnissä.

Vaihto-opiskelijoiden asuntoja on häiritty aikaisemmin toistuvasti.

Viimeksi kesällä 2004 häiriköinti äityi niin pahaksi, että Raviradantien talojen valvontaa tehostettiin. Vuonna 2002 opiskelijat kertoivat, että skinheadit vahtivat taloa ja kävivät siellä asuneiden ihmisten kimppuun.

Mikkelissä asuvia maahanmuuttajia tai pakolaisia ei ole kaupungin pakolaissihteeri Pia Boafo-Tullan mukaan häiritty järjestelmällisesti.

– Minulle ei pitkiin aikoihin ole tullut tietoa siitä, että maahanmuuttokeskuksen asiakkaita olisi uhkailtu, hän sanoo.

Boafo-Tulla oli itse häirinnän kohteena, kun järjestelmällinen rasistinen väkivalta oli pahimmillaan Mikkelissä noin kymmenen vuotta sitten.

– Tilanne on muuttunut todella paljon parempaan suuntaan, jos vertaa kymmenen vuoden takaisiin tapahtumiin.

Vaihto-opiskelijat kokevat viikonlopun tapahtumien jälkeen olonsa turvattomaksi.

– Turhauttaa. Istumme illat sisällä, sillä emme uskalla lähteä kaupungille. Muutenkin liikumme ryhmissä, ettei kenellekään käy huonosti, sanoo yksi rikosilmoituksen tehneistä opiskelijoista.

– On eri asia saada turpaansa haastettuaan riitaa, kuin se, että saa turpaansa siksi että kävelee kadulla.

Toisen opiskelijan isoveli oli Mikkelissä 1990-luvun lopulla. Tuolloin rasismi oli ennättänyt paisua jo ongelmaksi.

– Olin hyvin skeptinen, kun pari vuotta sitten tulin Mikkeliin. Viime viikonloppuun asti olemme saaneet olla rauhassa.

– En ole varma, haluanko olla tässä kaupungissa enää syksyllä, hän jatkaa.

Poliisin mukaan Mikkelissä ei ole järjestäytynyttä rasistista skinhead -aatetta.

– En tiedä, ovatko Raviradantiellä olleet suomalaismiehet skinejä vai ovatko he muuten löytäneet toisensa. Oli skini tai ei, tällainen toiminta on yhtä kaikki äärimmäisen tuomittavaa, jyrähtää ylikomisario Petri Isokuortti Mikkelin poliisiasemalta.

– Tämän kaltaiseen toimintaan on puututtava heti tiukasti. Mikkeli ei ansaitse rasistisen kaupungin leimaa, eikä kukaan halua tämänkaltaista ongelmaa tänne.

Isokuortti kertoo, että Mikkelin kihlakunnan alueella rasistisia rikoksia on kirjattu viime aikoina hyvin vähän.

Tapauksia jää kuitenkin kirjaamatta, sillä huutelun ja kaupungilla seuraamisen kaltaiset asiat ovat poliisin kannalta vaikeita. Mitään vakaavaa ei käytännössä tehdä, mutta huutelun kohteesta tuntuu yhtä kaikki pahalta.

– Keskellä päivää ei ole kukaan enää huudellut. Se on enemmän sellaista viikonloppuiltojen meininkiä, joukossa tyhmyys tiivistyy, Isokuortti tokaisee.

Mamkin projektipäällikkö Tuuli Järvinen ei ymmärrä opiskelijoita häirinneiden tekoja.

– Miksi tällaista toimintaa pitää edelleen sietää? Onko syynä nuorten miesten turhautuminen vai mikä, hän kummastelee.

Vaihto-opiskelijoiden mukaan osa lauantain tapahtumiin osallisista suomalaisista on ollut passissa raviradantien opiskelija-asuntojen lähistöllä.

– He tietävät, missä me asumme. Mitä tapahtuu, jos heitä seuraavalla kerralla onkin parinkymmenen sijaan neljäkymmentä? yksi opiskelijoista pohtii ääneen.

Kuvateksti:
RASISMI RYÖPSÄHTI ESILLE
Raviradantien talotkin ovat saaneet osansa rasistisesta uhosta.

Vasemmistonuoret: Poliisin häiritsevän käytöksen loputtava

Aamulehti:
Mikko Pulliainen: Vasemmistonuoret, poliisi ja todellisuudentaju
9.7.2009

Vasemmistonuorten tiedote:
Poliisin häiritsevän käytöksen loputtava
8.7.2009

Helsingin Sanomat:
Vasemmistonuoret: Poliisin lopetettava romanien ahdisteleminen

Vartti:
Vasemmistonuoret: Poliisi ahdistelee kerjäläisiä

Iltalehti:
Lehti: Vasemmistonuoret puolustavat kerjäläisiä

Useat kymmenet poliisit ovat heinäkuun alkupäivistä lähtien ahdistelleet romanituristeja heidän etnisen alkuperänsä perusteella niin sanotulla tehokampanjalla Helsingin keskustassa.

Romanituristit ovat EU-kansalaisia. Vasemmistonuoret vaatii rasistisen tehokampanjan välitöntä lopettamista.

Ylikomisario Mika Pöyry vahvisti puhelimitse siirtolaisaktivisti Katja Tuomiselle, että neljän päivän aikana poliisi on ottanut kiinni noin kolmekymmentä henkilöä. Kiinniottojen tavoitteena on kerätä rekisteriä Suomessa turisteina oleskelevista romaneista.

”Pöyry ilmoitti tehokampanjan syyksi poliisin puuttumisen häiritsevään kerjäämiseen. Samaan aikaan hän ei kuitenkaan osannut sanoa, onko yhtäkään romania sakotettu häiritsevän kerjäämisen perusteella”, Katja Tuominen kertoo.

Vasemmistonuorten puheenjohtaja Dan Koivulaakso jätti 8.7. eduskunnan oikeusasiamiehelle kantelun poliisin harjoittamasta etnisestä profiloinnista.

”Jo siksi, että kaikkien potentiaalisten EU-alueelta tulevien turistien kohdalla ei ole käynnissä vastaavaa tehokampanjaa, on ilmeistä, että kyseessä on etninen syrjintä”, Koivulaakso toteaa.

Vuosi sitten vähemmistövaltuutettu tuomitsi poliisin ulkomaalaisratsiat etnisenä profilointina. Euroopan neuvoston rasismin vastaisen komission kannan mukaan etninen profilointi on poliisitoiminnassa kiellettyä.

Ministeri Thors: Maahanmuuttoministeri ei voi puuttua yksittäisiin lupapäätöksiin

Sisäasiainministeriön tiedote:
Ministeri Thors: Maahanmuuttoministeri ei voi puuttua yksittäisiin lupapäätöksiin
8.7.2009

YLE Uutiset:
Thors: En voi puuttua viranomaisten yksittäisiin päätöksiin

MTV3:
Maahanmuuttoministeri: En voi puuttua yksittäisiin lupapäätöksiin

Uusi Suomi:
”Mummo-ongelma”: Ministeri Thors puolustautuu

Helsingin Sanomat:
Pääkirjoitus: Karkotuspäätös punnittava uudelleen

Taustaa:

Mediaseuranta:
Arkkipiispat vetoavat maahanmuuttajien isovanhempien puolesta
5.7.2009

Mediaseuranta:
Vantaankosken seurakunta tarjosi turvapaikan egyptiläisnaiselle
30.6.2009

Maahanmuuttovirasto:
Ylijohtaja Jorma Vuorio: Ratkaisukäytännöt perhesideasioissa
16.4.2007

Maahanmuuttoministerillä ei ole Suomessa mitään mahdollisuuksia puuttua yksittäisiin maahanmuuttoviranomaisten tekemiin päätöksiin. Tämä koskee myös Eveline Fadayalin tapausta, josta useat mediat ovat kirjoittaneet viime päivinä, totesi maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors keskiviikkona 8.7. avatessaan Euroopan maahanmuuttoliikeverkoston seminaarin Säätytalolla Helsingissä.

Suomessa ministeri ei voi muuttaa alaisessa hallinnossaan toimivien viranomaisten tekemiä päätöksiä. Oleskelulupapäätökset tekee Maahanmuuttovirasto, ja sen tekemien päätösten laillisuutta valvovat hallintotuomioistuimet, viime kädessä korkein hallinto-oikeus. Ministeri ja ministeriö vastaavat lainsäädännön valmistelusta ja hallinnon tulosohjauksesta.

Toisin kuin julkisuudessa on annettu ymmärtää ministeri tai ministeriö ei voi antaa ohjeita laintulkinnasta. Thorsin mukaan tapauksen ympärillä käyty julkinen keskustelu lehdistössä ja erilaisilla verkkosivustoilla on sisältänyt paljon väärää tietoa.

Fadayalin tapauksesta käydyssä keskustelussa on kyse siitä, että ulkomaalaislaissa perheenjäseniksi määritellään vain aviopuolisot ja alaikäiset lapset. Ulkomaalaislakiin sisältyy tosin mahdollisuus myöntää oleskelulupa muillekin omaisille kuin vain ydinperheeseen kuuluville. Edellytyksenä on, että asianomaisten on Suomessa tarkoitus jatkaa aikaisemmin viettämäänsä kiinteää perhe-elämää tai että omainen on täysin riippuvainen Suomessa asuvasta omaisestaan.

- Maahanmuuttoviranomaistemme ja hallintotuomioistuimien antama tulkinta käsitteistä kiinteä perhe-elämä ja täysin riippuvainen on johtanut joihinkin julkisuudessa huomiota saaneisiin tapauksiin. Muut omaiset kuin ydinperheen jäsenet saavatkin usein kieltävän päätöksen hakemukselleen. Sisäasiainministeriö seuraa Maahanmuuttoviraston lupakäytäntöä ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin, Thors sanoi.

Kaleva: Mummo-ongelmaan törmätään yhä useammin

Kaleva, kolumni:
Pirjo Kukko-Liedes: Mummo-ongelmaan törmätään yhä useammin
8.7.2009

Mummot sekä veljenpojat ja -vaimot ovat kuohuttaneet viime aikoina. Yhteistä näille uutisille on se, että sävy molemmissa on kyseenalainen.

Koska isoäiti ei Suomen lainsäädännössä kuulu ydinperheeseen, poliisi antoi tämän kuun alussa egyptiläiselle isoäidille Eveline Fadayelille kuukauden aikaa poistua maasta, vaikka hän on asunut jo kaksi vuotta Suomessa kolmen poikansa luona. Sillä ei ollut karkotuspäätökseen liennyttävää vaikutusta, että lapset ovat asuneet täällä jo pitkään ja ovat Suomen kansalaisia.

Maahanmuuttovirastossa tuijotettiin tiukasti lakipykäliä ja hylättiin isoäidin oleskelulupahakemus.

Viranomaisten ratkaisusta murtunut isoäiti saa ehkä lisäaikaa Vantaan seurakunnan huomassa olollaan ja sillä, että asia viedään hallinto-oikeuteen.

Pahimmassa tapauksessa poliisi voi käydä hakemassa hänet myös kirkon kätköistä ja passittaa takaisin Egyptiin, jos hän ei vapaaehtoisesti lähde maasta. Tästäkin on esimerkkejä olemassa muista tapauksista.

Pojat suunnittelevatkin koko perheen lähtöä maasta, sillä isoäitiä ei haluta jättää yksin. Eihän hänellä ole Egyptissä ainuttakaan sukulaista.

Suomen ekumeenisen neuvoston ja kirkkohallituksen maahanmuuttotyöntekijöiden mielestä sairaan ja lääkärinlausuntojenkin mukaan poikiensa hoidosta riippuvaisen isoäidin käännyttäminen ei ole kohtuullista.

Maahanmuuttovirastossakin tunnustetaan, että suomalainen käsitys ydinperheestä on ahdas. Samaan hengenvetoon kuitenkin korostetaan käännytyspäätöksen laillisuutta. Viraston linja on tiukka ja oikeuslaitoskin on siunannut sen.

Luetaanko lakia liian kirjaimellisesti? Entä se, että lain mukaan kunkin henkilön kohdalla pitää arvioida myös kokonaistilanne? Mihin unohtui kohtuullisuuskin? Sen täydellinen hylkääminen ei välttämättä ole sulka hattuun viranomaisellakaan, etenkin kun on mahdollista tehdä myös poikkeuksia.

Eikä Eveline-mummo ole ainoa. Vastaavanlaiset tapaukset ovat viime vuosina lisääntyneet. Kirkossa, joka on tarjonnut turvapaikan monelle samanlaisessa tilanteessa olevalle ikäihmiselle, puhutaankin jo "mummo-ongelmasta" sekä vedotaan vanhusten ihmisarvoiseen elämään sekä humanitaariseen vastuuseen.

Onhan monessa muussa kulttuurissa ydinperhekäsite paljon laajempi kuin Suomessa.

Maahanmuuttoministeri Astrid Thors ei mummo-ongelmaan kuitenkaan aio puuttua. Ulkomaalainen vanhus saa Suomessa oleskeluluvan vain, mikäli hän on omaisistaan täysin riippuvainen.

Thorskin myöntää lain tulkinnan olevan tiukka, mutta hän ei aio antaa uusia tulkintaohjeita. Viime vuonna hän kyllä lupaili selvityksiä sen jälkeen kun vakavasti sairas venäläisnainen käännytettiin takaisin kotimaahansa.

Selvitys lain tulkinnasta jäi tekemättä. Thors vetoaa muihin uudistuksiin, jotka ovat tulossa kotouttamislakiin ja turvapaikkamenettelyyn. Lisäksi hänen mukaansa yleisessä keskustelussa on esitetty sitä, että perhekäsitettä pitäisi entisestään tiukentaa.

Huonoin vaihtoehto on se, minkä Thors nyt valitsi. Hän aikoo seurata, millaiseksi käytäntö näissä asioissa muotoutuu. Linjahan on jo tiedossa.
[...]

YLE: Sieppausyrityksestä epäiltyjä ei ole tavoitettu

YLE Uutiset:
Sieppausyrityksestä epäiltyjä ei ole tavoitettu
7.7.2009

Taustaa:

Mediaseuranta:
Poliisi: Lapsen epäillyn sieppauksen selvittely jatkuu Tampereella
2.7.2009

Poliisi ei ole tavoittanut Tampereella sieppauksen yrityksestä epäiltyjä henkilöitä. Poliisin mukaan on mahdollista, että kolmen nuoren seurue jää löytymättä.

Epäilty lapsen sieppausyritys tapahtui Tampereen Tohlopin uimarannalla viikko sitten, kun ulkomaalainen nainen oli ottanut syliinsä 3-vuotiaan lapsen ja lähtenyt kävelemään poispäin rannalta.

Poliisin mukaan on mahdollista, että nainen toimi ajattelemattomasti, eikä hänellä ollut pahoja aikeita lapsen suhteen.

MTV3: Kuravettä tuulilasiin - kerjäläinen pesee

Aamulehti:
Tehokampanja: Helsingissä kuutta kerjäläistä kohti yksi poliisi
8.6.2009

MTV3:
Kuravettä tuulilasiin - kerjäläinen pesee
7.7.2009

Iltalehti:
Lehti: Kerjäläiset sotkevat tuulilaseja

Helsingin Sanomat:
Poliisi puuttuu häiritsevään kerjäämiseen joukkovoimalla

Taustaa:

Mediaseuranta:
Kerjäläiset hakevat turvapaikkaa Suomesta
25.6.2009

Helsingin ulkomaalaiset kerjäläiset ovat keksineet uuden rahankeruukeinon. He tarjoavat tuulilasinpesua itse sotkemilleen autonikkunoille.

Kun autot pysähtyvät liikennevaloihin, auton tuulilasiin heitetään kuravettä. Tämän jälkeen ikkunan sotkija tarjoutuu pesemään "ennestään" likaisen ikkunan maksua vastaan, kertoo Ilta-Sanomat. Tapauksia on esiintynyt ainakin Helsingin Sörnäisissä ja Lahdentien jatkeella Kustaa Vaasan tiellä. Poliisi on sakottanut kiinni jääneitä liikenteen häirinnästä.

Tuulilasinpesukikka on hyvin yleistä suurkaupungeissa ulkomailla. Suomessa se ei vielä ole tiettävästi levinnyt pääkaupunkiseudun ulkopuolelle.

Kirkko & Kaupunki: Teit sitten pennun ulkomaalaisen kanssa

Kirkko & Kaupunki: Teit sitten pennun ulkomaalaisen kanssa
6.7.2009

Kun suomalainen nainen saa tumman lapsen, maanmiehet alkavat käyttäytyä oudosti.

Viisi äitiä kertoo kokemuksistaan pääkaupunkiseudulla.

Oulunkyläläinen tanssija Aino Spence pitää vaunuista kiinni, ettei bussin heiluminen kaataisi niitä. Hänen puolivuotias Samuelinsa tarkkailee kanssamatkustajia. Poika on juuri oppinut istumaan.

Ikääntynyt pari katsoo takaisin vauvaan, hymyttömänä.

– Neekeri, kivahtaa nainen.

Johdon assistentti Laura kiiruhtaa arkiaamuna Pohjois-Haagassa bussipysäkille käsi kädessä viisivuotiaan poikansa kanssa. Kahdeksanvuotias isoveli kiljahtaa takaa: Äiti, poskeen polttaa! Tuon sedän tupakka osui minuun!

YLE: Arkkipiispat vetoavat maahanmuuttajien isovanhempien puolesta

Helsingin Sanomat:
Viranomaisten käsitys ydinperheestä ei vastaa suomalaisten arkea
7.7.2009

Helsingin Sanomat:
Lähes 800 allekirjoittanut adressin egyptiläismummon puolesta
6.7.2009

YLE Uutiset:
Egyptiläisisoäidin puolesta vedotaan adressilla

Iltalehti:
Yli 1000 vetoaa egyptiläisvanhuksen puolesta

MTV3:
Egyptiläistä isoäitiä uhkaa karkotus Suomesta - Katso koskettava haastattelu

YLE Uutiset:
Arkkipiispat vetoavat maahanmuuttajien isovanhempien puolesta
5.7.2009

MTV3:
Arkkipiispat vetoavat maahanmuuttajien isovanhempien puolesta

Helsingin Sanomat/STT:
Arkkipiispat vetoavat päättäjiin egyptiläisvanhuksen puolesta

Uusi Suomi:
Kirkko puuttuu ulkomaalaislain ”mummo-ongelmaan”

Taustaa:

Mediaseuranta:
Vantaankosken seurakunta tarjosi turvapaikan egyptiläisnaiselle
30.6.2009

Maahanmuuttovirasto:
Ylijohtaja Jorma Vuorio: Ratkaisukäytännöt perhesideasioissa
16.4.2007


Arkkipiispa Jukka Paarma ja arkkipiispa Leo vetoavat maahanmuuttoviranomaisiin ja poliittisiin päättäjiin, että ydinperheen käsitettä laajennettaisiin tietyin edellytyksin käsittämään myös isovanhemmat.

Arkkipiispojen mukaan lainsäädäntöä on Suomessa tulkittu ahtaasti perhekäsitteen kannalta. Lainsäädäntöä on tulkittu ahtaasti myös silloin, kun on arvioitu henkilön kokonaistilannetta.

Perhekäsitteen tulkinta on ollut muita EU-maita tiukempi, eikä se ole myöskään ottanut riittävästi huomioon niiden maiden tilannetta, joista hakijat tulevat.

Maahanmuuttovirasto hylkäsi äskettäin egyptiläisen 64-vuotiaan isoäidin Eveline Fadayelin oleskelulupa-anomuksen. Arkkipiispojen mukaan Fadayelin tapaus on esimerkki kohtuuttomuudesta, johon perhesuhteiden ahdas tulkinta voi johtaa.

Eveline Fadayelin kaikki kolme lasta ovat asuneet ja työskennelleet Suomessa jo pitkään. Kaikki hänen kuusi lastenlastaan ovat Suomen kansalaisia. Egyptissä hänellä ei miehen kuoltua ole yhtään sukulaista. Pyynnöistä huolimatta Egypti ei ole ilmoittanut voivansa taata rouva Fadayelille lääkärien edellyttämää välttämätöntä terveydenhoitoa.

Egypiläisessä kulttuurissa naispuolisen lesken asema ilman sukulaisten tukea on vaikea. Eveline Fadayel kuuluu Egyptissä lisäksi kaksinkertaiseen vähemmistöön: kansallisuudeltaan hän on palestiinalainen ja uskonnoltaan ortodoksinen kristitty.

Arkkipiispa Paarma ja arkkipiispa Leo sanovat olevansa hyvin tietoisia siitä, että viranomaiset ja poliittiset päättäjät ovat vastakkaisten vaatimusten ristipaineessa. Arkkipiispojen mielestä laki ja sen soveltaminen eivät kuitenkaan voi olla ristiriidassa sen kanssa, mikä kansalaisten mielestä on oikeus ja kohtuus.

_______________________

MTV3:

Arkkipiispa Jukka Paarma ja arkkipiispa Leo vetoavat sekä maahanmuuttoviranomaisiin että poliittisiin päättäjiin, että ydinperheen käsitettä laajennettaisiin käsittämään myös isovanhemmat.

Arkkipiispojen mukaan lainsäädäntöä on Suomessa tulkittu ahtaasti sekä perhekäsitteen kannalta että otettaessa kantaa henkilön kokonaistilanteeseen, joka tekisi myönteisen oleskelulupapäätöksen mahdolliseksi. Perhekäsitteen tulkinta on ollut piispojen mielestä Suomessa muita EU-maita tiukempi eikä se ole myöskään ottanut riittävästi huomioon niiden maitten tilannetta, joista hakijat tulevat.

- Ongelma on lain soveltamisessa ja jonkiverran hallintopäätösten toimeenpanossa. Niissä on tarpeetonta tiukkuutta, joka näkyy jopa kohtuuttomuutena tai epäinhimillisyytenä välillä, sanoo Suomen ekumeenisen neuvoston pääsihteeri Heikki Huttunen.

Maahanmuuttovirasto hylkäsi hiljattain egyptiläisen 64-vuotiaan Eveline Fadayelin oleskelulupa-anomuksen. Fadayelin kaikki kolme lasta ovat asuneet ja työskennelleet Suomessa. Hänen lapsenlapsensa ovat Suomen kansalaisia.

- Kun toivomme Suomeen päteviä työntekijöitä, he tulevat perheet mukanaan. He eivät tule tänne pelkästään tekemään töitä, vaan myös elääkseen ja asuakseen. Enemmän kuin meillä on totuttu, niin tällöin monilla on myös isovanhemmat mukanaan. Se on tällasta monikulttuurista realismi, Huttunen sanoo.

Arkkipiispat haluavat muistuttaa neljännestä käskystä, joka kehottaa sekä kunnioittamaan esivaltaa että pitämään huolta vanhemmistaan.

- Kun on kyse inhimillisyyteen tai perheeseen liittyvistä asioista, kirkoilla on tarjota näkökulma, mitä ehkä viranomaisilla ei ole, Huttunen selventää.

Fadayel kuuluu Egyptissä vähemmistöön. Kansallisuudeltaan hän on palestiinalainen ja uskonnoltaan ortodoksinen kristitty.

______________________

Helsingin Sanomat:

Lähes 800 ihmistä on kirjoittanut nimensä Suomesta karkotettavan egyptiläisäidin puolesta perustettuun adressiin.

Torstaina perustetussa adressissa vaaditaan egyptiläisen 64-vuotiaan Eveline Fadayelin karkotuksen perumista.

Fadayel kertoo pelkäävänsä kuolemaa, jos hänet karkotetaan kotimaahansa Egyptiin. Hänen mukaansa Egyptistä on mahdoton saada hänelle elintärkeää diabeteslääkettä, sillä siinä on käytetty siasta saatavaa ainetta, joka on alkuperänsä vuoksi kielletty Egyptissä.

HS kertoi Fadayelin tilanteesta viime keskiviikkona. Hänelle annettiin kuukausi aikaa poistua maasta. Fadayel on oleillut Suomessa asuvien lastensa ja lastenlastensa luona. Hän ei saa jäädä Suomeen, sillä Suomen lain mukaan isovanhemmat eivät kuulu ydinperheeseen.

Kirkko on tarjonnut Fadayelille turvapaikkaa, ja arkkipiispatkin ovat vedonneet hänen puolestaan.

YLE: Maahanmuuttajaäidit eivät löydä suomen kielen kursseille

YLE Uutiset:
Maahanmuuttajaäidit eivät löydä suomen kielen kursseille
6.7.2009

Maahanmuuttajataustaiset äidit jäävät suomen kielen opetuksesta paitsi miehiä useammin. Erityisesti puolisonsa perässä muuttaneiden, kotoutumisohjelmien ulkopuolelle jääneiden naisten mahdollisuudet osallistua kielikursseille ovat usein heikot. Kyse voi olla myös arvoista, vaikka äidin kotoutuminen olisikin lapsen kannalta tärkeää.

Lutfeara Hossain muutti Bangladeshistä Suomeen miehensä työn perässä. Lähes parikymmentä vuotta Suomessa asunut kahden lapsen äiti osallistui kuluneena keväänä vasta toiselle kielikurssilleen. Kielenopiskelua on viivästyttänyt ajatus paluusta kotimaahan.

- Vuosia sitten minusta tuntui, että en jää Suomeen. Ajattelin, että palaamme, kun aviomieheni saa opinnot valmiiksi. Nyt lapseni ovat kasvaneet, ja ajatus paluusta tuntuukin hankalalta, hän kertoo.

Hossainin tarina on hyvin tavallinen. Suurin maahanmuuttajaryhmä ovat juuri perhesyistä Suomeen tulleet, mutta silti pakollista kielenopetusta sisältävä kotoutumisohjelma tehdään vain toimeetulotukea ja työttömyyskorvausta hakeville. Niinpä esimerkiksi puolisonsa tulojen varassa eläviä kotiäitejä ei kielikursseilla juuri näy.

Vanhan kotimaan kulttuurin ylläpitäminen tärkeää

Vaikka kotiäidit jäävät syrjään kielenopetuksesta usein juuri tiedon ja ohjauksen puutteen vuoksi, taustalla vaikuttaa myös arvomaailma. Oman, entisen kotimaan kulttuurin ylläpitäminen koetaan tärkeämmäksi, sanoo albaaninaisten kotoutumista tutkinut Lapin yliopiston opiskelija Egëzona Kllokoqi.

- Jos nainen tulee patriarkaalisesta kulttuurista, sen määrittämää naisroolia, eli kasvattajan roolia, on tärkeää ylläpitää. Nainen voi kokea epäonnistuneensa kasvatuksessa, jos lapsi puhuukin kotona suomen kieltä eikä hallitse vanhempien edustamaa kulttuuria. Naiset voivat tätä kautta ajatella olevansa huonoja äitejä, Kllokoqi sanoo.

Jotkut maahanmuuttajaäidit viettävätkin jopa kymmenen vuotta suomalaisen yhteiskunnan ulkopuolella. Silti juuri äidin halu sopeutua uuteen kotimaahan merkitsee lapsen tulevaisuudessa paljon.

- Lapset käyvät koulua ja ovat siten puoliksi suomalaisia. Jos äiti ei tiedä tästä yhteiskunnasta mitään, niin hän ei pysty tukemaan lapsiaankaan, sanoo Kllokoqi.

Vaihtoehtoja kielenopetukseen

Kun kotoutumisohjelmien kielikursseille ei ole asiaa, tai niille ei lasten hoidon takia voi osallistua, keinot ovat vähissä. Kllokoqi ehdottaa, että tavanomaisille kielikursseille järjestettäisiin vaihtoehtoja. Yksi sellainen voisi Kllokoqin mukaan olla kurssi, jonne voisi ottaa pienet lapset mukaan. Tämä madaltaisi äitien kynnystä ottaa osaa opetukseen.

Tällä hetkellä vaihtoehtoisen kielenopetuksen järjestäminen makaa lähinnä järjestöjen harteilla. Esimerkiksi YK:n naisjärjestö Unifem pyörittää eri puolilla maata kielikursseja, joilla opetus pyritään järjestämään joustavasti vaikkapa iltaisin.

Lisäksi kursseille saavat osallistua vain naiset. Useita vuosia vapaaehtoisena Unifemissä toiminut Marja Liisa Toivanen tietää, miksi.

- On naisia, jotka eivät saisi tulla kurssille, jos siellä on miehiä. Olemme myös huomanneet, että jos miehiä on paikalla, vain he puhuvat, ja naiset vaikenevat, kertoo Toivanen.

Kymen Sanomat: Skitsofreeninen tilanne

Kymen Sanomat:
Skitsofreeninen tilanne
5.7.2009

Juho Eerola kannattaa kansallisvaltiota, koska yhtenäinen kulttuuri ja kieli takaavat vakaat olot maan asukkaille.

Laajakosken mielisairaalan potilaalle hän on Jeesus Nasaretilainen, vasemmistoliiton Pentti Tiusaselle rasisti ja Kosovon pakolaisille kiitetyn Martti Ahtisaaren maanmies.

Hän on Juho Eerola, Kotkan kaupunginvaltuuston perussuomalainen jäsen. Mies, joka kutsuu humanitaarista maahanmuuttoa taloudelliseksi ja inhimilliseksi kriisiksi, mutta saa elantonsa yövalvojana turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksessa Laajakoskella.

Eerolalla on ristiriitainen imago, mutta vain niin kauan kunnes hän pääsee ääneen. Se, että skitsofreniapotilas kutsuu mielisairaanhoitajaa Jeesukseksi, ei ole ollenkaan tavatonta. Skitsofrenian oireita ovat muun muassa näkö- ja kuuloharhat, tietää lähihoitajaksi valmistunut ja Laajakosken mielisairaalassa työskennellyt Eerola.

Tiusasen rasismisyytösten Eerola arvelee juontuvan pelosta.

- Tiusanen on lähinnä hädissään siitä, että seuraavissa eduskuntavaaleissa vasemmistoliitto menettää Kymen piirissä ainoan paikkansa Arkadianmäeltä perussuomalaisille.

Tiusanen hermostui Eerolaan Kotkan kaupunginvaltuuston kesäkuun kokouksessa. Kokouksessa Eerola viittasi WHO:n tilastoihin, joiden mukaan tietyissä Afrikan maissa 20-40 prosenttia väestöstä on HIV-positiivisia.

- Näiden maiden asukkaita asuu Kotkassa jo kolminumeroinen luku. Vaikka valtio kustantaisikin tällaisten henkilöiden hoidon, ei se enää kustanna niiden suomalaisten lääkitystä, jotka tartunnan saavat, lukee Eerolan kirjoittamassa valtuustopuheessa.

- Olemassa olevan faktan kertominen ei ole rasismia. WHO:n tilastot löytyvät netistä. Tunnen henkilöitä, jotka ovat alkaneet seurustella maahanmuuttajan kanssa, eikä maahanmuuttaja ole kertonut olevansa HIV-positiivinen, Eerola vastaa.

Kymenlaakson keskussairaalan infektiolääkäri Risto Pietikäinen kertoo tilastoista, jotka eivät tue Eerolan väittämää. Kymenlaaksossa on toki HIV-positiivisia suomalaisia, mutta he eivät Pietikäisen tietojen mukaan ole saaneet tartuntaa pakolaisilta tai turvapaikanhakijoilta.

Kaikkiaan Kymenlaaksossa on kolmisenkymmentä taudinkantajaa - puolet sairastuneista on suomalaisia, puolet ulkomaalaisia. Ensimmäinen tartunta löydettiin HIV-epidemian alkuajoilta vuonna 1983.

Eerola kuuntelee infektiolääkäriltä saatuja tilastotietoja kiinnostuneena, mutta pitäytyy kannassaan. Hän uskoo toisenlaisen tilastotieteeseen: sellaiseen, jossa tarkastellaan pakolaisilla olevia HIV-tartuntoja eikä sitä, leviääkö tauti heistä eteenpäin.

HIV:n tarttumiseen tarvitaan yleensä kaksi ihmistä. Eikö Eerola usko suomalaisten harkintakykyyn?

- On jokaisen oma asia, kenen kanssa seurustelee, hän myöntää.

Väestöräjähdys on Eerolan mielestä yksi suurimmista ongelmista maapallolla.

- M. A. Numminen lauloi 70-luvulla, että Nigeriassa on 50 miljoonaa asukasta. Hän lauloi kuten hänellä oli tapana, suoraan tietokirjasta. Mitä siellä on asukkaita nyt, 130 miljoonaa?

Holtiton väestönkasvu lisää pakolaisvirtoja, kun ihmiset joutuvat pakenemaan sotaa, kuivuutta, tulvia ja muita luonnonkatastrofeja.

Mikä on Eerolan ratkaisu pakolaisongelmaan?

- Burmassa on hirveä tilanne. Samalla rahalla jolla burmalaisia nyt säilötään täällä, voitaisiin heidät oikein kohdistetun kehitysavun turvin kotouttaa naapurivaltio Thaimaahan, josta heidät on tänne joka tapauksessa haettukin. Kulttuuri, kieli ja ympäristö tukisivat kotoutumista ja Thaimaakin olisi tyytyväinen taloutta kohottavasta tulonsiirrosta.

Eerola tulee hyvin toimeen maahanmuuttajien kanssa. Kun hän kymmenen vuotta sitten aloitti työt Karhulan vastaanottokeskuksessa Kotkassa, hän pelasi futista kosovolaisten kanssa. He kiittivät Eerolaa siitä, että Suomessa on niin hieno presidentti kuin Ahtisaari.

Kesäkuussa Eerolan omistamassa hevibaari Back Roomissa soitti maahanmuuttajabändi Blue Monsters.

Hän ei vastusta maahanmuuttoa siksi, etteikö hän pitäisi pakolaisista. Vastustuksen syy on se, että ”pakolaiset eivät tarpeeksi laajassa mitassa työllisty ikinä”. Pakolaiset putoavat sosiaalietuuksien armoille, ja se maksaa.

Eerola on seurannut kymmenien pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden sopeutumista Suomeen perustettuaan Kotkaan tulkkikeskuksen. Siellä hän turhautui huomatessaan, kuinka ihmiset pysyivät sosiaalitoimen asiakkaina ja käyttivät tulkin apua arkipäiväisissä tilanteissa, vaikka olivat asuneet täällä vuosikaudet.

- Maahanmuuttajien kotoutuminen on epäonnistunutta. Ihmiset eivät opi kieltä, eivätkä työllisty.

Turvapaikanhakijoiden määrä saattaa vaihdella vuosittain rajustikin. Vuonna 2006 heitä saapui Suomeen reilut 2 000, vuotta aiemmin yli 3 500.

Eerolan mielestä vastaanottokeskusten lakkauttaminen ei ole mielekäs vaihtoehto, koska turvapaikanhakijoita tulee joka tapauksessa. Ja heidän on oltava jossain, esimerkiksi Laajakoskella.

Hänen mielestään on sen sijaan aiheellista vähentää kiintiöpakolaisten määrää. Kotkan sosiaali- ja terveyslautakunta päätti kesäkuussa supistaa vuosittaisen pakolaiskiintiön neljästäkymmenestä viiteentoista. Eerolan mukaan tämä on oikea suunta, koska resurssit ovat ehtyneet. Kotka on osansa tehnyt, onhan kaupunki ottanut pakolaisia vastaan 90-luvulta asti.

- Koulut, mielenterveyspalvelut ja sosiaalitoimistot ovat kykyjensä äärirajoilla. Niihin ei ole varaa palkata tarpeeksi väkeä.

Viimeinen niitti oli se, kun Kotkan lasten ja nuorten lautakunta esitti luopuvansa maahanmuuttajalasten omakielisestä opetuksesta. Jos kaupunki ei sitoudu maahanmuuttajien kotouttamiseen, sen ei pitäisi Eerolan mielestä ottaa heitä vastaan lainkaan.

Eerolan mukaan näin ajattelee moni Kotkassa asuva maahanmuuttajakin.

- Ihmisistä pitää ottaa vastuu, Eerola sanoo vakavana.

Jutun taustamateriaalina on käytetty Etnisten suhteiden ja muuttoliikkeiden seuraan kuuluvien tutkijoiden kommentteja, Tilastokeskuksen väestötietoja ja Kotkan kaupungin maahanmuutto-ohjelman seurantaraporttia.

Turvapaikanhakija
Turvapaikanhakija voi saada oleskeluluvan humanitaarisin perustein, muun muassa aseellisen selkkauksen tai ympäristökatastrofin, joskus myös henkilökohtaisen vainon takia.
Jokainen maa päättää turvapaikanhakijoiden vastaanotosta omien lakiensa pohjalta. Velvollisuutta siihen ei ole.
Kotka myönsi turvapaikan 63 henkilölle vuonna 2008.

Pakolaisstatus
Geneven sopimukseen sitoutuneet maat ovat velvollisia ottamaan vastaan pakolaisia. Suomi allekirjoitti sopimuksen vuonna 1968.
Pakolaisstatus voidaan YK:n mukaan antaa henkilölle, joka on joutunut kotimaassaan henkilökohtaisen vainon kohteeksi. Vaino voi perustua pakolaisen uskontoon, rotuun, poliittiseen mielipiteeseen tai kansallisuuteen.
Pakolaisstatuksen saanut henkilöä ei voi palauttaa kotimaahansa ennen kuin tilanne siellä on rauhoittunut.
Kotkaan muutti pakolaisstatuksella 78 henkilöä vuonna 2008. Heistä 15 oli kiintiöpakolaisia.

HS: Vallassa Halla-aho vaikeni

Helsingin Sanomat:
Vallassa Halla-aho vaikeni
5.7.2009

Talven mediatähti on ollut Helsingin valtuustossa vaisu.

Vanhan viisauden mukaan populisti hiljennetään ottamalla hänet mukaan tekemään päätöksiä. Neljä vuotta lautakuntaa kun puristaa mehut kenestä tahansa.

Viime syksystä alkaen puhutuimpia ilmiöitä suomalaisessa politiikassa oli Jussi Halla-aho (perus/sit) ja hänen valintansa Helsingin kaupunginvaltuustoon. Kielitieteen tohtori hankki kannatuksensa netissä, Scripta-blogillaan ja myöhemmin Homma-keskustelufoorumilla.

Maahanmuuttajavastaisten piirien idolin odotettiin muuttavan politiikan suuntaa ja tuovan kovempia asenteita Helsinkiin.

Vaalien jälkeen Halla-aho nimitettiin kaupunginhallituksen varajäseneksi, opetuslautakuntaan ja Korkeasaaren eläintarhan johtokuntaan.

Kuinkas sitten kävikään?

Puolen vuoden jälkeen Halla-ahon poliittinen ansioluettelo on olematon. Hän ei ole pitänyt Helsingin valtuustossa yhtään puheenvuoroa eikä ole tehnyt yhtään valtuustoaloitetta tai toivomuspontta.

Halla-ahon kannattajat ovat myös tentanneet häneltä Homma-foorumilla, miksi edustaja ei puhu valtuustossa.

"Valtuustosalissa pidetään puheita lähinnä omalle äänestäjäkunnalle. Jos joutava höpinä kiellettäisiin, valtuusto olisi hyvin hiljainen paikka", Halla-aho vastasi.

Valtuuston sijaan Halla-aho sanoo lautakuntatyöskentelyn olevan mielekkäämpää.

Myöskään lautakunnissa Halla-aho ei kuitenkaan ole edustajatoverien mukaan ollut aktiivinen. Häntä kuvaillaan asialliseksi ja hiljaiseksi ensimmäisen kauden kunnanvaltuutetuksi, joka äänestää kiistakysymyksissä perinteisen oikeiston mukana.

Lautakunnissa Halla-aho on muutaman kerran avannut suunsa, mutta ei ole tehnyt uusia avauksia.

Kannattajien tiedusteluihin lautakuntatyöstä Halla-aho ei netissä vastannut.

Mediamyrsky Halla-ahon ympärillä on jatkanut raivoamistaan.

Ylen uutisissa häntä nimitettiin "ulkomaalaisvastaiseksi" ja "rotutohtoriksi". Halla-aho teki rikosilmoituksen kunnianloukkauksesta, mutta syyttäjä tyrmäsi sen. Ilmaisut käyvät poliittisesta kritiikistä.

Sen sijaan Halla-ahon omista blogikirjoituksista on nostettu syyte kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Se pohjautuu Halla-ahon teksteihin loisimisesta somalien kansallisena erityispiirteenä ja islamista pedofiiliuskontona.

Syyttäjä ei niellyt Halla-ahon tekstiin lisäämiä huomioita, joiden mukaan lauseet ovat parodiaa. Oikeutta istutaan elokuussa.

Halla-ahon suhde mediaan on jännitteinen. Homma-foorumin myötä monet maahanmuutosta kirjoittavat toimittajat ovat saaneet tottua henkilökohtaiseen arvosteluun. Halla-aholaisilta tulee kärkevää palautetta, jopa uhkailuja. Eräästä toimittajasta kirjoitettiin blogissa näin: "Huvittaisi valheiden, panettelun ja rikosten vuoksi pistää tyttönen painot jaloissa ihailemaan Itämeren saasteongelmaa."

Etenkin naistoimittajat tuntuvat olevan halla-aholaisten erityisen vihan kohteena. Foorumilla myös arvioidaan heidän ulkonäköään.

Halla-aho itse ei juuri ole näihin keskusteluihin osallistunut, paitsi nyt todennut yhdellä toimittajalla olevan vanteen kireällä ja toisella ruuvin löysällä.

Perussuomalaisten sisällä halla-aholaisilla ei ole ollut juuri menestystä. Yrityksestä huolimatta puoluehallitukseen ei valittu hommalaisten aateveljeä Teemu Lahtista.

Suurin tappio kevään aikana Halla-aholle koitti, kun Timo Soini tiputti hänet huhtikuussa perussuomalaisten eurovaaliehdokkuudesta. Samanmielisen Sampo Terhon valinta Soinin varamieheksi sentään oli pieni voitto.

Soinin manööveri oli nerokas: Halla-aho ei päässyt mittauttamaan kannatustaan valtakunnallisesti, mutta ei voinut erota puolueesta, koska muuten vuoden 2011 eduskuntavaalit menisivät harakoille.

Halla-ahon asema puolueessa on kuitenkin vaikea, arvioi politiikan tutkija Ilkka Ruostetsaari. Ei ole varmaa, otetaanko häntä ehdokkaaksi ensi eduskuntavaaleihin.

"Jos Halla-aho asetetaan ehdokkaaksi, perussuomalaisilla on vaara leimautua maahanmuuttajavastaiseksi. Tätä leimaa Soini on onnistuneesti pyrkinyt välttämään."

Ruostetsaaren mukaan Halla-aho on muuttanut muiden puolueiden asenteita kriittisemmäksi maahanmuuttoa kohtaan.

"Se tuli eurovaaleissa esiin, kun kokoomuksella oli oma maahanmuuttajakriitikko", Ruostetsaari sanoo.

Vaikka Halla-aho oli mediatähti vuodenvaihteen molemmin puolin, ei maine ole ikuista.

Joulukuussa hakuyhtiö Googlen tilastojen mukaan Halla-ahon nimi oli välillä jopa Suomen haetuimpien sanojen joukossa.

Kesää kohti tultaessa Halla-ahon nimeä etsitään Googlesta yhä harvemmin. Viime marraskuussa hänen nimeään haettiin kymmenen kertaa enemmän kuin nyt. Silti hän on Googlen mukaan yhtä kiinnostava kuin tuore europarlamentaarikko Mitro Repo.

Esa Mäkinen

MTV3: Marjanpoimijoiden matka Suomeen voi tyssätä

Kaleva:
Marjastajien viisumit katkolla
5.7.2009

MTV3:
Marjanpoimijoiden matka Suomeen voi tyssätä


Ulkoministeriössä harkitaan thaimaalaisten marjanpoimijoiden viisumikäytännön jatkamista. Viime vuonna noin puolet poimijoista palasi takaisin velkaisina huonon marjasadon vuoksi.

Lähetystöneuvos Vesa Häkkisen mielestä voidaan puhua jo orjatyöstä, jos töihin otetut eivät pääse omilleen.

Jos sama toistuu, on Häkkisen mukaan pohdittava, voiko tällaista järjestelmää enää jatkaa. Häkkinen muistuttaa, että viisumin perusedellytys ei täyty, jos poimija ei pysty turvaamaan toimeentuloaan marjoilla.

Toimitusjohtaja Tommy Gustafsson Riitan Herkku Oy:stä torjuu ajatuksen orjatyöstä. Hänen mukaansa thaimaalaiset tietävät riskin ja sen, että hyvien vuosien joukkoon voi mahtua huonojakin. Ulkoministeriö aikoo marjastuskauden jälkeen joka tapauksessa kuulla eri osapuolia.

Lapin kylätoiminta ja marjanostajayritykset ovat sopineet toimintaperiaatteista alkavalle marjastuskaudelle. Lähes kaikki marjanostajayritykset ovat allekirjoittamassa toimintaperiaatteet. Lapin liitto pitää tärkeänä turvata tehokas marjojen poiminta teollisiin tarpeisiin. Liitto ei ole virallisesti edellyttämässä marjanostajien tulkitsemista työnantajiksi poimintatyössä.

Ulkomaisia marjanpoimijoiden odotetaan tulevan Kainuun, Koillismaan ja Lapin metsiin ja soille muutaman viikon päästä. Poimijoita on tulossa Thaimaasta, Ukrainasta, Venäjältä ja Valko-Venäjältä. Thaimaalaisille poimijoille viisumeita on myönnetty nyt hieman viime vuotta enemmän.

________________________________

MTV3:

Ulkoministeriö harkitsee thaimaalaisten marjanpoimijoiden viisumikäytännön lopettamista. Syynä tähän on, että viime vuonna noin puolet poimijoista palasi takaisin velkaisina huonon marjasadon vuoksi, kertoo sanomalehti Kaleva.

Lähetystöneuvos Vesa Häkkisen mielestä on syytä pohtia, voiko tällaista järjestelmää enää jatkaa. Häkkinen muistuttaa, että viisumin perusedellytys ei täyty, jos poimija ei pysty turvaamaan toimeentuloaan marjoilla.

Ulkomaisia marjanpoimijoiden odotetaan tulevan Kainuun, Koillismaan ja Lapin metsiin ja soille muutaman viikon päästä.

Poimijoita on tulossa Thaimaasta, Ukrainasta, Venäjältä ja Valko-Venäjältä. Thaimaalaisille poimijoille viisumeita on myönnetty nyt hieman viime vuotta enemmän.

Etelä-Saimaa: Minähän en ole mikään rasisti, mutta...

Etelä-Saimaa:
Minähän en ole mikään rasisti, mutta...
5.7.2009

Maahanmuuttaja vie työt, rahat ja naiset. Ennakkoluulojen takana on usein kateus ja käsitys, että maahanmuuttajan saama tuki on omasta pussista pois. MAIJA VEHVILÄINEN

Meillä ei ole pienintäkään velvollisuutta elättää ihmisiä, jotka ovat toiselta puolen maailmaa. Omissa on huolehdittavaa kyllä. Aina vaan maahanmuuttajat lisääntyvät. Kuinkahan tässä käy.

Maahanmuutto herättää muun muassa edellä kuvatun kaltaisia intohimoja Suomi24-verkkokeskustelun lisäksi monella muulla foorumilla. Suomalaisten asenteita maahanmuuttajia kohtaan tutkineelle sosiologian dosentille Magdalena Jaakkolalle ennakkoluulot ovat tuttuja. Keskustelu on vellonut vuosikymmeniä.

Maahanmuuttaja ei saa sen enempää tukea kuin suomalainenkaan. Tutkijan mukaan kriittisesti maahanmuuttoon suhtautuvat ovat sitä mieltä, että maahanmuuttajan ei pitäisi saada yhtä paljon kuin Suomessa syntyneen henkilön.

- Se herättää suuttumusta, jos pakolaistaustaisella maahanmuuttajalla on uudet vaatteet, auto ja jopa televisio. Maahanmuuttajalla pitäisi olla mahdollisimman heikot olosuhteet.

Otetaanpa esimerkiksi Irakista lähtevä pakolainen. Kutsutaan häntä Mohammediksi. Mohammed lähtee sodan runtelemasta kotimaastaan pakoon yleisesti turvatonta tilannetta. Enemmän kuin itsestään, hän on huolissaan poikansa tulevaisuudesta. Kutsutaan poikaa Khalidiksi.

Mohammed työskentelee Irakissa tutkijana. Hän pohtii, miten tulee toimeen lähdettyään, mutta päällimmäisenä hänellä on mielessään yksi asia: on päästävä pois.

Mohammed ja Khalid päätyvät Joutsenon vastaanottokeskukseen. Mohammed saa kuukaudessa 376 euroa toimeentuloa. Se on hieman vähemmän kuin yksin Suomessa asuvan henkilön toimeentulotuen perusosa, joka on 417 euroa

Vastaanottokeskus tarjoaa katon pään päälle, perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelut. Esimerkiksi ruuan ja vaatteet Mohammed ostaa itse.

Mohammed ja Khalid odottavat pääsyä maahanmuuttoviraston puhutteluun puoli vuotta. He ovat onnekkaita, sillä joidenkin kohdalla odotusaika venyy vuodeksi.

Maahanmuuttovirasto selvittää, onko Mohammedilla ja Khalidilla perusteet jäädä Suomeen. Mohammed kertoo tilanteesta Irakissa ja sanoo pelkäävänsä sekä itsensä että poikansa puolesta. Käsittely kestää vuoden.

”Ei suomessa ole työvoimapulaa, se on vaan hyysäreiden tekosyy.” ”Jos niistä muutaman bussikuskin saa, niin siinä se on.”

Mohammed ja Khalid saavat myönteisen päätöksen. He pääsevät suomalaisen sosiaaliturvan piiriin.

Muuttaessaan ensimmäiseen omaan asuntoon he saavat alkuavustuksen, jolla Mohammed ostaa muun muassa välttämättömät huonekalut. Koska Mohammed on perheellinen, hän saa yhteensä 1669,80 euroa, neljä kertaa toimeentulotuen perusosan.

Lappeenrannan maahanmuuttajatyön työntekijä on ostoksilla Mohammedin mukana. Hän neuvoo tarvittaessa, mitä kannattaa hankkia. Mohammed toimittaa kuitit ostoksistaan Lappeenrannan maahanmuuttajatyöhön.

Pakolaistaustaisella maahanmuuttajalla ei luultavasti ole työhistoriaa Suomessa. Ei ole Mohammedillakaan. Hän ei ole oikeutettu saamaan ansiosidonnaista päivärahaa tai peruspäivärahaa. Hän saa työmarkkinatukea, joka on 24,51 euroa päivässä.

7-vuotiaasta Khalidista Mohammed saa lapsilisää. Se on ensimmäisestä alle 17-vuotiaasta lapsesta 100 euroa kuukaudessa. Kuntaan muutettuaan Mohammed saa todennäköisesti myös asumistukea.

Mohammed ja Khalid yrittävät kotiutua suomalaiseen yhteiskuntaan. Khalid menee kouluun. Mohammed opiskelee suomea, jotta työllistyminen olisi helpompaa.

Hän toivoo saavansa työtä, jotta hänen ja Khalidin ei tarvitsisi elää yhteiskunnan tuella. Sopeutuminen ja elämän rakentaminen Suomeen tyhjästä tosin vaatii uskoa tulevaisuuteen ja paljon työtä.

”Miten Suomi nuo kaikki luulee elättävänsä?”

Vuonna 2008 Suomesta haki turvapaikkaa 4 035 henkilöä. Eniten hakijoita oli Irakista ja Somaliasta. Myönteisen päätöksen sai 785 hakijaa.

Kiintiöpakolaisia, turvapaikan saaneita ja humanitäärisistä syistä oleskeluluvan saaneita henkilöitä on tällä hetkellä Suomen sosiaaliturvan piirissä 9 583.

Suomessa on voimassa yhdenvertaisuuslaki. Sen mukaan kaikille Suomessa pysyvästi asuville kuuluu sama sosiaaliturva, eikä esimerkiksi etninen alkuperä ole peruste poikkeaville eduille.

Tutkija Magdalena Jaakkolan mukaan on vaikea kuvitella, että sosiaalityöntekijät suosisivat maahanmuuttajia. Maahanmuuttajan saaman tuen ajatellaan kuitenkin usein olevan suomalaisilta pois.

Ennakkoluuloja on Jaakkolan mukaan etenkin heikossa sosiaalisessa ja taloudellisessa asemassa olevilla, kouluttamattomilla miehillä. Ennakkoluulojen taustalla on usein kateus ja syntipukin etsiminen omille ongelmille.

- On kuvitelmia, että maahanmuuttajat menevät jonoissa ohi. Toisaalta maahanmuuttaja joutuu yleensä aloittamaan tyhjästä.

Juttua varten on haastateltu Lappeenrannan maahanmuuttajatyön johtavaa ohjaajaa Merja Heino-Kukkuraista, Kelan lakimiestä Suvi Rasimusta ja Joutsenon vastaanottokeskuksen johtajaa Juha Kähköstä.

HS: Pakomatka Somaliasta Eurooppaan vei Kaarlenkadulle Kallioon

Helsingin Sanomat:
Pakomatka Somaliasta Eurooppaan vei Kaarlenkadulle Kallioon (kuva)
5.7.2009

Vielä joitain kuukausia sitten somalialainen Abdullahi Salad, 27, istui huolissaan täyteen ahdetussa autossa ja katseli Saharan julmaa hiekkaerämaata. Hän mietti, mitä seurueelle käy, jos moottori hajoaa.
[...]

Kansan Uutiset: Aate myönteinen maahanmuuttajille

Kansan Uutiset:
Aate myönteinen maahanmuuttajille
4.7.2009

Vasemmistoliiton uusi puheenjohtaja Paavo Arhinmäki puhui valintansa jälkeisessä linjapuheessaan ylevästi mutta yleisluontoisesti politiikkansa periaatteista. Monet sanat ja ilmaisut vaativat lisäkysymyksiä.

Mitä tarkoitat vasemmistolaisella aatteella?

– Vasemmistoliitto ei voi olla noutopöytä, josta kaikki hakee joitain tiettyjä asioita. Vasemmistoliiton kannat eivät muutu sen mukaan, mistä päin tuulee. Se ei siis ole sellainen perussuomalaistyyppinen puolue, joka poimii paloja sieltä täältä.

Maahanmuuttajat?

– Minulle on tullut erittäin paljon yhteydenottoja, että meidän pitää tiukentaa näkemyksiämme maahanmuuttajiin. Ei se käy. Meillä on niin vahva aatteellinen pohja siinä, että köyhistä pitää pitää huolta ja että köyhiä ei pidä laittaa toisia köyhiä vastaan. Siitä ei saa lipsua.

Uskottava vasemmistolaisuus?

– Uskottavuus äänestäjien suuntaa rakentuu siitä, etteivät meidän päätöksemme ole ristikkäisiä, ettei voida sanoa, että nyt puhutte tuota mutta teitte edellisellä viikolla tätä.

– Se tulee siitä, että kuunnellaan kannattajia ja jäseniä, mitä asioita ne haluavat, että nostetaan ja ihan aidosti nostetaan ja viedään niitä asioita eteenpäin.

– Laajemmin uskottavuus tarkoittaa sitä, että meillä on esittää vaihtoehtoja ja omia ideoita.

Mitä on poliittinen räväkkyys?

– Räväkkä on sitä, että meidän pitää pystyä sanomaan selkeämmin tavoitteemme. Sanoa ne sillä tavalla, että ne myös ymmärretään. Ehkä meillä on ollut taipumusta sanoa asioita liian hienosti ja olla vähän fiksumpia kuin ollaankaan.

Poliisi: Poliisi puuttuu ulkomaalaisten ja suomalaisten väliseen kähinöintiin

Lapin Kansa:
Pääkirjoitus: Rasismi on pelkoa
7.7.2009

Poliisin tiedote:
Poliisi puuttuu ulkomaalaisten ja suomalaisten väliseen kähinöintiin
6.7.2009

Ilta-Sanomat:
Rasismi sytytti joukkotappelun Rovaniemellä

Iltalehti:
Poliisi taltutti rasistisen rähinän Rovaniemellä

Helsingin Sanomat/STT:
Paikalliset ja ulkomaalaiset joukkotappelussa Rovaniemellä

Uusi Suomi/STT:
Rovaniemellä rasistinen joukkotappelu

Poliisin tiedote:
Rovaniemellä tapeltiin yöllä
3.7.2009

YLE Uutiset:
Suomalaiset ja ulkomaalaiset tappelivat Ounasrinteellä

Viime viikolla perjantain vastaisena yönä Rovaniemellä ulkomaalaiset ja suomalaiset nuoret miehet tappelivat porukalla Ounasrinteen Salmenperällä. Poliisi sai tällöin tilanteen nopeasti loppumaan paikalle tulollaan.

Viikonlopun aikana useita ulkomaalaisia ja suomalaisia oli kiinniotettuna ja pidätettynä tappeluun osallistumisesta. Kuulusteluissa olleet ovat tunnustaneet osallisuutensa tappeluun. Tapahtumien kulku on pääosin selvillä ja osallisten henkilöllisyys on poliisin tiedossa.

Poliisin suorittamassa tutkinnassa on selvinnyt, että tappelun motiiveissa oli rasistisia piirteitä.

Poliisin selkeä viesti tappeluun osallistuneille on, että puuttumiskynnys tämänkaltaisiin yhteenottoihin on hyvin matalalla.

__________________

Ilta-Sanomat:

Suomalaiset ja ulkomaalaiset miesjoukot ottivat tappelun merkeissä yhteen Rovaniemellä viime perjantaina.

Ounasrinteen kaupunginosassa käynnistynyt nahinointi päättyi kuitenkin melko nopeasti poliisin saavuttua paikalle selvittämään tilannetta.

Rovaniemen poliisin mukaan nujakoinnista oli viikonlopun aikana pidätettynä ja kiinniotettuna useita henkilöitä.

Kuulusteluissa olleet henkilöt myönsivät osallistumisensa tappeluun.

Kuulustelut paljastivat poliisille myös tapahtumisen todellisen kulun. Poliisi vahvisti tappelun motiivien sisältäneen rasistisia piirteitä.

__________________

STT:

Rovaniemen poliisi taltutti paikkakuntalaisten ja ulkomaalaisnuorten välille syntyneen joukkotappelun perjantain vastaisena yönä. Poliisin mukaan tappeluun osallistuneet nuoret olivat 18 vuoden molemmin puolin.

Rikoskomisario Jukka Haatajan mukaan nujakoinnissa oli mukana rasistisia piirteitä.

– Kyse on yksittäisestä tapauksesta, eikä kuulusteluissa ole tullut esille viitteitä siitä, että tällainen rasistinen liikehdintä olisi lisääntymässä, Haataja sanoo.

Haatajan mukaan poliisi suhtautuu rasistisesti värittyneisiin välikohtauksiin hyvin rivakasti ja puuttumiskynnys on matalalla.

Viikonvaihteen aikana poliisi on kuulustellut kymmeniä nuoria perjantain välikohtauksesta. Kiinniotettuna on ollut kymmenkunta nuorta. Poliisikuulustelut jatkuvat vielä, vaikka tapahtumien kulku onkin pääosin poliisin tiedossa.
__________________

Poliisi 3.7.:

Useita suomalaisia ja ulkomaalaisia nuoria miehiä oli mukana tappelussa torstain ja perjantain välisenä yönä 3.7. kello kahden aikoihin Ounasrinteellä.

Yhteenotto tapahtui kauppakeskuksen lähellä Salmenperällä. Poliisin tulo paikalle sai tilanteen nopeasti päättymään.

Poliisi tutkii tapahtunutta rikosnimikkeellä tappeluun osallistuminen ja selvittää yhteenottoon johtaneita motiiveja.

________________________

YLE Uutiset:

Poliisi joutui puuttumaan joukkotappeluun Rovaniemen Ounasrinteellä perjantain vastaisena yönä. Kymmenestä kahteenkymmenen suomalaisen ja ulkomaalaisen nuoren miehen joukko otti yhteen paikallisen kauppakeskuksen lähellä Salmenperällä kahden aikaan yöllä.

Poliisin tultua tappelijat hävisivät ja poliisi ehti ottaa vain osan henkilötietoja talteen. Perjantaina tappeluun osallistuneita on haettu kuulusteltavaksi.

Rikosylikomisario Jukka Haatajan mukaan ketään ei viety vammojen vuoksi hoidettavaksi yöllä. Tappelussa osa käytti kuitenkin jotain kättä pidempää. Kuulusteluissa selviää, saiko osa tappeluun osallistuneista vammoja.

Iältään he ovat 18 vuoden molemmin puolin. Poliisi tutkii tappelua ja selvittää siihen johtaneita motiiveja.

Jos motiiviksi selviää rasismi, voi se koventaa rangaistusta. Ounasrinteeltä ei ole aiemmin tullut poliisin tietoon vastaavia yhteenottoja.

- Jotain kokoontumista tai riitaa on ollut, Haataja sanoo.

Rovaniemen Ounasrinteellä asuu paljon maahanmuuttajia. Poliisin hälytti paikalle lähellä asunut.

Kansan Uutiset: Turhautumisen lyhyt historia

Kansan Uutiset:
Turhautumisen lyhyt historia
3.7.2009

Pertti Villo vaihtoi Vasemmistoliiton Perussuomalaisiin juuri ennen EU-vaaleja. Hän ei ollut ainoa, joka loikkasi mutta ainoa, joka suostui kertomaan syyt puolueen vaihtamiselle.

Annetaan miehen itse kertoa miksi hän tuskastui Vasemmistoliittoon.
[...]
Vasemmistoliitossa EU-vaalien heikkoa äänisaalista, ja omien nukkumista on muun muassa perusteltu sillä, että puolueen äänestäjät ovat puoluejohtoa kriittisempiä Euroopan unionin suhteen. Villo kuului tähän joukkoon. Hänen mukaansa EU:n myötä meni itsenäisyys, ja tilalle tuli pelko.

– Herää epäilys, että vallataanko tämä maa sisältä päin. Tarkoitan sitä, että armeijassakin painotettiin, että uhka tulee ulkoapäin. Nykypäivän armeija harjoittelee kaupunkisotaa. Tiedätkö miksi?

Taidan arvata.

– Sen takia, että uhka tulee sisältäpäin. Suomen ei tarvitse kohta katsoa telkkarista terroristeja vaan voi katsoa ikkunasta ulos. Vapaassa liikkumisessa on myös huonot puolensa, Villo tuhahtaa.
[...]
EU:n vastustaminen, huoli poliitikkojen luotettavuudesta ja ay-liikkeen voimattomuudesta. Tähän saakka Villon puheet kuulostavat siltä, että ne olisivat voineet tulla juuri ja juuri Vasemmistoliittolaisen suusta. Siirron perussuomalaisiin alkaa ymmärtää, kun Villo puhuu maahanmuutosta.

– Olen maahanmuuton suhteen niin kriittinen kuin vain voi olla. Niin kauan kun meillä on yksikin sotaveteraani ilman kunnollista asuntoa, ja ruokajonot ovat sitä mitä ovat, niin ei pidä ottaa muitakaan. Suosin suomalaista, vaikka jonkun mielestä se voi olla rasismia.

Mutta eikö meillä ole jopa oikeus auttaa niitä, joilla menee huonosti?

– Kyllä minä ensin katson, että kotona on lapsilla riittävästi ja jos jää ylimääräistä, niin sitten voin antaa.

Moni muu ei ole näin auttavainen. Perussuomalaisiin on pesiytynyt kasvava ryhmä äärioikeistolaisia. Tämän aineksen Villo tuomitsee.

– Sanotaan näin, että en tykkää. Sama juttu, kun jalkapallopeleihin tulee aina tällaisia, jotka omiin tarkoituksiinsa hyödyntää niitä tilaisuuksia. Ääriaineksia ei voida välttää.

Siltä tosiaan vaikuttaa. Perussuomalaiset ovat keränneet itselleen kirjavan joukon, johon mahtuu porukkaa natseista jopa niihin maahanmuuttajiin.
[...]

Sisäministeriö: Pilottiohjelma maahanmuuttajien kotouttamiseksi käynnistynyt

Sisäasiainministeriö:
Pilottiohjelma maahanmuuttajien kotouttamiseksi käynnistynyt
Hankekuvaukset (pdf)
2.7.2009

Vantaan Sanomat:
Vantaa osallistuu maahanmuuttoministerin pilottiohjelmaan
10.7.2009

Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors on asettanut pilottiohjelman, jonka tarkoituksena on kehittää uusia tapoja työllistää maahanmuuttajia ja tukea heidän kotoutumistaan. Ohjelman tavoitteena on myös kouluttaa kuntia tunnistamaan ja ennalta ehkäisemään ongelmia asuinalueilla, joilla on paljon maahanmuuttajia. Lisäksi kehitetään kuntien palveluja vastamaan maahanmuuttajien tarpeita.

Pilottiohjelmaan tuli 16 hakemusta eri puolilta Suomea. Sisäasianministeriö on ottanut ohjelmaan mukaan seuraavien kuntien hankkeet: Kontiolahti, Mikkeli, Oulu, Porvoo, Punkalaidun, Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus, Salo, Tampere, Turku, Vaasa-Närpes ja Vantaa. Hankkeet ovat hyvin erilaisia ja niiden teemat vaihtelevat kielikursseista etäopetukseen ja perhetoiminnan kehittämiseen.

Pilottiohjelmalle on asetettu johtoryhmä, joka seuraa eri hankkeiden etenemistä ja kerää tietoa parhaista käytännöistä hankkeista kunnille. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii maahanmuuttojohtaja Mervi Virtanen. Pilottiohjelma on yksi hallitusohjelman mukaisia toimenpiteitä, joilla pyritään parantamaan maahanmuuttajien työllistymistä.

__________________________________

Vantaan Sanomat:

Maahanmuuttoministeri Astrid Thors on asettanut pilottiohjelman, jonka tarkoituksena on kehittää uusia tapoja työllistää ja kotouttaa maahanmuuttajia.

Sisäasiainministeriö on valinnut valtakunnalliseen pilottiohjelmaan mukaan Vantaan kaupungin ja Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskuksen.

Vantaa aikoo panostaa pilottihankkeissaan Koivukylän ja Länsimäen maahanmuuttajiin. Lähiöissä kehitetään matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja sekä edistetään "osallistuvien kotouttamismenetelmien käyttämistä". Lisäksi perustetaan monikulttuurinen lastenorkesterikokeilu.

Vantaan tavoitteena on "kahdensuuntaisen integraation edistäminen" maahanmuuttajien ja valtaväestön kesken. Hanke vastaa Vantaan kaupunginhallituksen viime huhtikuussa hyväksymän monikulttuurisuusohjelman linjauksiin.

Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus puolestaan jatkaa syksyllä muutoin päättyvää hanketta, jossa kehitetään kotouttamistyötä. Hankkeen aikana on rakennettu hyviä käytäntöjä ja paikallistettu pakolaisten kotouttamisen karikkoja.

Helsingissä osaamiskeskus vahvistaa maahanmuuttajaperheiden siirtymistä erityispalveluista alueellisesti sektoroituihin peruspalveluihin. Vantaalla sosiaalialan osaamiskeskus kehittää perheiden yhdistämisen prosessia ja perheyhteyden tukemista. Espoossa laaditaan monen toimijan verkosto, joka tukee kotona olevien ja heikosti koulutettujen maahanmuuttajanaisten suomen kielen osaamista ja kotoutumista.

Ministeri on asettanut pilottiohjelmalleen johtoryhmän, joka seuraa eri hankkeiden etenemistä ja kerää tietoa parhaista käytännöistä.

Kansan Uutiset: Ammattilaisetkin aristelevat maahanmuuttajia

Kansan Uutiset:
Ammattilaisetkin aristelevat maahanmuuttajia
2.7.2009

Turvapaikanhakija, pakolainen ja maahanmuuttaja ovat yhä useammin asiakkaana terveydenhuollossa, mutta onko terveydenhuoltohenkilöstö vielä valmistautunut siihen? Uuden väitöstutkimuksen mukaan osa hoitohenkilöstöstä suhtautuu yhä aristellen maahanmuuttajiin. Usein maahanmuuttajapotilaat annetaan niille hoitajille, joilla on jo aikaisempaa kokemusta aiheesta.

– Maahanmuuttajapotilaita ei osata kohdata. Kulttuuri näyttelee usein liian suurta roolia, kun sosiaalinen todellisuus, jossa maahanmuuttaja elää vaikuttaa yhtä paljon, kertoo viime perjantaina Kuopion yliopistossa aiheesta väitellyt terveydenhuollon maisteri Kirsti Sainola-Rodriquez.

Transnationaalista osaamista

Väitös vahvistaa Montanan yliopiston professori Peter Koehnin kehittämää käsitettä transnationaalisesta osaamisesta, jossa korostuu maahanmuuttajan kokonaisvaltainen huomioiminen.

– Myös kulttuurien sisällä on vaihtelevuuksia. Ei tule suhtautua stereotyyppisesti kaikkiin saman kulttuurin edustajiin.

Tutkijan mukaan terveydenhuoltohenkilöstölle on tyypillistä yli- tai aliarvioida maahanmuuttajan näkemystä tämän terveydestä. Varsinkin ihmisoikeusloukkauksia kohdanneita potilaita voi olla vaikea kohdata.

Hän painottaa, että terveydenhuoltohenkilöstön tulisi kuunnella maahanmuuttajan näkemystä siitä, miten häntä tulisi hoitaa. Jotkut tutkimuksessa haastatellut henkilöt saattoivat olla yhteydessä omaan kotimaahansa terveysasioissa, vaikka saivat hoitoa Suomessa. Tästä kuitenkaan terveydenhuoltohenkilöstö ei ollut tietoinen.

– Varsinkin psykiatrisessa hoitamisessa hoitomenetelmät ovat monissa maissa hyvin erilaisia.

Tutkijan mukaan erilaista tapaa hoitaa ei tulisi heti alkuun tyrmätä, vaan voidaan miettiä, onko se esimerkiksi yhdistettävissä Suomessa saatavaan hoitoon. Sainola-Rodriquezin mielestä tarvittaisiin koulutusta erityisesti turvapaikkaprosessista ja traumojen hoidosta.

Tutkimuksessa ilmeni, että pakolaiset ja turvapaikanhakijat eroavat selkeänä ryhmänä maahanmuuttajista. Heillä on esimerkiksi huomattavasti enemmän mielenterveysongelmia kuin pysyvästi Suomessa asuvilla maahanmuuttajilla.

Aina myöskään perusterveydenhuollon lääkärit eivät tunnista masennusta heidän kohdallaan. Suomessa pysyvästi asuvien maahanmuuttajien terveydelliset ongelmat ovat taas verrattavissa suomalaisten ongelmiin.

– Turvapaikanhakijoilla ja pakolaisilla ongelmat saattavat olla niin isoja, ettei niihin pystytä vastaamaan. Sen hyväksyminen, ettei voida auttaa, koetaan terveydenhuoltohenkilöstössä vaikeaksi.

Suomessa tällä hetkellä asuvat maahanmuuttajat edustavat kahtasataa eri kulttuuria. Sainola-Rodriquez toivookin, että maahanmuuttajajoukon kirjavuus huomioitaisiin hoitamisessa.

Hänen väitöksensä Transnationaalinen osaaminen – uusi terveydenhuoltohenkilöstön osaamisvaatimus kuuluu terveyshallintotieteeseen. Tutkimusta varten haastateltiin reilua sataa turvapaikanhakijaa ja maahanmuuttajaa, sekä vajaa kahdeksaakymmentä terveydenhuollon ammattilaista.

Sainola-Rodriquez on työskennellyt 90-luvulta lähtien maahanmuuttajien parissa. Hän on Sairaanhoitajaliiton Monikulttuurisen hoitotyön työryhmän eli Mokuhoin puheenjohtaja.

Poliisi: Lapsen epäillyn sieppauksen selvittely jatkuu Tampereella

Poliisi:
Lapsen epäillyn sieppauksen selvittely jatkuu Tampereella
2.7.2009

Helsingin Sanomat:
Kolmevuotiaan tytön äiti: Epäilty sieppaus saattoi olla väärinkäsitys

Aamulehti:
Poliisi: Kulttuurierot mahdollinen syy lapsen viemiseen
Pikkutytön kaappausyritys järkyttää lasten vanhempia

Ilta-Sanomat:
Tohlopissa pikkulapsen sieppausta yrittäneet yhä karussa

Aamulehti:
Kuka yritti kaapata 3-vuotiaan uimarannalla Tampereella?
1.7.2009

Helsingin Sanomat:
Tuntemattoman seurueen epäillään yrittäneen viedä rannalta kolmevuotiaan tytön
Tuntemattomien lasten sieppaukset ovat harvoin pahantahtoisia
Uusi Suomi/STT:
Kolmivuotias yritettiin viedä äidiltään uimarannalla

YLE Uutiset:
Lapsi yritettiin kaapata uimarannalla Tampereella

Ilta-Sanomat:
Kolmevuotias yritettiin kaapata uimarannalta

Poliisin tiedote 2.7.2009

Tampereen poliisi on jatkanut epäillyn lapsen sieppausyrityksen tutkintaa, joka tapahtui Tampereella Tohlopin uimarannalla 30.6.2009, ja kuulustellut lapsen äitiä ja ulkopuolisia todistajia. Tekoon epäiltyjä poliisi ei ole vielä tavoittanut.

Tutkinnassa on selvinnyt, että ulkomaalainen nuori nainen on ottanut Tohlopin uimarannalla 3-vuotiaan suomalaisen lapsen syliinsä ja lähtenyt kävelemään lapsi sylissään poispäin lapsen äidistä, siihen suuntaan mistä poistutaan rannalta. Äiti on mennyt nuoren naisen perään ja ottanut lapsensa tämän sylistä pois. Tilanne on säikäyttänyt lapsen äitiä kovasti.

Kuulusteluissa on tullut myös esille, että ulkomaalainen nuori nainen on voinut vain toimia ajattelemattomasti ja toisin kuin Suomessa on totuttu, ilman mitään pahoja aikeita lapsen suhteen.

Poliisilla ei ole tässä vaiheessa muuta tiedotettavaa tähän asiaan. Mikäli sitä ilmenee, niin poliisi antaa asiasta uuden tiedotteen.

__________

Helsingin Sanomien toimituksen tiedote nettilehden keskustelupalstalla 1.7. 16:16:

Toimitus huomauttaa

Hyvät keskustelijat. Juttua on päivitetty. Poliisin mukaan kyse voi olla myös väärinkäsityksestä. Poliisi ei ole vielä kuullut kunnolla äitiä tai muita silminnäkijöitä, joten tiedot tapahtumasta ovat vielä alustavia ja epävarmoja.

_____________

Ilta-Sanomat 2.7.:

- Kännyköitä ja lompakoita on uimarannalta viety, mutta ei aiemmin lapsia, ihmetteli Tohlopin uimarannalla aurinkoa ottanut nuoripari.
Tuntomerkeistä päätellen 20-vuotias nainen ja hänen seurassaan olleet alle 20-vuotias mies ja nainen ovat samaa ryhmää, joka harjoittaa kerjuuta kaupungilla. Jotkut ovat myös syyllistyneet rikoksiin.
- Kaupungilla on aika paljon ulkomaalaistaustaisia lompakkovarkaita. En tiedä, ovatko nämä kyseiset henkilöt samasta maasta tai samaa seuruetta, sanoo rikoskomisario Anssi Köykkä.

Iltalehti: Kahta puukotettiin Punkalaitumen vastaanottokeskuksessa

Iltalehti:
Kahta puukotettiin Punkalaitumen vastaanottokeskuksessa
2.7.2009

Aamulehti:
Etnisillä ryhmillä puukkotappelu vastaanottokeskuksessa

Helsingin Sanomat:
Kahta 16-vuotiasta puukotettiin Punkalaitumen vastaanottokeskuksessa

Kaksi ulkomaalaistaustaista miestä sai vammoja Punkalaitumen vastaanottokeskuksessa keskiviikkoiltana tapahtuneessa puukotuksessa.

Neljän ulkomaalaistaustaisen miehen riita päättyi kahden henkilön puukotukseen keskiviikkoiltana Punkalaitumen vastaanottokeskuksessa. Sastamalan poliisista kerrotaan, että kaksi miestä on otettu kiinni tapauksen johdosta.

Toinen uhreista sai vakavia vammoja ja hänet toimitettiin Tampereen yliopistolliseen keskussairaalaan jatkohoitoon. Hänellä ei ole välitöntä hengenvaaraa. Toisen vammat olivat lievempiä ja hänet vietiin tutkittavaksi Vammalan aluesairaalaan.

Poliisi tutkii tapausta ja tiedottaa asiasta lisää aamulla.

HS: Kaksi kiinni turvapaikanhakijoiden pahoinpitelystä Kemissä

Helsingin Sanomat/STT:
Kaksi kiinni turvapaikanhakijoiden pahoinpitelystä Kemissä
1.7.2009

MTV3:
Kemin vastaanottokeskukseen tunkeutuneet kiinni
Kaupunginjohtaja: Kemiläisten rasismin taustalla "tyttökysymykset"

YLE:
Poliisi ottanut kiinni turvapaikanhakijoiden pahoinpitelystä epäillyt
(otsikko oli: Turvapaikanhakijoiden pahoinpitelyn tutkinta jatkuu)
Vastaanottokeskusten valvontaa ei muuteta välikohtauksien takia

Iltalehti:
Kaksi miestä kiinni turvapaikanhakijoihin kohdistuneista hyökkäyksistä

Ilta-Sanomat/STT:
Kaksi kiinni turvapaikanhakijoiden pahoinpitelystä


Iltalehti/STT:
Raju hyökkäys vastaanottokeskukseen
30.6.2009

MTV3:
Rasistien hyökkäykset jatkuvat Kemissä

Helsingin Sanomat:
Poliisi: Turvapaikanhakijoiden pahoinpitelyn syynä ehkä mustasukkaisuus
(otsikko oli: Turvapaikanhakija pahoinpideltiin vastaanottokeskuksessa Kemissä)

YLE Uutiset:
Pahoinpitelijät tunkeutuivat vastaanottokeskukseen Kemissä

TV1 Uutiset 20:30:
Turvapaikanhakija pahoinpideltiin teräaseella
Kemissä kaksi rasistista rikosta (16:10-16:40)

Ilta-Sanomat:
Turvanpaikanhakija pahoinpideltiin ja heitettiin veteen

Poliisin tiedote:
Peräpohjolan poliisilaitoksen päivittäistiedote


Kemissä turvapaikanhakijoihin kohdistuneista kahdesta hyökkäyksestä epäillään samoja miehiä. Peräpohjolan poliisi otti keskiviikkona kiinni 29- ja 33-vuotiaat miehet epäiltyinä tiistai-illan rikoksista.

Toinen epäillyistä työnsi poliisin mukaan Kemin Takajärven uimarannalla afgaanipojan veteen. Veteen heitetty poika ei loukkaantunut. Poliisi tutkii tapausta lievänä pahoinpitelynä.

Saman päivän iltana samaiset kaksi miestä tunkeutuivat poliisin mukaan yhteen Kemin vastaanottokeskuksen soluasunnoista. Heillä oli mukanaan teräase ja puukeppi. Toisen epäillään lyöneen 21-vuotiasta iranilaista kasvoihin. Tätä tapausta poliisi tutkii törkeänä kotirauhan rikkomisena ja lievänä pahoinpitelynä.

Tekojen motiivit eivät ole vielä selvillä. Aiemmin Peräpohjolan poliisi on epäillyt, että kahakoiden taustalla olisi ollut mustasukkaisuus. Kiinni otettujen kuulustelut aloitettiin keskiviikkona.

Pertti Salolainen: Maahanmuutto-tabu

Kirkko & Kaupunki/kolumni:
Pertti Salolainen: Maahanmuutto-tabu
1.7.2009

Aina näihin päiviin asti on keskusteleminen maahanmuuttokysymyksistä ollut ns. tabu tai kielletty teema, jossa ei voi onnistua. On ollut vaarana leimautua joko hyssyttelijäksi tai rasistiksi. Tilanne on muistuttanut hieman takavuosien keskustelua Neuvostoliitosta.

Jokaisen suomalaisen on nyt kuitenkin ymmärrettävä, että maahanmuutosta on alettava käydä avointa keskustelua tai muuten olemme samassa tilanteessa kuin naapurimaissamme Ruotsissa ja Norjassa, joissa on ollut suuria ongelmia. Lisääntyneet ongelmat ja levottomuudet ovat niissä johtaneet maahanmuuton tiukentamiseen. Osittain tästä syystä Suomeen on suuntautunut lisääntyvästi muuttajia.

Suomessa on myönnettävä avoimesti, että emme pysty lisäämään ja kotouttamaan maahanmuuttajia, jos kasvu jatkuu nykyisenä. Meillä on vielä mahdollisuus hallita tilanne tiukentamalla nopeasti maahanmuuttopolitiikkaa muiden Pohjoismaiden tavoin.

Kiintiöpakolaiset ovat luku sinänsä, mutta turvapaikanhakijoita ja työperäisiä maahanmuuttajia on hyväksyttävä vain sen verran kuin pystymme kouluttamaan, työllistämään ja kotouttamaan. Esimerkiksi Somaliassa ja Afganistanissa on satojatuhansia ihmisiä ja maailmassa miljoonia, joiden henki on päivittäin vaarassa. Me emme Suomessa kuitenkaan voi tarjota kaikille turvapaikkaa – koko Euroopan unionikaan ei voi. Onkin parempi antaa kehitysapua ja hoitaa ongelmia alkupäässä.

Turvapaikanhakijoiden lukumäärät puhuvat puolestaan, sillä kun vuonna 2007 turvapaikkaa haki 1505 henkeä, oli luku viime vuonna noussut jo 4035 henkeen. Hakijat tulevat Suomeen pääosin ns. Schengen-maista ja lähes puolet on hakenut turvapaikkaa aiemmin toisesta EU-maasta. Maahanmuuttajissa on myös suuria eroja. Hyvin sopeutuneet työntekijät ovat tulleet Kiinasta, Vietnamista, Intiasta ja Filippiineiltä, samoin Baltian maista ja Puolasta.

Maahanmuuttajien parempi työllistyminen säästäisi valtiolle vuodessa 34 miljoonaa ja Helsingin kaupungille 24 miljoonaa euroa lisää.

HS: Soinin parlamenttiryhmä irtisanoutui muukalaisvastaisuudesta

Helsingin Sanomat/STT:
Soinin parlamenttiryhmä irtisanoutui muukalaisvastaisuudesta
1.7.2009

Eurokansanedustaja Timo Soinin parlamenttiryhmä irtisanoutuu muukalaisvastaisuudesta, antisemitismistä ja kaikista muista syrjinnän muodoista.

Ryhmän nimi on suomennettuna Vapauden ja demokratian Eurooppa, ja siihen kuuluu 30 meppiä kahdeksasta maasta. Ryhmä julkisti kokoonpanonsa, ohjelmansa ja nimensä keskiviikkona Brysselissä.

Eniten jäseniä on Britanniasta, jonka itsenäisyyspuolueen 13 edustajaa ovat Soinin ryhmätovereita. Toiseksi eniten jäseniä on Italiasta, jonka Pohjoisen liitto sai parlamenttiin yhdeksän paikkaa. Lisäksi ryhmässä on meppejä Kreikasta, Tanskasta, Ranskasta, Hollannista ja Slovakiasta.

Parlamenttiryhmä kertoo ohjelmassaan vastustavansa EU:n kehittämistä liittovaltioksi. Ryhmän mukaan EU:n perussopimuksista ja niihin tehtävistä muutoksista pitää vastaisuudessa järjestää kansanäänestys kaikissa jäsenmaissa.

Tuomas Nevanlinna: Perusvasemmistolaiset

Helsingin Sanomat:
Tuomas Nevanlinna: Perusvasemmistolaiset
1.7.2009

Perussuomalaiset on vasemmistopuolue, joka etsii syyllisiä väärästä paikasta. Uskaltaisinko suorastaan kompata Leniniä ja sanoa, että se on työväenpuolue, jonka kannattajilla on väärä tietoisuus. Sehän kannattaa työväen elinolojen ja oikeuksien parantamista.

Ai niin, lukuun ottamatta homoja ja maahanmuuttajia. Perussuomalaiset poliitikot eivät tosin myönnä tätä varausta – hehän vain kannattavat mutkattomia perhearvoja ja "asiallista keskustelua" aroista aiheista. Ehkä vilpittömästikin. Silti kyseessä on objektiivinen valhe. Persujen kannatus perustuu epämääräisenä vellovaan rasismiin ja homofobiaan, halusi puolueen johto tai sen yhden miehen älymystö sitä tai ei.

Mitä vasemmiston tulisi sitten tehdä? Ensinnäkin sen tulisi olla populistisempi. Tietenkään "asiat eivät ole niin yksinkertaisia". Silti on aivan totta sanoa, että suuryhtiöt ja finanssikapitalistit vedättävät maailmaa (muun muassa nykyisellä lamalla) kun taas on simppelisti epätotta väittää, että syypäitä ongelmiimme olisivat vääränväriset onnenonkijat tai suomalaisten rakkauselämä. Vasemmiston tulisi vetää herraviha ja kapitalismin syyttäminen avoimesti kehiin.

Vasemmistoa on pidätellyt tästä raikkaasta kielenkäytöstä se näennäinen tosiseikka, ettei sosialistista vaihtoehtoa enää ole. Se on kuitenkin silkka osatotuus: vain keskusjohtoinen suunnittelusosialismi ei enää ole vaihtoehto. Muita vaihtoehtoja on vaikka kuinka. Perustulo tai muut radikaalit sosiaalipoliittiset uudistukset ovat vaihtoehtoja. Patentti- ja tekijänoikeuslakien syvällekäyvä uudistaminen on vaihtoehto. Kokonaisvaltaisesti ekologinen energiapolitiikka on vaihtoehto. Ay-liikkeen uudistaminen sen perusidean mukaiseksi on vaihtoehto. Prekariaatin systemaattinen edunvalvonta on vaihtoehto. Internet on liki itsessään vasemmistolainen hanke: informaatio ei ole niukkaa, sillä se ei puolitu jaettaessa.

Vaihtoehdot jäävät roikkumaan ideologisesti ilmaan, ellei niillä ole kattotermiä. Ehdotan sellaiseksi sosialismia. Sen lähtökohtana on universalismi, tasa-arvo ja riiston lakkauttaminen. Internet, ekologinen kriisi ja maailmanlama ovat tuoneet massiivisesti esiin sen, että talous on perustavasti kollektiivista toimintaa, jota ei voi rajatta alistaa yksityiselle voitontavoittelulle.

Sosialismin tulee olla monikärkistä, ja se voi perustua vain osittain valtion varaan. Sosialistista on rakentaa ja kehittää (vaikkapa) osuuskuntatoiminnan, pienyrittämisen, uudenlaisten osaamiskollektiivien, nettiyhteisöjen ja infrastruktuurien yhteisomistuksen edellytyksiä suurpääoman vallan kustannuksella.

Sosialismikäsitteen elvyttäminen edellyttää avointa tilintekoa sen historian kanssa. Demareille ei riitä hyvinvointivaltion jämien laiska puolustelu vaalipuheissa, vaan asia on selvitettävä juurta jaksain sekä puheenparren että toiminnan tasolla. Äärivasemmiston on myönnettävä Neuvostoliitto osaksi omaa historiaansa ja pesänselvitysvelvollisuuttaan.

Ei se helppoa tule olemaan. Vaan ei ole helppoa perussuomalaisellakaan, joka pääsee hallituksessa tekemään kompromisseja ja sosiaaliteknologista hienosäätöä. Ja molempia hieman huonommin kuin demarit.


KIRJOITTAJA ON FILOSOFI.

MTV3: Maahanmuuttajien määrä intissä kasvaa

MTV3:
Maahanmuuttajien määrä intissä kasvaa
1.7.2009

Tuhannet uudet alokkaat aloittavat jälleen palveluksensa Suomen armeijassa parin viikon kuluttua.

Palvelukseen astuu 13. heinäkuuta noin 14 000 varusmiestä, joiden joukossa on entistä enemmän myös maahanmuuttajia.

Eri kulttuurit ja uskonnot aiheuttavat puolustusvoimissa kosolti erikoisjärjestelyjä, kertoo komentajakapteeni Jyrki Kivelä Pääesikunnan henkilöstöosastolta.

- Muonituskeskukset valmistavat parhaimmillaan viidestä kuuteen erilaista ruoka-annosta eri kulttuurien ja allergioiden takia. Teemme sen, mitä vakaumukset edellyttävät, Kivelä sanoo.

Puolustusvoimat ei pidä tilastoa maahanmuuttajien määrästä armeijasta, mutta kiihtyvän kansainvälistymisen myötä maahanmuuttajien määrä intissä lisääntyy jatkuvasti.

Komentajakapteeni vakuuttaa armeijan kuitenkin tottuneen eri kulttuurien tuomiin haasteisiin.

- Jo kutsunnoissa pyritään huomioimaan, että jos maahanmuuttajalla on kieliongelmia, hänet sijoitettaisiin sellaiseen joukko-osastoon, missä hän voi parhaiten palvella. Käytännössä se tarkoittaa Helsingin Santahaminan Kaartin Jääkärirykmenttiä.

- Muualla Suomessa ei kielillä paljon pelata.

Sotatantereelta tulleet voidaan vapauttaa

Suomen kansalaisuuden saatuaan maahanmuuttaja kuuluu asevelvollisuuden piiriin. Moni maahanmuuttaja tai pakolainen on kuitenkin joutunut kotimaassaan elämään levottomissa oloissa esimerkiksi sota-alueella, mikä on yleensä riittävä peruste vapautukseen armeijasta.

Esimerkiksi Somaliasta tai Jugoslaviasta tulleet on saatettu terveydellisten perusteiden nojalla vapauttaa. Nykyään se on harvinaisempaa, koska Suomessa on jo paljon toisenkin polven maahanmuuttajia.

Komentajakapteeni Kivelä kehuu armeijan käymistä hyväksi keinoksi kotouttaa maahanmuuttajat suomalaiseen kulttuuriin.

- He voivat siten osoittaa olevansa osa suomalaista yhteiskuntaa. Se on myös hyvää kielellistä valmennusta.

Rasismi on armeijassa Kivelän mukaan harvinaista ja siihen suhtaudutaan yhtä vakavasti kuin muihinkin asiattomuuksiin.

Ilkka: Puskista huutelua

Ilkka/kolumni:
Ville Jalonen: Puskista huutelua
1.7.2009

Viime aikoina maahanmuutto ja sen mahdolliset ongelmat ovat nousseet niin uutisotsikoihin kuin ihmisten huulille. Vilkkainta maahanmuuttokeskustelu on luultavasti ollut internetin keskustelupalstoilla, blogeissa ja uutiskommenteissa. Verkossa suuri osa keskustelusta käydään nimettömästi.

* * *

Joskus tuntuu, että anonymiteetti on tämän hetken vakavin mielenterveysongelma. Näyttää siltä, että se aiheuttaa väliaikaisia hulluuskohtauksia ja kokovartalosyyntakeettomuutta. Kaikki vauvasta vaariin kuuluvat riskiryhmään. Taudin tartuntakaava on helposti tunnistettavissa. Tartuntaan tarvitaan vain anonymiteetti, jokin väline tuoda ajatuksiaan esille ja yleisö. Verkossa nämä kolme usein yhdistyvät. Pahin tilanne on keskustelupalstoilla, joilla käydyn keskustelun valvonta ontuu tai puuttuu kokonaan.

* * *

Jos ei ole tarkkana, keskustelupalstataudin oireet ilmaantuvat heti, kun kolme taudinaiheuttajaa yhdistetään. Yksi oireista on itsekritiikin puute. Omia sanomisia ei ajatella loppuun asti. Monen verkkokeskustelijan pitäisi kysyä itseltään ennen viestin lähettämistä, sanoisinko näin vaikkapa puhujan pöntöstä? Jos vastaus kysymykseen on ei, ei sitä pitäisi verkossakaan sanoa. Toisaalta täytyy muistaa, että joskus nimettömyys on välttämätöntä. Esimerkiksi tiedotusvälineet tarvitsevat joskus nimettömiä lähteitä. Verkkokeskustelua käytäessä nimettömyys on harvoin tarpeellista.

* * *

Tekstin tässä vaiheessa, joku varmasti ajattelee, että haluan kaventaa hänen sananvapauttaan. Monelle sananvapaus tuntuu olevan pätevä perustelu sanoa mitä tahansa nimettömästi verkkokeskusteluissa. Näin ajattelevat eivät ymmärrä sananvapauden olemusta kokonaan. Sanomisen vapauteen kuuluu erottamattomasti myös vastuu sanoistaan.

* * *

Sanomisen vastuuta määrittävät hyvät tavat sekä lainsäädäntö. Usein hyvät keskustelutavat unohtuvat, kun keskustelupalstoilla aletaan kunnolla väitellä. Verkkokeskustelussa ei voi käyttää väittelymenetelmistä yleisintä ja helpointa, huutamista kovempaa kuin toinen. Siksipä tuntuu, että väittelyissä pyritään pärjäämään menemällä mielipiteissään äärimmäisyyksiin. Kilpajuoksu alkaa. Kuka sanoo häijymmin, kuka yleistää eniten? Oman asian vastustajat leimataan heti. Minäkin varmaan saan vihervasemmistolaisen feministin leiman eräällä suositulla maahanmuuttokriittisellä keskustelupalstalla. Näyttääkin siltä, että maahanmuuttokriittiset kestävät kovin huonosti itseensä kohdistuvaa kritiikkiä. Tämän seurauksena heidän käymänsä keskustelu muuttuu sisäpiirin kyräilyksi eivätkä heidän haluamansa epäkohdat pääse kunnolla yleisemmän keskustelun asialistalle.

* * *

Eduskunnasta kuului keväällä maahanmuuton tiimoilta harvinaisen järkevä kannanotto. Sen mukaan maahanmuuttajat ovat tukalassa tilanteessa. He ovat siivellä eläviä sosiaalipummeja, mikäli he eivät tee töitä. Mikäli taas tekevät he vievät työpaikat syntyperäisiltä suomalaisilta. Juuri tämän kaltainen maahanmuuttajien syyllistäminen tuntuu olevan suosittua verkkokeskusteluissa. Myös tietyt poliitikot saavat kritiikkiä enemmän kuin ansaitsevat. Tsemppiä Astrid Thors!