Kansan Uutiset: Ammattilaisetkin aristelevat maahanmuuttajia

Kansan Uutiset:
Ammattilaisetkin aristelevat maahanmuuttajia
2.7.2009

Turvapaikanhakija, pakolainen ja maahanmuuttaja ovat yhä useammin asiakkaana terveydenhuollossa, mutta onko terveydenhuoltohenkilöstö vielä valmistautunut siihen? Uuden väitöstutkimuksen mukaan osa hoitohenkilöstöstä suhtautuu yhä aristellen maahanmuuttajiin. Usein maahanmuuttajapotilaat annetaan niille hoitajille, joilla on jo aikaisempaa kokemusta aiheesta.

– Maahanmuuttajapotilaita ei osata kohdata. Kulttuuri näyttelee usein liian suurta roolia, kun sosiaalinen todellisuus, jossa maahanmuuttaja elää vaikuttaa yhtä paljon, kertoo viime perjantaina Kuopion yliopistossa aiheesta väitellyt terveydenhuollon maisteri Kirsti Sainola-Rodriquez.

Transnationaalista osaamista

Väitös vahvistaa Montanan yliopiston professori Peter Koehnin kehittämää käsitettä transnationaalisesta osaamisesta, jossa korostuu maahanmuuttajan kokonaisvaltainen huomioiminen.

– Myös kulttuurien sisällä on vaihtelevuuksia. Ei tule suhtautua stereotyyppisesti kaikkiin saman kulttuurin edustajiin.

Tutkijan mukaan terveydenhuoltohenkilöstölle on tyypillistä yli- tai aliarvioida maahanmuuttajan näkemystä tämän terveydestä. Varsinkin ihmisoikeusloukkauksia kohdanneita potilaita voi olla vaikea kohdata.

Hän painottaa, että terveydenhuoltohenkilöstön tulisi kuunnella maahanmuuttajan näkemystä siitä, miten häntä tulisi hoitaa. Jotkut tutkimuksessa haastatellut henkilöt saattoivat olla yhteydessä omaan kotimaahansa terveysasioissa, vaikka saivat hoitoa Suomessa. Tästä kuitenkaan terveydenhuoltohenkilöstö ei ollut tietoinen.

– Varsinkin psykiatrisessa hoitamisessa hoitomenetelmät ovat monissa maissa hyvin erilaisia.

Tutkijan mukaan erilaista tapaa hoitaa ei tulisi heti alkuun tyrmätä, vaan voidaan miettiä, onko se esimerkiksi yhdistettävissä Suomessa saatavaan hoitoon. Sainola-Rodriquezin mielestä tarvittaisiin koulutusta erityisesti turvapaikkaprosessista ja traumojen hoidosta.

Tutkimuksessa ilmeni, että pakolaiset ja turvapaikanhakijat eroavat selkeänä ryhmänä maahanmuuttajista. Heillä on esimerkiksi huomattavasti enemmän mielenterveysongelmia kuin pysyvästi Suomessa asuvilla maahanmuuttajilla.

Aina myöskään perusterveydenhuollon lääkärit eivät tunnista masennusta heidän kohdallaan. Suomessa pysyvästi asuvien maahanmuuttajien terveydelliset ongelmat ovat taas verrattavissa suomalaisten ongelmiin.

– Turvapaikanhakijoilla ja pakolaisilla ongelmat saattavat olla niin isoja, ettei niihin pystytä vastaamaan. Sen hyväksyminen, ettei voida auttaa, koetaan terveydenhuoltohenkilöstössä vaikeaksi.

Suomessa tällä hetkellä asuvat maahanmuuttajat edustavat kahtasataa eri kulttuuria. Sainola-Rodriquez toivookin, että maahanmuuttajajoukon kirjavuus huomioitaisiin hoitamisessa.

Hänen väitöksensä Transnationaalinen osaaminen – uusi terveydenhuoltohenkilöstön osaamisvaatimus kuuluu terveyshallintotieteeseen. Tutkimusta varten haastateltiin reilua sataa turvapaikanhakijaa ja maahanmuuttajaa, sekä vajaa kahdeksaakymmentä terveydenhuollon ammattilaista.

Sainola-Rodriquez on työskennellyt 90-luvulta lähtien maahanmuuttajien parissa. Hän on Sairaanhoitajaliiton Monikulttuurisen hoitotyön työryhmän eli Mokuhoin puheenjohtaja.