Etelä-Saimaa: Minähän en ole mikään rasisti, mutta...

Etelä-Saimaa:
Minähän en ole mikään rasisti, mutta...
5.7.2009

Maahanmuuttaja vie työt, rahat ja naiset. Ennakkoluulojen takana on usein kateus ja käsitys, että maahanmuuttajan saama tuki on omasta pussista pois. MAIJA VEHVILÄINEN

Meillä ei ole pienintäkään velvollisuutta elättää ihmisiä, jotka ovat toiselta puolen maailmaa. Omissa on huolehdittavaa kyllä. Aina vaan maahanmuuttajat lisääntyvät. Kuinkahan tässä käy.

Maahanmuutto herättää muun muassa edellä kuvatun kaltaisia intohimoja Suomi24-verkkokeskustelun lisäksi monella muulla foorumilla. Suomalaisten asenteita maahanmuuttajia kohtaan tutkineelle sosiologian dosentille Magdalena Jaakkolalle ennakkoluulot ovat tuttuja. Keskustelu on vellonut vuosikymmeniä.

Maahanmuuttaja ei saa sen enempää tukea kuin suomalainenkaan. Tutkijan mukaan kriittisesti maahanmuuttoon suhtautuvat ovat sitä mieltä, että maahanmuuttajan ei pitäisi saada yhtä paljon kuin Suomessa syntyneen henkilön.

- Se herättää suuttumusta, jos pakolaistaustaisella maahanmuuttajalla on uudet vaatteet, auto ja jopa televisio. Maahanmuuttajalla pitäisi olla mahdollisimman heikot olosuhteet.

Otetaanpa esimerkiksi Irakista lähtevä pakolainen. Kutsutaan häntä Mohammediksi. Mohammed lähtee sodan runtelemasta kotimaastaan pakoon yleisesti turvatonta tilannetta. Enemmän kuin itsestään, hän on huolissaan poikansa tulevaisuudesta. Kutsutaan poikaa Khalidiksi.

Mohammed työskentelee Irakissa tutkijana. Hän pohtii, miten tulee toimeen lähdettyään, mutta päällimmäisenä hänellä on mielessään yksi asia: on päästävä pois.

Mohammed ja Khalid päätyvät Joutsenon vastaanottokeskukseen. Mohammed saa kuukaudessa 376 euroa toimeentuloa. Se on hieman vähemmän kuin yksin Suomessa asuvan henkilön toimeentulotuen perusosa, joka on 417 euroa

Vastaanottokeskus tarjoaa katon pään päälle, perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelut. Esimerkiksi ruuan ja vaatteet Mohammed ostaa itse.

Mohammed ja Khalid odottavat pääsyä maahanmuuttoviraston puhutteluun puoli vuotta. He ovat onnekkaita, sillä joidenkin kohdalla odotusaika venyy vuodeksi.

Maahanmuuttovirasto selvittää, onko Mohammedilla ja Khalidilla perusteet jäädä Suomeen. Mohammed kertoo tilanteesta Irakissa ja sanoo pelkäävänsä sekä itsensä että poikansa puolesta. Käsittely kestää vuoden.

”Ei suomessa ole työvoimapulaa, se on vaan hyysäreiden tekosyy.” ”Jos niistä muutaman bussikuskin saa, niin siinä se on.”

Mohammed ja Khalid saavat myönteisen päätöksen. He pääsevät suomalaisen sosiaaliturvan piiriin.

Muuttaessaan ensimmäiseen omaan asuntoon he saavat alkuavustuksen, jolla Mohammed ostaa muun muassa välttämättömät huonekalut. Koska Mohammed on perheellinen, hän saa yhteensä 1669,80 euroa, neljä kertaa toimeentulotuen perusosan.

Lappeenrannan maahanmuuttajatyön työntekijä on ostoksilla Mohammedin mukana. Hän neuvoo tarvittaessa, mitä kannattaa hankkia. Mohammed toimittaa kuitit ostoksistaan Lappeenrannan maahanmuuttajatyöhön.

Pakolaistaustaisella maahanmuuttajalla ei luultavasti ole työhistoriaa Suomessa. Ei ole Mohammedillakaan. Hän ei ole oikeutettu saamaan ansiosidonnaista päivärahaa tai peruspäivärahaa. Hän saa työmarkkinatukea, joka on 24,51 euroa päivässä.

7-vuotiaasta Khalidista Mohammed saa lapsilisää. Se on ensimmäisestä alle 17-vuotiaasta lapsesta 100 euroa kuukaudessa. Kuntaan muutettuaan Mohammed saa todennäköisesti myös asumistukea.

Mohammed ja Khalid yrittävät kotiutua suomalaiseen yhteiskuntaan. Khalid menee kouluun. Mohammed opiskelee suomea, jotta työllistyminen olisi helpompaa.

Hän toivoo saavansa työtä, jotta hänen ja Khalidin ei tarvitsisi elää yhteiskunnan tuella. Sopeutuminen ja elämän rakentaminen Suomeen tyhjästä tosin vaatii uskoa tulevaisuuteen ja paljon työtä.

”Miten Suomi nuo kaikki luulee elättävänsä?”

Vuonna 2008 Suomesta haki turvapaikkaa 4 035 henkilöä. Eniten hakijoita oli Irakista ja Somaliasta. Myönteisen päätöksen sai 785 hakijaa.

Kiintiöpakolaisia, turvapaikan saaneita ja humanitäärisistä syistä oleskeluluvan saaneita henkilöitä on tällä hetkellä Suomen sosiaaliturvan piirissä 9 583.

Suomessa on voimassa yhdenvertaisuuslaki. Sen mukaan kaikille Suomessa pysyvästi asuville kuuluu sama sosiaaliturva, eikä esimerkiksi etninen alkuperä ole peruste poikkeaville eduille.

Tutkija Magdalena Jaakkolan mukaan on vaikea kuvitella, että sosiaalityöntekijät suosisivat maahanmuuttajia. Maahanmuuttajan saaman tuen ajatellaan kuitenkin usein olevan suomalaisilta pois.

Ennakkoluuloja on Jaakkolan mukaan etenkin heikossa sosiaalisessa ja taloudellisessa asemassa olevilla, kouluttamattomilla miehillä. Ennakkoluulojen taustalla on usein kateus ja syntipukin etsiminen omille ongelmille.

- On kuvitelmia, että maahanmuuttajat menevät jonoissa ohi. Toisaalta maahanmuuttaja joutuu yleensä aloittamaan tyhjästä.

Juttua varten on haastateltu Lappeenrannan maahanmuuttajatyön johtavaa ohjaajaa Merja Heino-Kukkuraista, Kelan lakimiestä Suvi Rasimusta ja Joutsenon vastaanottokeskuksen johtajaa Juha Kähköstä.