ESS: Kaikki toivovat lapsistaan hyviä ihmisiä, myös maahanmuuttajat

Etelä-Suomen Sanomat: Kaikki toivovat lapsistaan hyviä ihmisiä, myös maahanmuuttajat 11.12.2009

Ulkomailta Suomeen muuttaneiden lasten vanhemmat suhtautuvat lastensa koulunkäyntiin vakavammin kuin suomalaiset vanhemmat keskimäärin. Jo Suomeen muuton taustalla on usein halu taata lapsille parempi tulevaisuus kuin entisessä kotimaassa olisi.

Maahanmuuttajat haluavat tukea lastensa koulunkäyntiä, mutta huono suomen kielen taito tulee joskus esteeksi, havaitsi ulkomaalaistaustaisia vanhempia pro gradu-työssään tutkinut Sanna Happo. Hän toimii nykyisin englannin lehtorina Nastolassa.

Happo haastatteli tutkimukseensa venäläisiä ja afgaanivanhempia. Venäläisiä siksi, että heitä on Suomessa eniten ja afgaaneja siksi, että he olivat uusin maahanmuuttajien ryhmä. Haastateltavat valittiin sattumanvaraisesti.

Joskus ulkomaalaistaustaisten vanhempien ja koulun kesken tulee väärinkäsityksiä kielivaikeuksien vuoksi. Ongelmissa auttaisi jo se, että opettajat tietäisivät vanhempien huonosta suomen taidosta.
- Afgaaniäideistä osalla ei ole edes lukutaitoa.


Vapaata kasvatusta

Monen ulkomaalaistaustaisen vanhemman mielestä on outoa, kuinka vapaasti suomalaiset lapsiaan kasvattavat. Tämä ilmenee mm. ihmettelynä, ettei lapsia vaadita kunnioittamaan vanhempia eikä opettajaa. Suomalaislasten käytöstavoissa ja kohteliaisuudessa nähtiin toivomisen varaa.

Valtiotieteiden tohtori Heli Hyvönen tutki äskettäin valmistuneessa väitöskirjassaan maahanmuuttajien ja suomalaisten vanhempien kasvatusasenteita.
- Pari vuotta Suomessa asunut ulkomaalaisäiti havaitsee vielä eroja kasvatuskulttuurissa. Kun kymmenkunta vuotta Suomessa on kulunut, vanhemmat ovat jo niin sulautuneita, etteivät näe eroja, Hyvönen sanoo.

On kuitenkin havaittavissa, että esimerkiksi virolaiset vanhemmat odottavat lapsiltaan kuuliaisuutta ja vanhempien kunnioittamista useammin kuin suomalaiset. Venäjällä ja itsenäistyneessä Virossa on totuttu kuriin.
- Ulkomaalaistaustaiset vanhemmat halusivat, että koulussa annettaisiin nykyistä enemmän läksyjä ja kotitehtäviä, Sanna Happo puolestaan sanoo.

Tavoitteet samat

Kasvatuskulttuureissa on eroja, mutta maahanmuuttajat katsoivat lähes poikkeuksetta, että Suomeen muutto on ollut lapsen tulevaisuuden kannata hyvä asia.

Vanhempien tavoitteissa ei ole eroja. Suomalaisvanhempien tapaan maahanmuuttajat toivoivat lapsilleen hyviä ammatteja ja tasapainoista ja vastuuntuntoista aikuisuutta.
- Virolaisäidit ilmoittivat arvostavansa Suomen neuvolapalveluita, päivähoitoa, leikkipuistoja, julkista liikennettä ja ilmaisia koulutarvikkeita, Hyvönen luettelee.

Rasismi häiritsee

Tätä nykyä Heli Hyvönen on johtajana Parikkalassa alaikäisten turvapaikanhakijoiden tukiasumisyksikössä. Alaikäiset turvapaikanhakijat ovat Irakin kurdeja, afgaaneja ja somaleja.
- Ikävin asia, johon ulkomaalaiset Suomessa törmäävät, on rasismi. Virolaisia vanhempia tutkiessani tuli ilmi sekä vanhempiin että lapsiin kohdistunut ryssittely.

- Nyt Parikkalassa esimerkiksi osa 11-12-vuotiaista ei uskalla mennä lainkaan ulos suomalaisten joukkoon kiusaamisen ja häirinnän vuoksi.

Sanna Happo palkittiin

Sanna Happo on äskettäin palkittu maahanmuuttajavanhempien kasvatusvastuuta tarkastelevasta tutkimuksestaan. Hän sai palkinnon yhdessä espoolaisen Henna Korhosen kanssa. Palkitsija oli Vanhempainliitto.

- Saimme palkinnon osaksi sen ansiosta, että tutkimme aluetta, josta toistaiseksi on Suomessa vain vähän tutkimustietoa, Sanna Happo sanoo.