YLE A-zoom: Murjaanien kuninkaat Savossa

YLE A-zoom: Murjaanien kuninkaat Savossa 4.12.2009

(Toimittaja Pasi Peiposen insertti ja maahanmuuttojohtaja Mervi Virtasen haastattelu tekstimuodossa)

[A-zoom studio]

Toimittaja Risto Makkonen: Hyvää iltaa ja tervetuloa A-zoomin pariin. Tänä iltana katsomme ja kysymme, ovatko asenteet turvapaikanhakijoihin koventuneet taantuman myötä. Toisaalta, taantumasta huolimatta Suomea odottaa työvoimapula. Mutta ketkä meille kanta-asukkaille kelpaavat hyvinvointimme turvaamaan ja löytyykö sopivia muuttajia? Tervetuloa maahanmuuttojohtaja Mervi Virtanen sisäasiainministeriöstä.

Mervi Virtanen: Kiitos.

Toimittaja: Tehdään näistä kysymyksistä valtakunnallisia johtopäätöksiä sen jälkeen, kun olemme käyneet Pasi Peiposen ja tiernapoikien kanssa Etelä-Savossa työnhakumatkalla.

_________________________________________________________

[miehet pimeässä tila-autossa]

Fernando Colombo: Kuka pelkä musta mies? Murjaanein kuningas, hei! [osoittaa itseään]

Toimittaja Pasi Peiponen: Olikohan tää järkevä idea hei?

Kuvateksti: "Murjaanien kuninkaat Savossa"

Toimittaja: Niinpä. Kuka pelkää tummia tiernapoikia? Nimittäin tämä sakki päätti selvittää, miten Etelä-Savossa suhtaudutaan kiintiöpakolaisiin ja maahanmuuttajiin.

[Auto halkoo kannaksella syksyistä järvimaisemaa]

Toimittaja: Katsokaas pojat mitkä maisemat!

Toimittaja: Löytyykö kotikuntaa pakolaiselle tai maahanmuuttajalle näiltä Saimaan rannoilta? Tiernapoikina ovat äskettäin Suomen kansalaisuuden saaneet maahanmuuttajat "Mänkki" eli tähdenkantaja [Fernando Colombo, Toimittaja, Kotikunta Helsinki, Kansalaisuus Angola-Suomi] ja "Knihti" eli palvelija [Gustavo Alavedra, Toimittaja, Kotikunta Helsinki, Kansalaisuus Peru-Suomi].

[kolmikko kävelee Savonlinnassa ja menee lopulta sisään maahanmuuttajien tukipisteeseen naviGaattoriin]

Toimittaja: Syy reissulle löytyy Savonlinnasta ja erityisesti täältä kaupungin mahanmuuttajien tukipisteestä. Savonlinnan ja Mikkelin maahanmuuttajatyöntekijät ovat kriisikokouksessa. Vuoden alusta Savonlinna uhkaa sulkea toistaiseksi portit uusilta kiintiöpakolaisilta säästösyistä. Päätös olisi täysin päinvastainen kuin maahanmuuttovirasto kunnilta odottaa.

[kolmikko saapuu kokoussaliin ja aloittaa tiernapoikalaulun]

Toimittaja: Ei ole tultu viekkaudella eikä vääryydellä, mutta tultiin panemaan teidän asioita vähän kuntoon!

Kokousyleisöstä: Tervetuloa!

[seinällä kyltti: Syrjinnänvastainen vyöhyke - Kaikilla ihmisillä sukupuoleen, etniseen alkuperään, uskontoon, ikään tai vakaumukseen, vammaisuuteen taikka seksuaaliseen suuntautumiseen katsomatta on oikeus yhdenvertaiseen kohteluun."]

Varpu Vaarnamo, Savonlinnan pakolaissihteeri: Se on valtava pettymys, se on valtava pettymys... Ja tietenkin meillekin pitäisi olla sellaiset resurssit, että me pysytään ottamaan. Enhän minäkään voi sanoa, että tervetuloa, jos meillä ei ole ihmisiä auttamaan heitä.

Toimittaja: Jos Savonlinna sulkee porttinsa, tällöin Etelä-Savossa on enää yksi kiintiöpakolaisia vastaanottava kunta, Mikkeli.

Pia Boafo-Tulla, Mikkelin pakolaissihteeri: Varmaan siinä mielessä pahinta, että ministeriöt varmaan tekee nyt tiedusteluja muissa kunnissa näistä mahdollisista uusista kunnista, jotka alottais vastaanoton.

Toimittaja: Mutta pistetäänpäs sitä ennen nämä tiernapojat asialle. Päätimme kiertää Savonlinnan naapurikunnissa, josko ne ottaisivat pakolaisia. Samalla keräämme kannustukseksi maahanmuuttoministeri Astrid Thorsille nimilistan. Kuka kannattaa kiintiöpakolaisten ottamista kotikuntaansa asukkaiksi. Simppeli kysymys, kuin myös kuka maahanmuuttaja itse asiassa haluaa Etelä-Savoon, kuten vaikkapa nämä mainiot "Mänkki" ja "Knihti".

[kuva listan kannesta: "Hyvä maahanmuuttoministeri. Kannatan kiintiöpakolaisten ottamista kotikuntaani asukkaiksi."]

Toimittaja: Ilman viekkautta, tahi vääryyttä, aivan ex tempore ensimmäiseen kohteeseen Puumalan kunnan vanhustentaloon.

Tuula Okkola-Tella, vastaava sairaanhoitaja: Näyttää tosi pahalta, kun kukaan ei ole pannut nimeensä siihen! [nauraa ja kumartuu allekirjoittamaan]

Toimittaja: Kirjoita sillä tavalla, että nimenselvennys, että ministeri saa vielä selvää siitä.

Okkola-Tella: Musta ois ihanaa saada tänne niin opiskelijoita, maahanmuuttajaopiskelijoita!

Toimittaja: Vaan miten Puumalan kunnanvaltuustossa, jossa kokous on juuri päättynyt? Mitäs turhia, nimilista täytyy täälläkin.

Sirkku Moisio, kunnanvaltuutettu: Meillä syntyy alle kymmenen lasta vuodessa koko kunnassa.

Toimittaja: Alle kymmenen lasta vuodessa?

Gustavo Alavedra: Onko teillä tarjolla töitä?

Olavi Kietäväinen, kunnanvaltuutettu: Niin, se on mielenkiintoisempi... Hoitoala on yks semmonen, missä töitä on. Työpaikat on ollut aika vaikeita täällä luoda.

Unto Pasanen, kunnanhallituksen puheenjohtaja: Kyllä tänne mahtuu...

Moisio: Nuoria yrittäjiä tarvittais. Ruissaloon piirakanleipojaa. [nauraa]

[nimilistassa kymmenen allekirjoitusta, kolmikko laulaa tiernapoikien kiitoslaulun]


Toimittaja: Olemme kyllä tervetulleita Puumalaan vanhustyöhön ja yrittäjiksi, mutta caramba!

[kävelevät illalla pimeää katua]

Toimittaja: Tässä on nyt tämmönen arki-illan kyläraitti marraskuussa Puumalassa. Siis että tota, mites se aika kuluis täällä näin?

Fernando Colombo: Mmm..ei. Aika hiljasta paikka näytä. En mä tiedä miten täällä aika kulus [naurahtaa]. Varmasti television ääressä ehkä, olis yksi vaihtoehto. Ei täällä kadulla mitään meininkii.

Gustavo Alavedra: Mä haluan kokeilla Puumalan olutta...

Toimittaja: Haluat kokeilla Puumalan olutta, mutta et sinä poika Puumalan olutta nyt saa, kun tuo ravintola on kiinni! Että siis tämä on sitten se arki täällä. Nyt on maanantai-ilta kylläkin.

Fernando Colombo: Joo, tota. En tiedä sitten, että onko tää...maanantai otetaan vapaapäivä vai...

[seuraava aamu, matka autossa Sulkavalle, saapuvat kunnantaloon]

Toimittaja: Matka jatkuu soutupitäjään Sulkavalle. Tapaamme reissumme ensimmäisen kunnanjohtajan. Ja nimi tulee auliisti listaan.

Toimittaja [kunnanjohtajalle]: Vaikutusvaltainen nimi siihen...

Toimittaja: Miten kolmen tuhannen asukkaan Sulkava sitten kalastaisi maahanmuuttajia, kun väki vanhenee ja vähenee, ja nuotasta nousee saaliiksi vain uhka työvoimapulasta?


Sami Sulkko, Sulkavan kunnanjohtaja: Itse näen, että meillä pitäisi olla Suomessa tämmöset seudulliset ratkaisut näihin maahanmuuttoasioihin. Eli olisi yhteinen työvoima, joka liittyy tähän kotouttamiseen ja neuvontaan ja palveluihin. Kunnat vois sijoittaa maahanmuuttajia omien kapasiteettiensa mukaan eli asuntotilanteen mukaan ja rakentaa tämmöstä kuntarajat ylittävää verkkoa.

[toimittaja kadulla]

Toimittaja: Mutta miten on? Soutavatko Sulkavalla kuntalaiset sitten tyystin vastavirtaan? Päätimme tehdä testin. Kysymme ensimmäiseltä vastaantulijalta nimikirjoitusta.

Toimittaja [siteeraa kadunkulkijakaksikolle]: "Hyvä maahanmuuttoministeri. Kannatan kiintiöpakolaisten sijoittamista kotikuntaani asukkaiksi."

Mies kadulla: Kova kysymys...

Toimittaja: Kova kysymys.

[saa allekirjoituksen, matka jatkuu, sumuinen ilma]

Toimittaja: Hyvinkö pyyhkii? Matka Enonkoskelle valaiskoon vallitsevaa sumua. Maahanmuuttovirasto kaavaili tälle vuodelle jopa kahta tuhatta kuntapaikkaa oleskeluluvan saaneille pakolaisille ja turvapaikanhakijoille. Ja mikä onkaan saldo? Saatu on vain puolet. Uusia kuntapaikkoja ei kertakaikkiaan löydy, vaikka periaatteessa kunnissa oltaisiin asian kannalla.

[saapuvat virastoon, kättelevät kunnanjohtajaa]


Antti Jämsén, Enonkosken kunnanjohtaja: Nice to meet you. You are welcome.

Gustavo Alavedra: Gustavo Alavedra, moi. Mukava tavata.

Jämsén [allekirjoittaa listan]: Olen tämmöisen ystävällisen vastaanoton asialla eli ihmisille pitää antaa mahdollisuus sijoittua tähän yhteiskuntaan.

Toimittaja: Rahastako se kiikastaa? Kuntien saama korvaus pakolaisten kotouttamisesta nousee ensi vuonna kymmenellä prosentilla. Vaan miten juuri Enonkosken tapaisissa pikkukunnissa? Rahakaan ei tunnu olevan houkutin.

Jämsén: Minä miettisin tätä kysymystä tällaisena kansallisena työnjakokysymyksenä, että miten noin alueellisesti suuntauduttaisiin. Meidän ehkä kannattaisi enemmän suuntautua miettimään sitä, että miten otamme jatkossa vastaan idästä tulevia ihmisiä.

[autossa, soratie, metsämaisemia]

Toimittaja: Eikö maisemat kiinnosta poikia?

Fernando Colombo: Ei. Sitä on nähty jo paljon.

Gustavo Alavedra: Minä itse, minä olen enemmän... Mä tykkään asua kaupungissa. Mä olen asunu Limassa, kahdeksan miljoonaa, Sao Paulossa sen jälkeen Brasiliassa, se on melkein kakskyt miljoonaa. Minä en kestä olla...tämä maisema pitkä aika.

Toimittaja: Kuinka tässä sitten Etelä-Savon käy? Ainakin maakunnan oman maahanmuuttostrategian mukaan hyvin. Työvoimapulaa torjutaan strategiassa maahanmuuttajilla. Vuoteen 2015 mennessä vakituisiin töihin kaavaillaan 2000:ta ja maatalouden kausitöihin 500:a maahanmuuttajaa. Utopiaa vai realismia? Piipahdamme Kerimäen työvoimatoimistossa.

Kalevi Kupiainen, kehittämispäällikkö, TE-toimisto, Kerimäki: No tämä hoiva-ala, hoiva-ala on yksi, koska vanhushuolto tarvitsee työntekijöitä entistä enemmän.

Toimittaja: Työperäinen maahanmuutto saa täällä kyllä kannatusta, mutta - yllätyskö - kiintiöpakolaisten kannatuslista ei?

Toimittaja: Et kannata, miksi?

Kupiainen: Meillä on näitä kotimaisia työttömiä paljon ja sitten on jo maahan tulleita maahanmuuttajia paljon ja pakolaisia. Ne pitäisi mun mielestä ensin saada työllistettyä.

Kari Rannanpiha, kunnanjohtaja, Kerimäki: Mä kyllä varovasti suhtaudun tähän asiaan sillä lailla, että en nyt ainakaan tässä vaiheessa myöskään halua tätä aloitetta allekirjoittaa.

Toimittaja: Ahaa, sä oot ensimmäinen kunnanjohtaja... No, sitten tulee kyllä, että et kai sinä vaan oo styranki!

Rannanpiha: No en ainakaan Kekkosen tapainen. [naureskelee]

Toimittaja: Maakunnan maahanmuuttostrategiat näyttävät paperilla kyllä hyvältä, mutta päinvastoin kuin päättäjien arki valtuustosalissa.

Toimittaja: Mihin tämä kompassi kompastuu? [kädessä Mikkelin seudun maahanmuutto-ohjelma 2008-2015]

Rannanpiha: En tärkeysjärjestykseen halua asettaa, mutta muutama asia on tietysti se, että mikä on ulkomaalaisten halukkuus muuttaa Suomeen ja tälle alueelle Etelä-Savoon. Sitten tietysti täytyy sanoa, että kyllähän se asennekysymys myös ihmisillä täällä on hyvä selvittää.

[liikuntasali, latinotanssia]

Toimittaja: Ja eikun tiernapojat tuota asennetta kiertämään Kerimäelle! Tanssikurssilla saamme kyllä opettaa, mutta nimiä ei listaan tule kuin yksi.

[menevät sisään seurakuntasaliin]

Toimittaja: Täältä taasen saamme runsaasti nimiä. Kerimäen kirkkokuorolla olivat kuoroharjoitukset.

[autossa]

Toimittaja: Tämähän menee liian hyvin. Nythän näitä nimiä on tullut kuin yllättäen. Antaako tämä teidän mielestä oikean kuvan suomalaisten asennoitumisesta maahanmuuttajiin?

Fernando Colombo: Joo. Antaa tommoinen kuva, että... Joo antaa, ehkä ne on ihmisiä jotka on sitä vastaan, ne on niin pieni ryhmä, joka pitää tehdä meteli, sen tekee monet ihmiset, luulee, että on niin paljon.

Toimittaja: Palataan takaisin Savonlinnaan. Meneillään on pakolaistyöntekijöiden ja kansalaisaktivistien järjestämä maahanmuuttoilta. Salissa puidaan Savonlinnan tilannetta, jos kaupunki kieltäytyy ottamasta ensi vuonna kiintiöpakolaisia.

Stephen Condit, kaupunginvaltuutettu [paneelikeskustelu]: Päinvastoin, se vastuu vielä kasvaisi siitä. Ja erityisesti tässä tilanteessa, jossa ei pelkästään Suomessa, vaan koko pakolaisvastaisuuden mieliala on leviämässä ja voimistumassa.


Toimittaja: Vuosittain Savonlinna on ottanut kolmisenkymmentä kiintiöpakolaista. Moni salissa pelkää, halutaanko koko asia nyt unohtaa. Kaupungin päättäjät kun puhuvat välivuodesta vedoten talousahdinkoon.

Toimittaja: Onks tämä tilanne tosiaan niin paha?


Jarmo Linnamurto, kaupunginvaltuutettu: No, kyllä tosiaan pitäisi löytyä semmoista inhimillisyyttäkin tämän asian takia, koska kyllä minä pidän todella tärkeänä tämän. Loppujen lopuksi tämä on niin kun asenteista kiinni.

Toimittaja: Päättäjistä paikalla on vain muutama kaupunginvaltuutettu. Asia ei tunnu kiinnostavan Savonlinnassa, kiinnoistaisiko loppujen lopuksi muuallakaan.

Varpu Vaarnamo, pakolaissihteeri: Sitten täytyy heittää pallo takaisin tuonne ministeriöön ja valtiolle, että siellä on sitten keksittävä keinot, miten tätä saatais houkuteltua. Ihan mekään ei väkisin tätä voida jatkaa. Se on selvä, että me tarvitaan siihen täysi tuki.

[Taululla teksti: "Pointti - maahanmuuttajat työvoimaksi", "Saiskos tulla asumaan? Savonlinna 25.11.2009"]

[kolmikko seuraavana päivänä kadulla lukemassa sanomalehteä, otsikko "Avointa keskustelua uusista pakolaisista"]

Toimittaja: Iso liuta tuli eilen nimiä, mutta mitä sulle Fernando jäi tuosta keskustelusta oikein käteen? Kato, aika monessa tuollaisessa keskustelussa olet ollut.

Fernando Colombo: Joo... Siis mä oon ollut näissä keskusteluissa paljon ja myös todellista elämää sanotaan. Noi keskustelut kuulostaa mun mielestä vaan vähän epätodellista. Mä haluaisin nähdä myös keskustelussa sellaisia ihmisiä, jotka eivät anna mielipiteensä tai keskustella pointit.

Toimittaja: Tuota viimeistä pointtia lähdetäänkin hakemaan Savonlinnan kaupungintalolta. Tapaamme sitten myöskin itse kaupunginhallituksen puheenjohtajan. Ja nimi tulee, vaan luvataanko muuta?

Matti-Pekka Parkkinen, kaupunginhallituksen puheenjohtaja: Kyllä kannatan sitä, että tänne otetaan pakolaisia. Se, että otetaanko ensi vuonna, ratkaistaan nyt sitten vuodenvaihteen tietämillä.

Toimittaja: Kuinka pitkäksi tämä välivuosi voi kenties venähtää?

Parkkinen: No itse olettaisin, että puhutaan todella sitten vuodesta. Mutta niin kun sanottu, niin päätöksiä ei ole tehty, niin aina on tietysti olemassa riski, että se voi venähtää pitemmäksikin aikaa. Mutta en jaksa uskoa siihen. Ehkä se on se vuosi.

Toimittaja: Ja tiernapoikakiertueen lopuksi vielä postia Savonlinnasta. Nimilista kiintiöpakolaisten puolesta lähtee maahanmuuttoministerille. Itsenäinen kansa, jokainen päätelköön itsekseen miten teillä pyyhkii.

Toimittaja: Hei Astrid, hyvin pyyhkii! Eiks ollut hyvä kortti?

Kuvateksti: "Saimme nimilistaan satakunta nimeä"

_________________________________________________
[studioon]

Toimittaja Risto Makkonen: Mervi Virtanen, siinä tuli ministeriölle terveisiä Savonlinnasta. Onko Savonlinna aivan ainutlaatuinen paikka näiden ongelmiensa kanssa?


Mervi Virtanen, maahanmuuttojohtaja, Sisäasiainministeriö: Ei ole. Kyllä meillä on siis todella kova pula näistä kuntapaikoista ja tätä samaa keskustelua käydään monessa muussakin kunnassa eri puolelle maata.

Toimittaja: Onko tämä rahakysymys näin taantuman aikana vai asennekysymys?

Mervi Virtanen: Siinä on monia syitä olemassa, ja kyllä tämä taantuma ja kuntien vaikea rahatilanne tekee oman osansa. Samoin kuin tämä keskustelu valtionkorvauksista, laskennallisista korvauksista, jotka on jäänyt jälkeen. Niitä on edellisen kerran korotettu vuonna 1993. Mutta sitten on myös hallinnollisia syitä ja asenteellisia syitä.

Toimittaja: Tuo korotus, joka on tulossa, on kuitenkin verrattain pieni. Tarkoittaako se juuri käytännössä mitään?

Mervi Virtanen: Me odotamme nyt kovasti sitä, millaista vaikutusta sillä on. Toki se on pieni, kymmenen prosenttia, se olisi voinut olla selkeästi suurempi, mutta tänä taloudellisen tilanteen aikana hyvä, että saatiin edes sen verran.

Toimittaja: Tuo kotouttaminen näyttää olevan kaiken onnistumisen a ja o. Missä siinä on suurimmat ongelmat tällä hetkellä?

Mervi Virtanen: Pitäisi tietysti ensinnäkin löytyä se kuntapaikka, missä voi aloittaa sen kotoutumisuransa ikään kuin, uransa lainausmerkeissä. Kysymys on siitä, että kielen oppiminen, suomen tai ruotsin kielen oppiminen, erityisesti sitten kun pyritään työllistymään palvelualoille, ja hoitoalat mitkä tässä edellä tuli esille, niin täytyy osata kieltä. Sitten tietysti maahanmuuttajat on hyvin heterogeenisiä, mutta yleensä tarvitaan kuitenkin myös jotain ammatillista täydentävää koulutusta.

Toimittaja: Tuossa nuo pojat eivät kovin ihastuneet noihin maisemiin, pitäisi mieluumminkin tulla kesällä katsomaan... Millä tavalla tämä motivoi maahanmuuttajia, jos he joutuvat tuollaisiin syrjäisiin paikkoihin, joissa ei illalla tule ketään muuta vastaan?

Mervi Virtanen: Kyllähän maahanmuuttajista yli puolet asuu Etelä-Suomessa pääkaupunkiseudulla eli muuttavat sitten itse näiltä alueilta, jotka on meille ihan tuttuja, mutta jotka tässäkin vaikutti aika ankeilta, kun tuossa edellä katsoi. Aika moni tulee kuitenkin tämmöisistä väkirikkaista maista, ja on totuttu vähän urbaanimpaan elämään. Mutta ne jotka saa kansainvälistä suojelua eli siis pakolaiset, niin ehkä heille annetaan se ensimmäinen kuntapaikka ja silloin se voi...kaikkia ei voida sijoittaa Helsinkiin. Pienet kunnat, monet pienet kunnat on tehneet ihan hyvää työtä kuitenkin.

Toimittaja: Tässä samaan aikaan on ilmeisesti menossa jonkinlainen asennemuutos. Hallituskin esitti tällä viikolla, että turvapaikanhakijoiden toimeentulotukea pienennetään 84 eurolla, se putoaa 292 euroon. Suomi on ollut hyvin avokätinen tässä mielessä. Onko tämä taloudellinen kysymys vai poliittinen muutos?

Mervi Virtanen: Suomi ei siinä mielessä ole ollut mitenkään erityisen avokätinen, että se mitä tällä hetkellä on maksettu on siis toimeentulotuki, josta on vähennetty kymmenen prosenttia. Ja sillä sitten eletään eli ostetaan ruuat, vaatteet, hygieniatarvikkeet ja muut vastaavat. Kyllähän se on arvioitu, että se on ehdoton minimi, millä Suomessa sitten kuukauden elää, sillä vähän alle 400 eurolla. Nyt sitä pienennetään sitten sen takia, että on esitetty näkemyksiä, että sillä olisi jonkinlainen vetovoimavaikutus. Että kun katsoo tämmöisistä muista, alemman...halvemman elintason maista, niin se näyttää isolta...voi näyttää isolta se raha, vaikka se me tiedetään, että on aikamoista pinnistelyä, jos sillä yrittää...

Toimittaja: Mutta kotimaassa myös pidetään aika suurena tuota korvausta. Moni muu sellainen joka kitkuttelee sosiaaliturvan varassa, pitää sitä yltäkylläisenä.

Mervi Virtanen: Siis sehän on ihan samankokoinen kuin valtaväestölle maksetaan toimeentulotukea, niin tämä on pienempi kuin kantaväestölle maksettava toimeentulotuki. Eikä sitä kyllä ole koskaan kehuttu isoksi.

Toimittaja: Nyt on myös ulkomaalaislaki ja kansalaisuuslaki muuttumassa. Tiukentaako Suomi Suomeen pääsyä ulkomaalaisilta?

Mervi Virtanen: Meillä on itse asiassa valmisteilla kaksikin... Nyt on eduskunnassa valmisteilla ulkomaalaislain muutos, joka liittyy tähän turvapaikkaselvitykseen. Nythän turvapaikanhakijoiden määärä on noussut ja sen takia myöskin keskustellaan tästä toimeentulotuesta, koska ajatellaan ehkä, että sillä on jotain vetovaikutusta. Ja tällä esityksellä tuodaan muun muassa ikätestaus, koska on tullut alaikäisiä ilman huoltajaa tulleita turvapaikanhakijoita...

Toimittaja: Eli ei nyt voi pyytää perheettään perässä...

Mervi Virtanen: ...Ja sitten tähän perheenyhdistämiseen ollaan puuttumassa, samoin kuin turvapaikanhakijan oikeuteen tehdä työtä. Mutta samanaikaisesti me ollaan valmistelemassa ulkomaalaislain muutosesitystä, joka helpottaa työvoiman maahanmuuttoa Suomeen. Elikä näitä menettelyitä, joita liittyy tähän työntekijän oleskeluluvan saamiseen ollaan helpottamassa.

Toimittaja: Tuossa äskeisessä A-zoomissa ilmeni myös nämä asenteet. Sopivat ihmiset ovat tervetulleita Kerimäellekin, mutta siellä oli myös epäilyjä. Miten tämä heijastuu nyt siihen, että me toisaalta voisimme saada myös sellaisia ihmisiä, joita me tarvitsemme?

Mervi Virtanen: Täytyy muistaa, että pakolaiset on hakeneet ja saavat kansainvälistä suojelua, joka sitten liittyy pakolaissopimuksiin ja tähän pakolaiskysymykseen. Se heidän oleskelunsa peruste on se suojeluntarve. Siellä on silloin monenlaisia ihmisiä, monenvärisiä ja monen uskontoisia ja monenlaista osaamista. Että siellä on myöskin osaamista olemassa. Mutta meillä on sellainen mielikuva, että turvapaikanhakijat jotka on saaneet oleskeluluvan tai kiintiöpakolaiset, että he olisivat jotenkin kykenemättömiä...

Toimittaja: Kuinka suuri osuus he ovat...kuinka paljon heitä on tällä hetkellä?

Mervi Virtanen: No, viime vuonna tuli noin 4 000 turvapaikanhakijaa ja heistä noin 40 prosenttia tulee arviolta saamaan myönteisen päätöksen ja jäämään maahan. Sen lisäksi meillä on pakolaiskiintiö 750, jotka otetaan sitten suoraan leireiltä YK:n pakolaisjärjestön kautta. Mutta kun Suomeen muuttaa noin 20 000 ihmistä vuodessa, niin silloin näiden suojelun perusteella oleskeluluvan saaneiden määrä on ehkä sellaista 20 prosenttia näistä. Enintään 10-20 prosenttia.

Toimittaja: Mutta miten me sitten houkuttelemme samaan aikaan nämä ihmiset, joita tuolla maakunnissakin tarvitaan? Leimautuvatko meillä sitten kaikki ulkomaalaiset pakolaisiksi?

Mervi Virtanen: Tämä on pelättävissä tietysti, että...pakolaisia me leimaamme mielestäni perusteetta. Mutta kun maahanmuuttokeskustelu kärjistyy, niin meillä on tietysti aikamoisia vaikeuksia, voi olla, tulevaisuudessa saada myöskin ulkomaista työvoimaa, jos Suomi leimautuu hyvin kielteiseksi, suorastaan rasistiseksi maaksi. Me tarvitaan sitä ulkomaista työvoimaa sen jälkeen kun suuret ikäluokat siirtyy eläkkeelle.

Toimittaja: Eli hyvää hoitoa hautaan saakka sitten, ulkomaisissa käsissä?

Mervi Virtanen: Ulkomaisissa käsissä.

Toimittaja: Kiitoksia, Mervi Virtanen.