YLE: Maahanmuuttajalasten määrää rajoitetaan Espoon kouluissa

YLE Uutiset: Maahanmuuttajalasten määrää rajoitetaan Espoon kouluissa 18.12.2009

YLE Uutiset: Virkkunen: Ministeriöstä ei tulossa ohjeita maahanmuuttajaoppilaista

Espoossa pyritään jakamaan maahanmuuttajalapset tasaisemmin eri alueiden kouluihin. Nykyisin osassa Espoon kouluja maahanmuuttajaoppilaita on yli 40 prosenttia ja osassa taas ei käytännössä yhtään.

Espoon valtuusto on hyväksynyt linjauksen, jonka mukaan tulevaisuudessa suomea tai ruotsia huonosti puhuvia oppilaita saisi olla jokaista koulua kohti korkeintaan 15 prosenttia. Maahanmuuttajatäyteisten koulujen rehtorit eivät kuitenkaan näe tarvetta oppilaiden hajauttamiselle.

Pari viikkoa sitten Espoon valtuusto hyväksyi yksimielisesti ensi vuoden talousarvion yhteydessä myös toisen laajemmin koko kaupunkia koskevan linjauksen. Uuden linjauksen mukaan suomea toisena kielenä puhuvia oppilaita saa tulevaisuudessa olla jokaisessa espoolaisessa kouluissa korkeintaan viisitoista prosenttia.

Tällä hetkellä niin kutsutut S2 -oppilaat, eli käytännössä maahanmuuttajataustaiset oppilaat, ovat jakautuneet epätasaisesti. Joissain espoolaiskouluissa on melkein puolet maahanmuuttajaoppilaita ja toisissa tuskin lainkaan.

Ennakoidaan syrjäytymistä ja levottomuuksia

Espoon kaupungin sivistystoimen johtajan Aulis Pitkälän mukaan päätöksen taustalla on huoli levottomuuksista, jotka ovat muualla maailmalla alkaneet maahanmuuttajien syrjäytymisestä ja keskittymisestä yhdelle alueelle.

- Tämä päätös on signaali siitä, että Suomessa negatiivista kehitystä ei tapahtuisi. Päätöksellä halutaan turvata se, että asuinalueet ja koulut olisivat tasapainoisia. Taustalla on positiivinen lähtökohta. Pyritään tasoittamaan sosiaalisia eroja ja lisäämään sosiaalista eheyttä, Pitkälä kertoo.

Espoon valtuuston jäsen Tommi Laakso (kok.) puhuu saman asian puolesta. Päätöksellä Laakson mukaan halutaan tasata niitä ongelmia, joita nyt Espoossa on esiintynyt.

- Maahanmuuttajatäyteisiin kouluihin hakee vähemmän opettajia ja lisäksi tietyillä alueilla vanhemmat ovat halunneet laittaa lapsensa vain tiettyihin kouluihin, jotka ovat paremmassa maineessa, Laakso kertoo.

- Päätöksellä halutaan sopeuttaa myös maahanmuuttajia paremmin Suomeen. Ja tuoda tätä taustaa vasten arjen monikulttuurisuus tasapuolisemman kaikille lapsille kaikkiin kouluihin ja sitä kautta auttaa Suomen menestystä tulevissa kansainvälisissä koitoksissa, Laakso sanoo.

Koulujen rehtorit eivät kannata

Se miten maahanmuuttajaoppilaat käytännössä nykyisessä tilanteessa saataisiin Espoossa jakautumaan tasaiseti koulujen välille on vielä epäselvää. Lautakunnat käsittelevät poliittista päätöstä vasta vuoden vaihteen jälkeen.

Tällä hetkellä pakolaisena maahan tulleet maahanmuuttajat tuppaavat kuitenkin asumaan samoilla kaupungin vuokrataloalueilla. Yhtenä vaihtoehtona maahanmuuttajaoppilaiden tasoittamiselle eri kouluihin on sivistystoimen johtajan Aulis Pitkälän mukaan kuljettaminen toiseen kouluun.

Koulujen rehtorit eivät kuitenkaan lämpene ajatukselle. Esimerkiksi Kirkkojärven koulun rehtori Kari Louhivuori pitää ajatusta omituisena. Kirkkojärven koulussa on yli neljäkymmentä prosenttia maahanmuuttajaoppilaita eikä mitään tavallisuudesta poikkeavia oppimis- tai käytösongelmia ole esiintynyt.

- En minä ainakaan haluaisi mennä sanomaan suurelle osalle meidän oppilaita, että lähtekää pois, koska ette puhu suomea äidinkielenä. En näe tämmöisille päätöksille mitään tarvetta. Nämä ovat lapsia muiden joukossa. Ja he pärjäävät ihan yhtä hyvin, jos koulu saa riittävät resurssit, niin tämä opetus hoituu, rehtori Louhivuri sanoo.

- Ennemmän kaipaisin suvaitsevaisuutta suomalaisilta. Että maahanmuuttajat opittaisiin hyväksymään osaksi tätä yhteiskuntaa, Louhivuori sanoo.

Ei vielä bussikuljetuksia

Sivistystoimenjohtaja Aulis Pitkälän mukaan tarkoitus ei olekaan heti lähteä kuljettamaan oppilaita busseilla ympäri kaupunkia, vaan enemminkin päätös on signaali virkamiehille päätöksentekoon.

- Tämä on yksi näkökulma, joka jatkossa tule ottaa huomioon, kun mietitään kaavoitusta, rakentamista, koulutuspolitiikkaa ja oppilaiden sijoittelua, Pitkälä sanoo.

Myös Tommi Laakso sanoo, että tarkoitus ei ole heti alkaa siirrellä maahanmuuttajataustaisia oppilaita koulusta toiseen, vaan tulevaisuudessa ottaa tämä asia huomioon.

- Ei ole väliä onko kyse viidestätoista tai kahdestakymmenestä prosentista. Mutta tätä tavoitetta haetaan, niin ettei Suomessa käy kuten Ruotsissa, joissa maahanmuuttajia on yhdessä koulussa 80-90 prosenttia kuten Tukholman aluella, Laakso sanoo.

- Meidän on hyvä reagoida juuri nyt, eikä myöhemmin. Tällä haetaan kaikkien hyvää oloa, Laakso sanoo.

______________________

Virkkunen: Ministeriöstä ei tulossa ohjeita maahanmuuttajaoppilaista

Opetusministeriöstä ei ole tulossa yhteisiä ohjeita kunnille siitä, kuinka monta prosenttia maahanmuuttajaoppilaita tulisi kouluissa olla.

- Suomessa kunnat päättävät palveluverkon järjestämisestä itse. On mielestäni kuitenkin kauaskantoista ja kestävää kaupunkipolitiikkaa, että kuntaa suunnitellaan kaikin puolin tasapainoisesti. Niin etteivät sosio-ekonomiset ongelmat keräänny yhteen paikkaan, Virkkunen sanoo.

Ihanteellisinta opetusministeri Henna Virkkusen mielestä kuitenkin kaikkien kannalta olisi, jos maahanmuuttajaoppilaita olisi jokaista koulua kohti korkeintaan noin parikymmentä prosenttia.

- Silloin maahanmuuttajaoppilaiden opettamiseen liittyvää asiantuntemusta ja tukipalveluja olisi vielä tarpeeksi koulussa. Ja kansainvälisten tutkimusten mukaan heitä pystytään vielä noissa määrin tukemaan opetuksessa tarpeeksi, Virkkunen sanoo.