MTV3: Thors: Nihkeys pakolaisiin johtuu kontaktien vähyydestä

MTV3: Thors: Nihkeys pakolaisiin johtuu kontaktien vähyydestä 14.12.2009
Astrid Thorsin haastattelu (video)

Thors: Suomalaisista jouluperinteistä pidettävä kiinni

Uusi Suomi: ”Suomessa on vallalla nimby-asenne”

(lopussa haastattelu tekstimuodossa)

Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thorsin (r.) mukaan suomalaisten nihkeä suhtautuminen pakolaisiin voi johtua kansainvälisten kontaktien vähyydestä.

- Kun vertailee kansainvälisesti, niin mitä vähemmän on ollut tekemisissä muiden maiden kansalaisten kanssa, sitä vähemmän on halua olla heidän kanssaan tekemisissä, Thors sanoo MTV:n Huomenta Suomen haastattelussa.

Thors toivookin, että pakolaisten parissa työskentelevät kansalaisjärjestöt saisivat laajennettua kontaktia tavallisiin suomalaisiin.

MTV:n uutisten viime viikolla tekemän kyselyn mukaan vain 20 prosenttia suomalaisista haluaa, että heidän kotikuntansa ottaa vastaan pakolaisia. 20 prosenttia vastusti jyrkästi pakolaisten ottamista ja 26 prosenttia oli melko vastahakoisia ottamaan pakolaisia kotikuntaansa. 34 prosenttia vastaajista ei ollut puolesta eikä vastaan.

- Onneksi enemmistö ei vastusta, sanoo Thors.

Hänen mukaansa Suomessa on vallalla nimby-asenne, jossa ongelmia ei haluta omalla takapihalle (not in my backyard).

- Valitettavasti pakolainen ei saa olla keskustassa eikä kaupungin laitamilla.

Suomeen arvioidaan tänä vuonna saapuvan kaikkiaan 5000-6000 turvapaikanhakijaa. Thors uskoo, että määrä voi laskea ensi vuonna.

---

Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thorsin (r.) mukaan suomalaisten on pidettävä kiinni jouluperinteistään.

Kouluissa on nykyään yhä enemmän muita kuin kristinuskoisia oppilaita, ja monissa kouluissa joulujuhlien perinteitä on muutettu. Kouluissa on myös mietitty joulujuhlien väliin jättämistä.

- Juhlien väliin jättämisen miettiminen ei ole viisasta, koska (joulujuhla) kuuluu suomalaiseen perinteeseen, Thors sanoo MTV:n Huomenta Suomen haastattelussa.

- Jos jollain ei ole mahdollisuutta osallistua, niin voi jättäytyä pois, sanoo Thors.
_______________________________________________________

Uusi Suomi: ”Suomessa on vallalla nimby-asenne”

Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors (r.) selittää suomalaisten nihkeää suhtautumista pakolaisiin sillä, että kansainvälisiä kontakteja on niin vähän. Thors kertoi mielipiteistään MTV3:n Huomenta Suomessa.

Thorsin mielestä Suomessa on vallalla "nimby-asenne", jossa ongelmia ei haluta omalle takapihalle (not in my backyard).

- Valitettavasti pakolainen ei saa olla keskustassa eikä kaupungin laitamilla, Thors sanoi.

Thors toivoo, että pakolaisten parissa työskentelevät kansalaisjärjestöt saisivat laajennettua kontaktia tavallisiin suomalaisiin.

MTV:n uutisten viime viikolla tekemän kyselyn mukaan vain 20 prosenttia suomalaisista haluaa, että heidän kotikuntansa ottaa vastaan pakolaisia.

_______________________________________________


Toimittaja Lauri Karhuvaara: Hyvää huomenta. Jatkamme keskustelemalla maahanmuutosta ja pakolaisista. Studiossa vieraana ministeri Astrid Thors. Huomenta, tervetuloa.

Maahanmuuttoministeri Astrid Thors: Hyvää huomenta.

Toimittaja: MTV:n uutiset tekivät kyselyn. Otetaan heti...viime perjantaina tämä tuli uutisissa ja viikonvaihteessa. Katsotaan tästä eräs grafiikka. Haluatko että asuinkuntasi ottaa vastaan pakolaisia? En puolesta enkä vastaan noin kolmasosa, mutta melko vastahakoisesti ja vastahakoisesti ja vastustan jyrkästi lähes puolet. Miten te ministeri Thors luette tätä tulosta?

Thors: Se vähän kuvastaa tätä käytyä keskustelua, mutta oikeastaan voin sanoa, että onneksi enemmistö ei kuitenkaan vastusta nimenomaan omaan kuntaan vastaanottamasta. Valitettavasti on ehkä näin, minkä olemme nähneet Helsingissä, että pakolainen ei saa olla keskustassa eikä laitamilla. Vähän nimbyä, not in my backyard.

Toimittaja: Mistä tämä asenne syntyy tai mistä se johtuu?

Thors: Kun vertailee esimerkiksi kansainvälisesti, niin mitä vähemmän on ollut tekemisissä muiden maiden kansalaisten kanssa, niin sitä vähemmän on myöskin halua olla heidän kanssaan tekemisissä. Toivoisin että ne kansalaisjärjestöt, jotka tekevät työtä nimenomaan pakolaisten kanssa saisivat laajennettua kontaktipintaa tavallisiin suomalaisiin.

Toimittaja: Kuinka paljon Suomeen saapuu tänä vuonna, tai on saapunut, maahanmuuttajia...otetaan turvapaikanhakijoita?

Thors: Koska...se on aivan totta, hyvä että sä mainitset. Toivoisin että ei olisi yhtäläisyys, että maahanmuuttajat ja turvapaikanhakijan välillä, koska tässä on niin monta syytä jonka perusteella tullaan maahan. Ehkä noin 20 000 henkilöä saapuu maahamme...ainakin kakskyt tänä vuonna, niin viiden ja kuuden tuhannen välillä on ne, jotka hakevat turvapaikkaa.

Toimittaja: Ja ennuste ensi vuodelle?

Thors: No, hyvin vaikea on ennustaa, mutta hakijamäärät ovat esimerkiksi alaikäisten osalta laskeneet aika paljon ja muun muassa Irakista tulee tällä hetkellä vähemmän kuin tuli viime vuonna, jos katsotaan viikottaisia ja kuukausittaisia lukuja nyt syksyllä. Mutta uskomme, että jos ei mitään hirveän mullistaavaa tapahdu, niin määrä on vähempi kuin tänä vuonna. Mutta kansainväliset vaihtelut ovat suuria. Esimerkiksi Afganistanista tulee muihin Euroopan maihin paljon enemmän. Meillä ei tällaista lisääntymistä näy. Jotenkin se että olemme jotenkin Euroopan perukoilla, näkyy myöskin meidän luvuissamme.

Toimittaja: Mutta onko nyt joku maa tai jotkut maat, joista tulee suhteellisesti enemmän kuin koskaan aiemmin tällä hetkellä Suomeen turvapaikanhakijoita?

Thors: Suomessa on niin samat kärkimaat kuin monissa muissa Euroopan maissa. Irak, Somalia, Afganistan, Venäjä ovat suuria maita. Mutta meillä on erityinen piirre, että tulee myös muista EU-maista, eräästä EU-maasta, ja se on aika kummallinen juttu.

Toimittaja: Mistä EU-maasta?

Thors: Bulgariasta.

Toimittaja: Ovatko he Bulgarian romaneja?

Thors: Tiettävästi näin on tai tietyltä seudulta henkilöitä jotka tulevat.

Toimittaja: Tässä kyselyssä otettiin myös esille se, että pitäisikö olla vastaanottovelvoite kunnilla ottaa vastaan, nyt tämä on laaja käsite, pakolaisia tai maahanmuuttajia tai... Mikä on teidän mielipiteenne tästä?

Thors: Mä olen aika...viranomaiset ovat aika pahassa raossa, että me olemme tehneet sitoumuksen ja hallitus on ollut yksimielisesti sen takana, että kiintiöpakolaisia ottaisimme tietyn määrän. Ja kun eri vaihtoehtoja punnitsee, niin mä esitin sitä, että nimenomaan kiintiöpakolaisten osalta meillä pitäisi olla parempi järjestys, että miten otetaan vastaan. Koska tässä on näitä pakko vai ei... Siis toisaalta ihmiset saavat myöskin vapaasti hakeutua eri paikkoihin Suomeen eri paikkakuntiin. Tavallaan se että henkilö asettuu johonkin kuntaan, niin se on jo tällä hetkellä kunnallinen velvoite. Mutta tämä keskustelu, niin nopeasti oli reaktio monien johtavien poliitikkojen taholta, että hankala nähdä nyt, että se voi edetä. Mutta tämä oli...me olemme sitoutuneet siihen, on kyse ihmisistä, me... Muun muassa 30 erittäin haavoittuvassa olevaa henkilöä, joille oli jo luvattu paikka Suomessa, ei ollut mitään kuntaa mihin osoittaa. Siinä pakkoraossa elettiin tänä vuonna.

Toimittaja: Turvapaikanhakija, jos hänelle myönnetään oleskelulupa, onko hän sen jälkeen verrattavissa ihan kehen tahansa muuhun suomalaiseen. Hän esimerkiksi lähtee vaikkapa keskisuomalaiseen kuntaan. Hän menee kunnantoimistoon tai sosiaalitoimistoon. Mitä sitten tapahtuu?

Thors: Riippuen jos hän löytää siellä asunnon tai työpaikan, niin kyllä hän siinä mielessä on ihan verrattavissa kehenkä muuhun suomalaiseen. Hän on siis laillisesti oleskeleva Suomessa oleva henkilö. Eli tänä päivänähän myöskin, jos henkilöllä on asunto tai työpaikka, niin hakeutuu sinne paikkaan minne on mahdollisuus.

Toimittaja: Mutta jos hänellä ei ole asuntoa, tällä turvapaikanhakijalla, onko se kunta siinä tapauksessa velvollinen järjestämään hänelle asumisen ja ylipäätään siedettävät olot että hän elää?

Thors: Ei siinä tilanteessa.

Toimittaja: Minkälaisessa tilanteessa?

Thors: Siis jos on järjestynyt asunto, niin silloin on kotipaikka tämä. Mutta tilanteita on monenlaisia.

Toimittaja: Mutta uskotteko, että ollaan jatkossa menossa siihen suuntaan, että voitaisiin kuntia velvoittaa vastaanottamaan pakolaisia tai ennen kaikkea turvapaikanhakijoita?

Thors: Turvapaikanhakijoita ei. Turvapaikanhakijoita muussa...esimerkiksi Ruotsissa keskustellaan siitä, että velvoitettaisiin vastaanottamaan turvapaikanhakijoita ja alaikäisiä. Tanskassa kuntia velvoitetaan ottamaan vastaan pakolaiset, jotka ovat saaneet oleskeluluvan ja Norjassa mietitään jotain. Tämä on se tilanne muissa Pohjoismaissa. Ja se mun mielestä pitää tehdä selväksi mistä olemme keskustelleet, että...jotta olisi sujuva tavallaan tapa löytää se lopullinen kunta jossa kiintiöpakolainen, joka tulee vaikeista oloista, johon olemme sitoutuneet, että otamme heitä vastaan, että silloin löytyisi heti se kuntapaikka. Tästä on se mistä minä olen keskustellut.
[...]