Uusi Suomi: Turvapaikanhakijoiden tukileikkaus voimaan helmikuussa

Uusi Suomi/STT: Turvapaikanhakijoiden tukileikkaus voimaan helmikuussa 15.12.2009

Verkkouutiset/STT: Thors puolusti turvapaikkapolitiikkaa

Kansan Uutiset: Suomen turvapaikkaprosessia pidettiin liian löysänä eduskunnassa

Turvapaikanhakijoiden toimeentulotuen leikkauksen on maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thorsin (r.) mukaan tarkoitus astua voimaan ensi helmikuun alusta.

Eduskunnan budjettikeskustelussa tuen suuruutta arvosteltiin useissa puheenvuoroissa. Muun muassa Antti Rantakangas (kesk.) piti sitä "aika hulppeana" ja arvioi, että se lisää yhteiskunnallista katkeruutta.

Yksin asuva turvapaikanhakija saisi hallituksen iltakoulussa käsitellyn ehdotuksen mukaan 292 euroa kuussa. Tämä olisi 84 euroa vähemmän kuin nykyisin.

Thors myönsi, että Suomessa on maksettu suurempaa tukea kuin Ruotsissa tai Norjassa. Ruotsi on kuitenkin päättänyt liki kaksinkertaistaa tuen ja Norjassa pienemmistä tuista huolimatta vastaanoton kustannukset henkeä kohti ovat verrattain korkeat.

Thors vastasi turvapaikkapolitiikkaan kohdistuneeseen arvosteluun huomauttamalla, että varsinaisia turvapaikkoja Suomi myönsi vuonna 2008 kuudenneksi vähiten EU:ssa. Alaikäisiä hakijoitakin tulee enemmän Norjaan ja Tanskaan.

______________________________________________________

Verkkouutiset: Thors puolusti turvapaikkapolitiikkaa

Kansanedustajat kiirehtivät turvapaikanhakijoiden asioiden käsittelyä eduskunnan jatkaessa tiistaina valtion ensi vuoden budjetin käsittelyä.

Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors (r.) puolusti turvapaikkapolitiikkaa huomauttamalla muun muassa, että varsinaisia turvapaikkoja Suomi myönsi viime vuonna kuudenneksi vähiten EU:ssa.

Useat kansanedustajat puuttuivat turvapaikanhakijoille maksettavaan toimeentulotukeen. Jo valtiovarainvaliokunta sorvasi budjettimietintöönsä lausuman, jonka mukaan "Suomen turvapaikkapolitiikkaa koskevat linjaukset ja käytännöt sekä hakijoille maksettavat korvaukset saatetaan mahdollisimman yhteneviksi Pohjoismaiden ja vertailukelpoisten EU-maiden kanssa".

Thors lupasi, että hallituksen iltakoulussaan joulukuun alussa sopima leikkaus saadaan voimaan ensi helmikuun alussa. Yksin asuvan turvapaikanhakijan kuukausikorvaus laskisi 292 euroon kuussa eli 84 eurolla nykyisestä.

Samalla Thors huomautti, että Ruotsi on nostamassa reilun kahdensadan euron korvausta liki kaksinkertaiseksi. Norjan korvaukset ovat pienemmät kuin Suomessa, mutta Thorsin mukaan vastaanoton kustannukset per hakija kokonaisuudessaan suuremmat.


Kotouttamista kaivattiin

Marjo Matikainen-Kallström (kok.) piti maahanmuuttajia rikkautena, mutta kaipasi lisää varoja kotouttamiseen.

- Kotouttaminen ei liity pelkästään työpaikkojen saantiin ja siihen että opitaan kieltä vaan myös siihen, että myöskin lapset pärjäävät koulussa, Matikainen-Kallström sanoi.


Johanna Karimäki (vihr.) piti oleellisena turvapaikkahakemusten käsittelyn nopeuttamista, koska oleskelu vastaanottokeskuksissa ei edesauta kotouttamista, on epäinhimillistä ja kallista yhteiskunnalle.

- Maahanmuuttajien työllistäminen on senkin takia ensiarvoisen tärkeää, että työ on paras kotouttaja, Karimäki sanoi.

Antti Rantakangas (kesk.) katsoi, että tarvitaan työperäistä maahanmuuttoa, mutta turvapaikanhakijoille Suomi on liian vetovoimainen maa.

- Turvapaikanhakijoille maksettavat korvaukset ovat aika hulppeita. Käytän tätä sanaa, kun verrataan pienituloisimpia, pienellä eläkkeellä olevia ihmisiä tai työttömyysturvan varassa olevia ihmisiä. Tämä lisää yhteiskunnallista katkeruutta, jos tällaisia etuuksia ei kohtuullisteta, Rantakangas sanoi.


SDP kiitteli hallitusta heräämisestä

Edellisen hallituksen sisäministerinä toiminut Kari Rajamäki (sd.) kiitteli, että hallituspuolueet ovat yli kahden vuoden miettimisen jälkeen heränneet turvapaikkajärjestelmän karkaamiseen käsistä.

- Myös maahanmuuton hyväksyttävyys kärsii, kun turvapaikkajärjestelmää tiedetään käytettävän väärin, Rajamäki sanoi.

Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Thors puolusti turvapaikkapolitiikkaa muun muassa sillä, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ei anna toimeenpanna karkotuksia Kreikkaan maan ihmisoikeustilanteen takia. Italiakin rajoittaa sieltä jo aikaisemmin turvapaikkaa hakeneiden palautuksia.

Turvapaikka-asioista puhuttiin sisäministeriön hallinnonalan budjetin yhteydessä. Tiistaina eduskunta keskusteli myös oikeusministeriön, puolustusministeriön, valtiovarainministeriön ja opetusministeriön rahoista.

____________________________________________

Kansan Uutiset: Suomen turvapaikkaprosessia pidettiin liian löysänä eduskunnassa

Turvapaikanhakijoiden saamat korvaukset ja virastojen resurssit olivat puheena, kun eduskunta tiistaina jatkoi budjettikeskustelua sisäministeriön hallinnonalaan. Vaikka keskustelussa kiiteltiin voimavarojen lisäyksiä poliisissa ja talousrikollisuuden torjunnassa, erityistä huomiota kiinnitettiin maahanmuuton rahoitukseen.

Maahanmuuttoprosessien nopeuttaminen ja kotouttamisen onnistuminen olivat argumentit, joita kansanedustajat käyttivät. Erityisesti turvapaikkakäytännön nopeuttaminen oli sydämellä.

”Liian houkutteleva Suomi”

Maahanmuuttoministeri Astrid Thors (r.) sai parin vihreiden kansanedustajan tuella edustaa hallituksen linjaa, kun lähinnä hallituspuolueiden edustajista sekä muutamasta demarista ja perussuomalaisesta koostuneet keskustelijat epäilivät Suomen löysän turvapaikkapolitiikan houkuttelevan turvapaikanhakijoita maahan. Keskustelua sävyttivät arviot turvapaikanhakijoiden määrän räjähdysmäisestä kasvusta ja Suomen vetovoimasta.

– Kun turvapaikanhakijoita on nelinkertaisesti se, mitä muutama vuosi sitten, Suomi on liian vetovoimainen. Järjestelmä ei toimi, keskustan Antti Rantakangas sanoi ja totesi, että julkisuudessa olleet jutut turvapaikanhakijoiden saamista hulppeista ylläpitokorvauksista lisäävät katkeruutta kantaväestön joukossa. Hän vaati monen muun tavoin korvausjärjestelmän yhtenäistämistä EU-maiden ja pohjoismaiden kanssa.

SDP:n Kari Rajamäki muistutti, että pitkittyneisiin turvapaikkaprosesseihin menee tänä vuonna 80 miljoonaa euroa, samoin ensi vuonna. Hän peräsi ministeriä puuttumaan perheidenyhdistämiskriteereihin.

Arveltiin myös Ruotsin aiempaa tiukemman linjan siirtävän turvapaikanhakijoita Suomen riesaksi.

– On selvää, että ihmiset hakeutuvat sinne, missä rajat ovat matalat ja edut hyvät, Matti Saarinen (sd.) sanoi.

– Rasismin lisääntyminen osoittaa selkeästi, että maahanmuuttopolitiikka on ollut vuosikausia epäonnistunutta, Tuulikki Ukkola (kok.) tiivisti. Toinen kokoomuslainen, Petri Salo, sanoi, ettei ole tavannut yhtään suomalaista, joka suhtautuisi rasistisesti työssä käyvään ja asiansa hoitavaan maahanmuuttajaan.

Ruotsin perässä tiukennettiin

Ministeri vastasi luettelemalla joukon vertailulukuja:

Eurostatin tilastojen mukaan Suomea helpommin turvapaikanhakija saa myönteisen päätöksen ainakin Puolassa, Portugalissa, Liettuassa, Sveitsissä, Itävallassa, Tanskassa, Maltalla, Alankomaissa ja Italiassa. Turvapaikkoja Suomi myöntää Eurostat-alueella kuudenneksi vähiten ja alaikäisten turvapaikanhakijoiden eli niin sanottujen ankkurilasten määrä on Suomea suurempi sekä Norjassa että Tanskassa.

– Ruotsin muutettua linjaansa Irakista tulleiden turvapaikanhakijoiden osalta me teimme perässä saman, ministeri muistutti.

Useisiin vaatimuksiin turvapaikanhakijoiden saamien etuuksien laskemisesta muiden vertailukelpoisten maiden, kuten pohjoismaiden, tasolle ministeri sanoi, että vertailuja on hankala tehdä. Hän huomautti, että ensi vuoden budjetissaan Ruotsi tuplaa korvaukset.