TS: Ari Kallio: Nähdä malka toisen silmässä

Turun Sanomat, kirjoittajavieras: Ari Kallio: Nähdä malka toisen silmässä 19.12.2009

Sveitsiläiset kielsivät kansanäänestyksellä vastoin hallituksensa ja YK:n ihmisoikeusneuvoston kantaa minareettirakentamisen. Päätös suututti muslimeja, joita on viisi prosenttia sen väestöstä, sekä muslimeja ympäri maailmaa.

Minareettikielto tulee nähdä laajemmasta näkökulmasta. Sveitsin asukkaita huolestuttaa kasvava muslimiväestö. Minareettiäänestyksen sijaan, olisikin ollut järkevämpää kysyä halutaanko vielä lisää maahanmuuttajia islamilaisista maista. Äänestystulos osoittaa silti halua säilyttää maan oman kulttuurin hallitseva asema. Tämä pyrkimys tulee erottaa jyrkästi rasismista, jota se ei todellakaan ole.


l

Jos muslimien määrä ei jatkuvasti lisääntyisi ja suuria sopeutumisongelmia ei olisi, minareetitkaan eivät häiritsisi. Jos tulijoita on vähän sopeutuminen voi onnistua hyvin kuten Suomen tataareilla. Kyse on molemminpuolisesta tahdostakin. Sopu antaa tilaa. Jokaisella valtiolla on tietysti myös oikeus päättää mistä ja kuinka paljon se haluaa maahantulijoita. Eivät muslimitkaan halua, että kristityt muuttaisivat suurin joukoin heidän maihinsa, kohtelevathan he usein huonosti vähemmistöjään. Se unohtuu täällä oikeuksia vaadittaessa.

Esimerkiksi Turkissa kristityt olivat aikoinaan alueen valtaväestöä, ennenkuin ottomaanit valtasivat Bysantin. Nykyään kristittyjä on maan väestöstä alle puoli prosenttia vuosisatoja jatkuneiden vainojen takia.

Vielä 1900-luvun loppupuolella maassa tuhottiin suuri joukko kirkkoja, eikä uusien rakentamista vieläkään juuri sallita. Ääriainekset murhaavat edelleen kristittyjen oikeuksia ajavia aktivisteja.Vähemmistöjen syrjintä ja vainot perustuvat joko ”vääräuskoiseksi” leimaamiseen tai pelkoon, että ne lisääntyvät uhaten maan yhtenäisyyttä tai väestön enemmistön asemaa. Tässä sopii esimerkiksi myös Turkin islaminuskoiset kurdit, joita vainotaan koska heitä on paljon ja heillä on paljon lapsia.

Kristittyjen asema on ehkä heikoin Saudi-Arabiassa, jossa heidän ei sallita kokoontua edes kotonaan, mitä uskonnollinen poliisi valvoo. Tämäkään ei riitä saudeille, he rahoittavat myös Euroopan moskeijoita ja saattavat siten levittää myös äärioppejaan.

l

Miksi länsimedia ei pidä näistä asioista suurta meteliä? Täällä katsotaan omia tekemisiämme suurennuslasilla kun taas kristittyjen monin verroin huonompi kohtelu muslimimaissa ei juuri uutiskynnystä ylitä. Tätä osoittaa vaikkapa Turkin virkanaisten huivikielto virantoimituksessa. Jos joku länsimaissa vaatii tänne huivikieltoa hänet leimataan heti rasistiksi. Länsimedia ei kuitenkaan arvostele islamilaisen Turkin huivikieltoa.

Sveitsin muslimeista puolet on lähtöisin Balkanilta, joten he varmaan sopeutuvat helpommin. Muualta tulleille se lienee vaikeampaa. Uudessa kotimaassa tulisi kuitenkin oppia elämään maan tavalla. Kulttuurien törmäyksiltä ei silti voi aina välttyä. Tulehtuneitten suhteiden rakentamista ei kuitenkaan helpota uhkailut.

Kirjoittaja on turkulainen valtiotieteen maisteri.

Ari Kallio