maanantai 14. joulukuuta 2009

Uusi Suomi: Viharikollisuus ”kasvanut räjähdysmäisesti” netissä

Uusi Suomi/STT: Viharikollisuus ”kasvanut räjähdysmäisesti” netissä 14.12.2009
Helsingin Sanomat: Aiempaa useamman rikoksen motiivi on viha

Poliisiammattikorkeakoulu, Laura Peutere: Poliisin tietoon tullut viharikollisuus Suomessa 2008 (pdf)

Epäiltyjen viharikosten määrä on kasvussa, ilmenee poliisiammattikorkeakoulun selvityksestä. Poliisin tietoon tuli viime vuonna 859 viharikosepäilyä, mikä on selvästi enemmän kuin aiemmin. Kasvua selittää osaksi se, että tilastointitapaa on muutettu.

Tutkijan mukaan viharikoksilla tarkoitetaan tekoja, joiden motiivina ovat ennakkoluulot tai vihamielisyys uhrin edustamaa viiteryhmää kohtaan. Yleisiä viharikoksia ovat pahoinpitelyt ja kunnianloukkaukset.

Sisäasiainministeriön kansliapäällikkö Ritva Viljasen mukaan on hyvä, että Suomessa on useista muista maista poiketen ryhdytty systemaattisesti tilastoimaan viharikoksia.

– Viharikokset liittyvät hyvin useaan rikosnimikkeeseen, esimerkiksi pahoinpitelyihin ja kunnianloukkaukseen. Internetin myötä verkossa tapahtuva viharikollisuus on kasvanut räjähdysmäisesti, mistä olen huolissani, kansliapäällikkö Ritva Viljanen toteaa.

Viime vuonna poliisille tehtiin 23 rikosilmoitusta, joissa teon todennäköisenä syynä oli uhrin kuuluminen seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön.

Uhrin uskontoa epäiltiin syyksi 53 tapauksessa. Noin joka kolmannessa kohteena olivat islaminuskoiset. Rikosilmoitus tehtiin esimerkiksi moskeijaan kohdistuneesta vahingonteosta.

Vammaisuutta epäiltiin rikoksen motiiviksi 28 tapauksessa. Rikosilmoitus kirjattiin esimerkiksi siitä, ettei taksikuski suostunut ottamaan kyytiin pyörätuolia käyttävää miestä.

_________________________________________

Sisäasiainministerön tiedote: Poliisin tietoon tuli selvästi aiempaa enemmän viharikoksia

Poliisin tietoon tuli vuonna 2008 selvästi aiempaa enemmän epäiltyjä viharikoksia. Poliisiammattikorkeakoulun tekemän vuosiselvityksen mukaan poliisille ilmoitettiin viime vuonna 859 epäiltyä rasistista tai muuta viharikosepäilyä. Aikaisempien vuosien tapaan yleisin poliisin tietoon tullut epäilty rasistinen rikos oli pahoinpitely.

Luku on selvästi suurempi kuin aiempina vuosina. Esimerkiksi Helsingissä kirjattujen rasistisia piirteitä sisältävien rikosepäilyjen määrä yli kaksinkertaistui vuodesta 2007. Osittain kasvu johtuu tilastointimenetelmän muutoksista: Suomessa on seurattu poliisin tietoon tulleen rasistisen rikollisuuden määrää yli kymmenen vuoden ajan, mutta nyt seurantaa on kehitetty laajemmaksi viharikosten tilastoinniksi.

– Viharikoksilla tarkoitetaan tekoja, joiden motiivina ovat ennakkoluulot tai vihamielisyys uhrin edustamaa viiteryhmää kohtaan. Käsitteenä se kattaa myös rasistisen rikollisuuden. Teon motiivina voivat olla myös uhrin uskonnollinen vakaumus, seksuaalinen tai sukupuolinen suuntautuminen tai vammaisuus, kertoo vuosiselvityksen tehnyt tutkija Laura Peutere Poliisiammattikorkeakoulusta.

Sisäasiainministeriön kansliapäällikkö Ritva Viljasen mukaan on hyvä, että Suomessa on useista muista maista poiketen ryhdytty systemaattisesti tilastoimaan viharikoksia.

– Viharikokset liittyvät hyvin useaan rikosnimikkeeseen, esimerkiksi pahoinpitelyihin ja kunnianloukkaukseen. Internetin myötä verkossa tapahtuva viharikollisuus on kasvanut räjähdysmäisesti, mistä olen huolissani, kansliapäällikkö Ritva Viljanen toteaa.

Rikoksen rasistinen motiivi on rangaistuksen koventamisperuste

Vuonna 2008 poliisille tehtiin yhteensä 23 sellaista rikosilmoitusta, joissa teon syynä voitiin päätellä olleen se, että uhri kuului seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön. Useimmiten kyse oli joko pahoinpitelystä tai sanallisista loukkauksista tai uhkauksista.

Uhrin edustama uskonto oli teon motiivina kaikkiaan 53 rikosilmoituksessa. Näistä 17 ilmoituksessa rikoksen kohteena olivat islaminuskoiset. Rikosilmoitus oli tehty esimerkiksi moskeijaan kohdistuneesta vahingonteosta.

Yhteensä 28 rikosilmoituksesta voitiin päätellä, että teon syy liittyi uhrin vammaisuuteen. Rikosilmoitus oli tehty esimerkiksi tapauksesta, jossa taksi ei ollut ottanut kyytiin pyörätuolia käyttävää miestä.

Suomen rikoslaki ei tunne rikosnimikkeitä ”rasistinen rikos” tai ”viharikos”. Rikoslaissa olevan koventamisperusteen mukaan rikoksesta voidaan kuitenkin langettaa ankarampi rangaistus, jos teolla on ollut rasistinen motiivi. Ankarampi rangaistus voidaan langettaa myös, jos teon syynä on viha seksuaalivähemmistöjä kohtaan tai se, että uhri edustaa tiettyä uskontokuntaa.

Viharikosten tilastointia kehitettiin osana sisäasianministeriön Yhdenvertaisuus etusijalle -hanketta, joka on EU:n Progress-ohjelman rahoittama. Seurannasta on tavoitteena saada pysyvä käytäntö.

Vuosiraportti on luettavissa verkkojulkaisuna Poliisiammattikorkeakoulun verkkosivuilla osoitteessa www.polamk.fi/julkaisut

______________________________________________

Iltalehti: Sisäministeriö: Viharikos pitäisi säätää rangaistavaksi

Viharikos pitäisi säätää lailla rangaistavaksi, esittää sisäministeriön kansliapäällikkö Ritva Viljanen.

Nykyisellään laissa ei ole nimikkeitä rasistinen rikos tai viharikos.

Esimerkiksi homottelu tai muu huutelu julkisella paikalla tulkitaan kunnianloukkaukseksi, joka on asianomistajarikos. Viljasen mielestä ne ovat kuitenkin kokonaisiin ryhmiin kohdistuvia rikoksia, joihin yhteiskunnan pitää puuttua.

Asia on Viljasen mielestä ajankohtainen, koska seuraavan kymmenen vuoden aikana Suomeen on odotettavissa enemmän maahanmuuttajia kuin viimeksi kuluneiden 60 vuoden aikana yhteensä.

- Minusta tällaiset teot ovat aina raskauttavia. Niitä ei saa jättää asianomistajaperusteiseksi. Yhteiskunnan pitää myös virallisen syyttäjän johdolla näyttää, ettei tällaista hyväksytä, Viljanen sanoo.

Hän esitti ehdotuksensa sisäministeriön ja Poliisiammattikorkeakoulun ensimmäisen viharikostutkimuksen julkistamistilaisuudessa Helsingissä maanantaina. Aiemmin Suomessa on laskettu vain epäiltyjä rasistisia rikoksia.

Yleisin motiivi rasistinen

Viharikoksiksi katsotaan rikokset, joiden motiivina on ennakkoluulot tai vihamielisyys uhrin edustamaa ryhmää kohtaan. Niitä ovat esimerkiksi vammaisten syrjintä, seksuaalivähemmistöjen pahoinpitelyt ja nimittelyt sekä uhrin uskonnon takia tehdyt rikokset.

Tutkimuksen mukaan viharikosten määrä Suomessa on kasvussa. Poliisin tietoon tuli viime vuonna 859 epäiltyä rasistista tai muuta viharikosta.

Ylivoimaisesti yleisin motiivi oli etninen tai kansallinen tausta, jota epäiltiin moottoriksi 88 prosentissa tapauksista. Uskonto oli motiivina kuudessa prosentissa jutuista. Seksuaalinen tai sukupuolinen suuntautuminen oli motiivina kolmessa prosentissa rikosilmoituksista, kuten vammaisuuskin.

Yleisin epäilty viharikos on edelleen pahoinpitely. Tutkija Laura Peutereen mukaan tyypillinen pahoinpitely tapahtuu julkisella paikalla illalla tai yöllä, ja tekijänä on 15-24-vuotias uhrille tuntematon mies. Uhrit ovat näkyvään vähemmistöön kuuluvia: somaleja, turkkilaisia, iranilaisia tai irakilaisia.

Vaalit saattoivat lisätä viharikoksia

Helsingissä rasististen rikosten määrä kaksinkertaistui vuodesta 2007. Peutereen mukaan kasvuun saattoi vaikuttaa kunnallisvaaleihin liittyvä maahanmuuttajakriittinen kampanjointi.

- Erityisesti Helsingin alueella käytiin maahanmuuttajavastaista kampanjointia.

Julkistamistilaisuudessa olleet panelistit arvelivat, että suuri osa viharikollisuudesta jää pimentoon eikä tule edes poliisin tietoon. Seksuaalinen tasavertaisuus -järjestön puheenjohtaja Outi Hannula sanoi, että homoseksuaalilla voi olla korkea kynnys kertoa poliisille, että epäilee rikoksen motiiviksi omaa seksuaalista suuntautumistaan.

Suomen somaliliiton puheenjohtaja Said Aden vaati toimenpiteitä ja viittasi EU:n kyselytutkimukseen, jonka mukaan Suomen somaliyhteisö tai osa sen jäsenistä kokee enemmän uhkailua, väkivaltaa tai vakavaa häirintää kuin mikään muu vähemmistö Euroopassa.

Rasistisiksi epäiltyjä rikoksia viedään oikeuteen vain harvoin. Vielä harvinaisempaa on, että rangaistusta kovennettaisiin rasistisen tai vastaavan motiivin takia, vaikka sellainen olisi lain mukaan mahdollista.

____________________________________________________

Ilta-Sanomat/STT: Poliisille uusia keinoja internetin valvontaan

Poliisi on saamassa uusia keinoja internetin valvontaan.

Sisäministeriön kansliapäällikön Ritva Viljasen mukaan alkuvuodesta otetaan käyttöön niin sanottu Red Button -järjestelmä.

Red Button on tietokoneen näytöllä oleva painike tai linkki, jonka avulla surffaaja voi vihjata poliisille epäilyttävästä sisällöstä.

Nykyisellään vihjeitä voi lähettää sähköpostilla, mikä on huomattavasti työläämpää ja jää siksi varmasti monelta tekemättä.

Viljanen odottaa järjestelmästä apua myös netissä tapahtuvan viharikollisuuden torjuntaan, joka hänen mukaansa on kasvanut räjähdysmäisesti.

- Nimettömyys muuttaa asenteita ja puhetyyliä. Normaali lainsäädäntö on voimassa myös verkossa, hän muistuttaa.
_________________________________

FST: Abib Mukhtarin haastattelu (Helsingin kaupungin sosiaalityöntekijä)
"Suomessa merkittävässä asemassa olevat ihmiset lausuvat sellaisia lausuntoja, joita he eivät ole harkinneet. Nämä lausunnot voivat kansalaisten keskuudessa synnyttää hämäriä mielipiteitä."

YLE Ykkösaamu: Said Adenin haastattelu (Suomen Somaliliitto)
"Kyllä me ollaan huomattu, että viime syksystä, eli syksystä 2009, lähtien asenneilmapiiri on koventunut. Ja se tavallaan, että enemmän virtuaalimaailmassa eli internetin verkostoissa ja nimenomaan korkea-arvoisten henkilöiden puheesta tietyllä tavalla lietsova ja puheet ollut, niin se oli odotettavissa, mutta että se oli niin korkea, niin se oli yllätys."

________________________________________________

DigiToday: Viharikollisuus kasvaa verkossa

Viharikokset esimerkiksi internetin yhteisöpalveluissa ovat yleistyneet vauhdilla, mikä häiritsee sisäministeriön kansliapäällikköä.

– Viharikokset liittyvät hyvin useaan rikosnimikkeeseen, esimerkiksi pahoinpitelyihin ja kunnianloukkaukseen. Internetin myötä verkossa tapahtuva viharikollisuus on kasvanut räjähdysmäisesti, mistä olen huolissani, sisäasiainministeriön kansliapäällikkö Ritva Viljanen toteaa tiedotteessa.


Kysyttäessä hän lisää, että tämä on ihan todellista kasvua, eikä johdu vain seurannan lisääntymisestä.


– Nettiin on tullut vihapuheryhmiä, verkkovihayhteisöjä ja muita järjestäytyneitä ryhmiä, joita ei internetin alkuvuosina ollut ollenkaan.


– Anonymiteetti, jolla verkossa liikutaan, muuttaa käyttäytymistä. Se luo oudon läheisyyden tunteen ja synnyttää itseään vahvistavia ryhmiä hyvässä ja pahassa. Ei tarvitse kuin vilkaista keskustelupalstoja, niin sieltä löytää helposti sadoittain tai tuhansittain rasistisia tekoja. Riittää, kun googlaa sanan "neekeri".

Netin viharikoksista ei vieläkään ilmoiteta

Poliisin tietoon tuli vuonna 2008 selvästi aiempaa enemmän epäiltyjä viharikoksia, joskin osa kasvusta selittyy muutoksilla tilastoinnissa. Poliisiammattikorkeakoulun tekemän vuosiselvityksen mukaan poliisille ilmoitettiin viime vuonna 859 epäiltyä rasistista tai muuta viharikosepäilyä.

Nettirikoksista ei kuitenkaan edelleenkään tullut paljoa ilmoituksia. Ritva Viljasen mielestä se kertoo uhrien oletuksesta, ettei ilmoittaminen hyödytä mitään. Tekijät puolestaan eivät välttämättä tajua, mihin syyllistyvät.

– Ei mielletä, että sama lainsäädäntö on voimassa fyysisessä maailmassa ja myös verkkomaailmassa, Viljanen sanoo.

Seuranta laajeni

Suomessa on seurattu poliisin tietoon tulleen rasistisen rikollisuuden määrää yli kymmenen vuoden ajan, mutta nyt seurantaa on kehitetty laajemmaksi viharikosten tilastoinniksi. Tätä kansliapäällikkö Viljanenkin on ajanut.

Laki sen sijaan ei edelleenkään tunne rikosnimikkeitä "rasistinen rikos" tai "viharikos". Viljanen on herätellyt keskustelua siitä, pitäisikö laissa tunnistaa viharikollisuus omana lajinaan.

Rikoslaissa olevan koventamisperusteen mukaan rikoksesta voidaan langettaa ankarampi rangaistus, jos teolla on ollut muun muassa rasistinen motiivi.

Aikaisempien vuosien tapaan yleisin poliisin tietoon tullut epäilty rasistinen rikos oli pahoinpitely.

______________________________________________

Kainuun Sanomat: Sisäministeriö hakee keinoja puuttua netin vihaviesteihin

Erilaisten viharyhmien viestit saavat velloa internetissä yhä vapaasti.

– Internetin myötä verkossa tapahtuva viharikollisuus on kasvanut räjähdysmäisesti, mistä olen huolissani, sisäministeriön kansliapäällikkö Ritva Viljanen sanoi maanantaina.

Hän vetoaa sekä netin käyttäjiin että sivustojen ylläpitäjiin valvonnan lisäämiseksi.

Viharikoksia synnyttävät ennakkoluulot tai vihamielisyys uhrin edustamaa ryhmää kohtaan.

– Lyönteihin käytetyt mailat ovat siirtyneet internetiin, eikä viranomaisilla ole keinoja käydä vastaan, Suomen somaliliiton puheenjohtaja Said Aden kuvasi.

Kouluampumisten jälkeen sisäministeriön poliisiosasto sai rahaa internetin seuraamiseen.

Kolme työryhmää pohtii nyt alan toimijoiden mahdollisuuksia itsesäätelyyn. Maaliskuuhun asti poliisi miettii myös vihjeilmoitusjärjestelmiä, joiden avulla kansalaiset voisivat kertoa poliisille kyseenalaisesta aineistosta verkossa.

– Isoilla palveluntarjoajilla pitäisi olla nykyistä enemmän vastuuta netin sisällöstä, vaati ylitarkastaja Yrsa Nyman vähemmistövaltuutetun toimistosta.

Netin viesteistä kannettiin huolta maanantaina, kun EU:n rahoittama ja Poliisiammattikorkeakoulun tutkijan Laura Peuteren tekemä tutkimus viharikollisuudesta Suomessa julkaistiin.

Tutkimuksen mukaan poliisille ilmoitettiin viime vuonna 859 epäiltyä rasistista tai muuta viharikosta. Useimmiten kyse oli pahoinpitelystä tai kunnianloukkauksesta.

Luku on Peuteren mukaan selvästi suurempi kuin aikaisempina vuosina. Ilmoitustahdin lisäys ei yksin selitä kasvua.

Jäävuoren huippu esillä

– Poliisin tietoon ei tule kuin murto-osa viharikoksista, muistutti Setan puheenjohtaja Outi Hannula.

Seksuaali- tai sukupuolivähemmistöä koski tutkimuksen rikosepäilyistä kolme prosenttia. Uskonto oli teon motiivina 6 prosentissa epäilyistä ja vammaisuus 3 prosentissa.

Kaikkiaan 88 prosentissa viharikosepäilyistä syynä oli etninen tai kansallinen tausta.

Maahanmuuttajista eniten rasistista väkivaltaa kohtasivat somalit. Rasismin kohteeksi joutuvat Suomessa myös romanit.

Asenteet koventuneet

– Taantuma on kiristänyt asenteita, Viljanen arveli.

Vammaisfoorumin pääsihteeri Pirkko Mahlamäki todisti muiden panelistien tapaan, että ilmapiiri on muuttunut kovaksi ja suvaitsemattomaksi.

Hänestä tutkimus onkin varoitushuuto: minne yhteiskunta oikein on menossa. Aden puolestaan kehotti julkista hallintoa ottamaan luvut tosissaan.

Julkistustilaisuudessa ihmeteltiin myös, miksi sadoista rikosepäilyistä vain muutama kymmenen eteni syyttäjälle ja tuomioistuimeen.

– Meidän täytyy saada lainsäädäntö, joka osoittaa, että viharikoksia ei hyväksytä, Viljanen tähdensi. Rikoslakiin olisi syytä tuoda rikosnimikkeiksi rasistinen rikos ja viharikos.
klo 9.52
Avainsanat: , , , , , ,