Svenska Yle: Invandringspolitiken delar finlandssvenskarna 30.12.2009
Lähes puolet suomenruotsalaisista haluaa tiukentaa pakolaispolitiikkaa.
Suomenruotsalaiset eivät ole niin suvaitsevaisia ja vapaamielisiä pakolaiskysymyksissä kuin usein väitetään. Maahanmuutto-ja pakolaispolitiikka näyttää jakavan suomenruotsalaiset kahteen lähes yhtä suureen osaan.
Ruotsinkielisen Ylen kyselyn mukaan jopa 48 prosenttia haluaa, että Suomen pakolaispolitiikkaa on tiukennettava tai osittain tiukennettava, 39 prosentin mielestä pakolaispolitiikka ei pitäisi tiukentaa.
Kyselyn mukaan 48 prosenttia ottaa mielellään vastaan enemmän maahanmuuttajia ja pakolaisia kotikuntaansa, kun taas 39 prosenttia ei.
Erityisesti nuoret miehet, uusimaalaiset ja turkulaiset ovat kriittisiä pakolaisien ja maahanmuuttajien suhteen. Naiset, pohjanmaalaiset, ahvenanmaalaiset ja vanhemmat vastaajat ovat sitä vastoin suvaitsevaisia.
Maahanmuuttoministeri Astrid Thorsin (RKP) mukaan alueelliset erot johtuvat siitä, että yhteisöt Pohjanmaalla ja Ahvenanmaalla ovat pienempiä kuin Etelä-Suomessa. Useammat pohjanmaalaiset tuntevat henkilökohtaisesti ihmisiä joilla on pakolaistausta, joka muuttaa ennakkoasenteita, uskoo Thors. (käännös)
---
Nästan hälften av finlandssvenskarna vill skärpa flyktingpolitiken.
Finlandssvenskarna är inte så toleranta och liberala i flyktingfrågor som man ofta påstår. Invandrings- och flyktingpolitiken ser ut att dela finlandssvenskarna i två nästan lika stora block.
Enligt Svenska Yles opinionsmätning vill hela 48 % att Finlands flyktingpolitik ska skärpas eller delvis skärpas, 39 % tycker däremot att flyktingpolitiken inte ska skärpas.
Enligt mätningen tar 48 procent gärna emot flera invandrare och flyktingar till sin hemkommun, medan 39 % inte gör det.
Speciellt unga män, nylänningar och åbolänningar ställer sig kritiska till flyktingar och invandrare. Kvinnor, österbottningar, ålänningar och äldre respondenter är däremot mer toleranta.
Migrationsminister Astrid Thors (SFP) tror att de regionala skillnaderna beror på att samhällena i Österbotten och på Åland är mindre än i södra Finland. Flera österbottningar känner personligen folk med flyktingbakgrund vilket ändrar på förutfattade meningar, tror Thors.