TS: Muualta Suomesta lähetetty pakolaisia Mikaelinseurakuntaan

Turun Sanomat: Muualta Suomesta lähetetty pakolaisia Mikaelinseurakuntaan 21.12.2009

Seurakunnat välttelevät vastuuta karkotettavien auttamisessa

Seurakunnat pallottelevat karkotuspäätöksen saaneita pakolaisia toisilleen. Etenkin Turun Mikaelinseurakunnassa on törmätty tapauksiin, jossa pakolaisia on tyrkytetty heille Keski-Suomea ja Pohjanmaata myöden. Kirkon virallisen linjauksen mukaan sen on autettava niitä, joita muut eivät auta. Useimmilla seurakunnilla tähän ei kuitenkaan riitä hyvää tahtoa.

Pakolaisten määrän odotetaan lähitulevaisuudessa lisääntyvän, minkä vuoksi kasvavaa ongelmaa ei voi enää kauan sysätä yhden seurakunnan harteille. Mikaelinseurakunta on saattanut hoitaa jopa puolet kaikista apua hakeneista tähän mennessä.

Kirkkoherra Jouni Lehikoisen mukaan Turussakin asia jakaa seurakunnat kahtia. Toiset antavat pakolaisille suojan tarvittaessa, toiset yrittävät delegoida homman eteenpäin.

Turun Sanomat kysyi seurakuntayhtymän kirkkoherroilta, miten avunhakijoihin suhtaudutaan. Noin puolet seurakunnista ilmoitti, että yhtään avunpyyntöä ei ole tullut. Suurinpiirtein yhtä moni seurakunta oli auttanut muutamaa käännytyspäätöksen saanutta. Useimmat seurakunnista eivät ole valmistelleet omia ohjeitaan mahdollisten turvapaikkatapausten varalle.

Lähes kaikki viittasivat kyselyssä seurakuntayhtymän tekemään yleisohjeeseen.

Katariinanseurakunnan kirkkoherra Martti Hirvonen kritisoi ohjeita puutteellisiksi ja pitää seurakuntien asiantuntemusta riittämättömänä.

Katariinanseurakunta avusti pakolaismiestä viimeksi joulukuun alussa. Hänen mukaansa on toisaalta hyvä, että Mikaelinseurakunta on omaksunut asiassa vahvan johtoroolin.

– Parempi että on yksi palokunta, joka sammuttaa palon kuin kymmenen pientä VPK:ta, joilla on letkut jäässä, Hirvonen pohtii.

Kurdiperhe odottaa päätöstä

Mikaelinseurakunta tarjoaa parhaillaankin turvapaikan kahdelle kurdiperheelle. Asisin perhe pakeni Iranista Suomeen 1,5 vuotta sitten. Syynä oli isä Dariushin mukaan se, etteivät hänen ja puolisonsa Fatiman suvut hyväksyneet heidän avioliittoaan, mikä johti tappouhkauksiin. Paluu Iraniin merkitsisi hänen mukaansa hengenvaaraa. Perheeseen kuuluvat 12- ja 1-vuotiaat lapset.

Juuri Suomeen perhe tuli, koska Dariushin sisko asuu täällä.

– Olemme kokeneet, että Suomi on turvallinen maa, jossa ihmisoikeudet toteutuvat myös käytännössä, autokorjaamossa Pansiossa työskentelevä Dariush perustelee.

Perhe odottaa parhaillaan tietoa siitä, saako se jäädä Suomeen. Karkotuspäätös on ainakin toistaiseksi jäissä. Dariush myöntää, ettei kirkon puoleen kääntyminen ollut helppoa.

– Iranissa on suuri synti, jos muslimi hakee apua kirkolta. Muuta vaihtoehtoa ei kuitenkaan ollut. Kirkko onkin auttanut meitä todella paljon, hän sanoo.

Sajeda Rasho Ibrahim pakeni miehensä ja 2-vuotiaiden kaksostyttöjensä kanssa Suomeen Irakista. Sajedan mukaan perhe joutui pakenemaan, kun hän tuli raskaaksi ennen naimisiinmenoa.

– Pakenimme, kun saimme suvultani tappouhkauksen, Sajeda kertoo.

Perhe on saanut karkotuspäätöksen, joka piti panna toimeen marraskuussa. Päätöksestä on kuitenkin valitettu.

– Pelkään yhä paljon ja stressi on jatkuvaa, Sajeda kuvailee.

Hän ei uskalla arvioida, miten perheen Suomessa käy.

– Jos meidät päätetään karkottaa, toivomme että edes lapset saisivat jäädä. Ainakaan he eivät ole mihinkään syyllisiä.

Molemmat perheet kiittelevät vuolaasti seurakunnan toimintaa. He vakuuttavat saaneensa asiallista kohtelua myös viranomaisilta.

Kuvateksti:
Iranilainen Asisin perhe kiittelee seurakunnalta saamaansa apua. Isä Dariush myöntää, ettei kirkon puoleen kääntyminen ollut helppoa.