YLE: Turvapaikanhakijoita Suomeen lisää, niin myös viharyhmiä

YLE.mobi: Turvapaikanhakijoita Suomeen lisää, niin myös viharyhmiä 17.12.2009

Turvapaikanhakijoita tuli Suomeen ennätysmäärä. Samaan aikaan asenteet kovenivat, viharyhmien määrä netissä lisääntyi, ja sananvapauden rajoja koeteltiin oikeudessa.

Maahanmuuttokeskustelu keskittyi lähinnä turvapaikanhakijoihin, joita uussuomalaisista on vain pieni osa. Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu kiihdytti keskustelua ja mieliä. 5 000:n hakijan raja ylittyi ensimmäisen kerran. Aiemmin 2000-luvulla hakijoiden määrä liikkunut 1 500:n ja 4 000:n välillä.

Vastaanottokeskusten tilanpuute paheni. Uudet keskukset aiheuttivat ”ei minun takapihalleni” -reaktioita ainakin Helsingissä, Hangossa sekä Kouvolassa. Kouvolassa eräs paikallispoliitikko vastusti keskuksen sijoittamista päiväkodin naapuriin tautien ja turvallisuusuhan pelossa. Vähemmistövaltuutetun toimistosta perättiin vastuuta puheisiin.

Tilanpuutetta keskuksissa lisäävät sadat jo oleskeluluvan saaneet, joita kunnat eivät halua vastaan nykyisillä kotouttamiskorvauksilla. Kunta on saanut aikuisen kotouttamisesta parintuhannen euron korvauksen kolmen vuoden ajalta. Maahanmuuttoministeri Astrid Thorsin (r.) esityksen mukaan korvausta ollaan nostamassa 10 prosenttia, mutta korotusta on arveltu riittämättömäksi.

Sisäministeriö julkaisi loppusyksystä selvityksen, jonka mukaan Suomi maksoi kaksi kertaa enemmän turvapaikanhakijoiden toimeentulotukea kuin esimerkiksi Ruotsi. Suomeen houkuttelevista tekijöistä haluttiin eroon, ja selvityksen julkistamisen jälkeen Thors esitti tukien leikkaamista. Ulkomaalaislakiin esitettiin myös muita tiukennuksia, kuten turvapaikanhakijoiden ikämääritysten lisäämistä ja perheen yhdistämisen vaikeuttamista.

Asenteet kovenevat

Vaalitulokset ja tiedotusvälineiden teettämät kyselytutkimukset kielivät maahanmuuttoasenteiden kovenemisesta. Pohjoismaisten yleisradioyhtiöiden vertaileva kysely tosin antoi huhtikuussa suomalaisista naapureitaan maahanmuuttomyönteisemmän kuvan, koska ”vain” 29 prosenttia suomalaisista oli sitä mieltä, että Suomi ottaa liikaa pakolaisia. Norjassa vastaava luku oli peräti 42, Ruotsissa 32 ja Tanskassa 23 prosenttia.

Vihamielisyyden lisääntymisestä kertoi omaa kieltään poliisiammattikorkeakoulun joulukuinen selvitys, jonka mukaan rasistiset viharikokset lisääntyivät vuodessa kolmanneksen. Kasvu on ollut tasaista koko 2000-luvun ajan.

Vihamieliset näkemykset kukkivat erityisesti internetissä. Maahanmuuttoon liittyviä uutisia kommentoidaan keskustelupalstoilla hyytävästi. Huomiota on herättänyt myös Facebookin rasistinen ryhmä, johon on liittynyt tuhansia jäseniä. Ilmiö on kansainvälinen. Esimerkiksi juutalaisjärjestö Simon Wiesenthal-keskuksen selvityksen mukaan ääriryhmien määrä netissä kasvoi vuodessa 25 prosenttia.

Sananvapauden rajoja punnittiin käräjillä

Nettisananvapautta punnittiin näkyvästi helsinkiläispoliitikko Jussi Halla-ahon oikeudenkäynnissä. Helsingin käräjäoikeus katsoi, ettei Halla-ahon tarkoitus ollut kiihottaa kansanryhmää vastaan kirjoittaessaan somalien geneettisestä taipumuksesta ryöstellä ja loisia verorahoilla. Halla-ahon mukaan tekstit oli irrotettu asiayhteydestään.

Käräjäoikeus kuitenkin tuomitsi islamia pedofiiliuskonnoksi nimittäneen Halla-ahon uskonrauhan rikkomisesta. Sekä kaupunginvaltuutettu että syyttäjä ovat kertoneet olevansa tyytymättömiä tuomioihin.

Helsingin käräjäoikeudessa annettiin keväällä myös tuomio kansanryhmää vastaan kiihottamisesta. Sakkoja sai turkulainen kaupunginvaltuutettu ja Suomen Kansan Sinivalkoiset ry:n puheenjohtaja Olavi Mäenpää, joka käräjäoikeuden mielestä solvasi etnisiä ryhmiä Yleisradion vaalitentissä pari vuotta aiemmin.

Media ei hyssytellyt

Tiedotusvälineitä on usein syytetty maahanmuuttoon liittyvien ongelmien hyssyttelystä. Vuonna 2009 media nosti keskusteluun lukuisia vaikeita asioita. YLE Uutiset kertoi esimerkiksi, että kantasuomalaiset vanhemmat ottavat lapsiaan pois kouluista, joissa maahanmuuttajien osuus on huomattavan suuri. Vanhemmat pelkäävät, että oppimisympäristö heikkenee, kun opetus etenee heikosti suomen kieltä taitavien tahtiin.

YLE Uutisoi myös muun muassa somalimiesten piilevästä moniavioisuudesta sekä siitä, että maahanmuuttajavanhemmat kaappaavat aiempaa useammin ”länsimaalaistuneita” lapsiaan omiin kotimaihinsa. Sveitsin minareetit kieltävä kansanäänestys löi laineensa myös Suomeen.

Valtakunnanmedioissa suurta huomiota on herättänyt ruandalaista miestä vastaan Porvoossa käytävä, Suomessa ainutlaatuinen joukkotuhontaoikeudenkäynti, jossa oikeus matkusti Ruandaan kuulemaan todistajia.

Itäeurooppalaisten kerjäläisten olot ja lisääntynyt aggressiivinen kerjääminen puhuttivat etenkin Helsingissä, mutta myös valtakunnallisesti. Kouvolaa kuohuttaneet epäilyt veropetoksista ja laittoman maahantulon järjestämisestä Kiina-keskuksen ympärillä ylittivät niin ikään valtakunnallisen uutiskynnyksen.

Paikalliset uutiset kertoivat muun muassa suomalaisten ja maahanmuuttajien yhteenotoista Kemissä, räjähdyksestä vastaanottokeskuksen ulkopuolella Suomusjärvellä, pakolaisten ahdistelusta Lammilla sekä nuorten turvapaikanhakijamiesten häiriköinnistä Rovaniemellä.

Mummo-kysymys jäi vielä ratkaisematta

Egyptiläisen "isoäidin" Eveline Fadayelin karkotuspäätös sai huomattavat vaikuttajat nobelistipresidentti Martti Ahtisaarta myöten vetoamaan inhimillisyyteen. Maahanmuuttovirasto päätti karkottaa poikiensa luona Vantaalla asuneen Fadayelin, koska isoäiti ei viraston tulkinnan mukaan kuulu ydinperheeseen. Fadayel odottaa yhä Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisua valitukseen karkotuspäätöksestä.

Media seurasi myös muita karkotuspäätöstapauksia, kuten venäläisen ihmisoikeusaktivistin Maria Kirbasovan kohtaloa. Iäkäs ja vakavasti sairas Kirbasova sai lopulta jäädä Suomeen.

Maahanmuuttoviranomaiset törmännevät jatkossakin "mummo-ongelmaan", koska ydinperhe-käsitteen tulkintaan ei ole luvassa täsmennystä

YLE Uutiset / Mikko Haapanen

Kuvateksti:
Vaalitulokset ja tiedotusvälineiden teettämät kyselytutkimukset kielivät maahanmuuttoasenteiden kovenemisesta.