Kristiina Kouros: Mistä löytyisi ihmisen kokoinen identiteetti?

Savon Sanomat, kolumni: Kristiina Kouros: Mistä löytyisi ihmisen kokoinen identiteetti? 16.12.2009

Nuoren koulutytön pahoinpitely Helsingin Viikissä kaveriporukan katseiden alla on (jälleen kerran) järkyttävä hätähuuto nuorten maailmasta. Pahoinpitely tuomittiin laajasti ja uhri sai runsaasti sympatiaa osakseen internetin keskustelupalstoilla. Seuraavan aamun Hesarin uutinen romanikerjäläisille etsittävästä väliaikaisesta pakkasmajoituksesta poiki (jälleen kerran) hetkessä joukon vihamielisiä kansalaiskirjoituksia samaisille internetin keskustelupalstoille.

Romanit olivat kirjoituksissa roskajoukkoa, kieroilevia huijareita ja rikollisia.

Mitä tekemistä näillä kahdella uutisella ja reaktiolla on keskenään?

Hirvittävän paljon. Meillä on Suomessa alkanut pelottava kansallismielisyyden nousukausi. Nimenomaan sellaisen kansallismielisyyden, joka korostaa suomalaisen kansakunnan ainutkertaisuutta ja muiden "meidänmielisten" arvoa.

Maahanmuuttokriittisten äänensävyjen lisääntyessä niihin on yhä helpompi yhtyä. Raflaavasti sen teki lauantaina kristillisdemokraattien puheenjohtaja Päivi Räsänen TV1:n Ykkösaamun haastattelussa.

- Kyllä islamin leviämisestä Euroopassa pitää olla huolestunut, koska siihen näyttää liittyvän myös näitä radikaaleja levittäytymispyrkimyksiä ja sharia-lain mukaan tulemista, Räsänen sanoi ja jatkoi:

- Meidän on pidettävä huolta omasta arvoperustasta ja kristillisestä kulttuuriperinnöstä.

Kansallismielisyyteen liittyy sisäänrakennettu ongelma, joka tekee aatteesta tänä päivänä yhtä vaarallisen, kuin miksi se osoittautui Hitlerin käsissä. Nostaessaan oman kansan ja muiden meidän kanssa samaan joukkoon kuuluvien arvoa, se väistämättä viestittää, että muut ovat vähemmän arvokkaita. Tätä ei tietenkään sanota kovin suoraan, ei välttämättä ääneen lainkaan. Voi olla, että se jopa kielletään. Kunnes vihollinen on riisuttu kaikesta inhimillisyydestä ja ilmapiiri on kypsä.

Silloin viha ja väkivalta tuntuvat oikeutetuilta. Pahoinpitely voi alkaa. Kansanmurha voi alkaa.

Tästä problematiikasta kertoo myös nobel -palkitun Amartaya Senin erinomainen kirja Identity and Violence. Senin mukaan kapeat kansalliset identiteetit johtavat väkivaltaan. Jos asioita mietittäisiin tarkemmin, löytäisimme paljon yhteisiä piirteitä identiteeteissämme - niidenkin kanssa, jotka päällisin puolin edustavat täysin erilaista kulttuuria. Erityisen todeksi tämä on tullut globalisaation myötä.

Maailman ihmiset jakavat jatkuvasti kasvavan määrän yhteistä kulttuuriperintöä.

Jaamme myös huonot asiat. Väkivalta yhdistää koko ihmiskuntaa. Sen puhkeaminen mittasuhteisiin, joka leimaa tietyn kansakunnan, alueen tai uskonnon on ollut historiassa vain ajan kysymys. Kaikki kansat ja uskonnot ovat jossain vaiheessa olleet silmittömän vihan ja väkivallan verisiä näyttämöitä. Väkivallan ja vihan lietsominen Suomessa ja Afganistanissa on eri tasoilla, mutta eikö molemmista ole syytä olla huolissaan?

Kaunis ja varakas pahoinpidelty tyttö Viikistä, köyhä romanilapsi Kalasatamassa palelemassa, Päivi Räsänen, talebaani Kandaharissa ja sinä. Ihmisiä kaikki. Voisiko ihmisyys olla riittävä identiteetti?

Kirjoittaja on kuopiolaislähtöinen juristi ja Ihmisoikeusliiton pääsihteeri.