Uusi Lahti: Maahanmuuttajia on aina ollut ja tulee olemaan

Uusi Lahti, pääkirjoitus: Maahanmuuttajia on aina ollut ja tulee olemaan 16.12.2009
Maahanmuuttoa lahtelaisittain (haastattelu, Alettin Basboga ja Rami Lehto)

Tämän päivän lehdessämme kaksi valtuutettua, perussuomalaisten Rami Lehto ja demareiden Alettin Basboga keskustelevat maahanmuuttoon liittyvistä kysymyksistä. Molemmat ovat omalla tavallaan alan eksperttejä, sillä Lehdon edustama puolue on profiloitunut maahanmuuttokriittisillä näkemyksillään ja Turkista Suomeen muuttaneella Basbogalla on asiasta omakohtaista kokemusta.

Aihe puhuttaa näinä aikoina laajemminkin. Keskustelussa velloo vierekkäin kaksi linjaa. Niin sanottu virallinen Suomi haluaa edistää maahanmuuttoa ja varautua täten tuleville vuosille ennakoituun työvoimapulaan. Esimerkiksi Hämeen kauppakamari totesi äskettäisessä lausunnossaan TE-keskukselle, että aktiivista maahanmuuttopolitiikkaa tarvitaan myös taantuman aikana. Kauppakamarin mielestä ulkomaisten työntekijöiden oleskelulupia tulee myöntää kaikille toimialoille ja ammattiryhmille.

Päijät-Hämeen liitto liputtaa myös maahanmuuton puolesta viime viikolla hyväksytyssä maakuntasuunnitelmassa, joka ulottuu vuoteen 2035 asti. Suunnitelmassa todetaan, että “useiden toimialojen, erityisesti sosiaali- ja terveydenhuoltoalan työvoiman saatavuus on maakunnassa jatkossa osittain maahanmuuton varassa”. Suunnitelmassa pohditaan myös keinoja, joilla maahanmuuttajien syrjäytymistä voidaan ehkäistä. Asiasta todetaan muun muassa näin “Etniset ryhmät ja alakulttuurit vahvistustavat ja koko väestö tarvitsee monikulttuurisuusvalmennusta”.

Maakuntavaltuuston kokouksessa monikultturisuutta ja työperäistä maahanmuuttoa koskevia mainintoja yritettiin saada pois suunnitelmasta ja muun muassa perussuomalaiset olisivat mieluummin puhuneet Päijät-Hämeestä “suomalaisena unelmana”.

Esitykset kaatuivat kuitenkin selvin numeroin. Tilanne olisi saattanut olla tiukempi, jos asiasta olisi järjestetty kansanäänestys. Päijät-Hämeen liitto toteutti lokakuussa nettikyselyn, jonka vastausten perusteella suhtautuminen maahanmuuttajiin on vielä suhteellisen nihkeää. Lähes puolet vastaajista asukkaista arvioi suhtautuvansa maahanmuuttajiin kielteisesti. Koska kyseessä oli 363 ihmisen nettikysely, ei tuloksen perusteella voi tehdä aukottomia johtopäätöksiä kaikkieen alueemme ihmisten mielipiteistä.

Silti suuntaus on selvä, maakuntasuunnitelmassakin mainittua monikulttuurisuusvalmennusta totta vieköön tarvitaan, jos maahanmuuttajien määrää halutaan lisätä.

Maahanmuuttopoliittinen keskustelu on harvinaisen sekavaa, koska erilaiset käsitteet menevät lahjakkaasti sekaisin. Joku puhuu pakolaisista, toinen työn perässä muuttajista, kolmas turvapaikkaturismista ja neljäs huippuosaajien houkuttelusta.

Tällaisessa sekamelskassa poliittisten irtopisteiden keräily “Suomi suomalaisille”-tyyppisillä iskulauseilla on enemmän kuin helppoa. Nettikyselykin vahvistaa käsityksen, jonka mukaan suhtautuminen maahanmuuttajiin riippuu hyvin pitkälle siitä, minkä takia tänne on alunperin tultu. Vastaajista 55 prosenttia toivoisi asuinkuntaansa lisää työperusteisia maahanmuuttajia, mutta vain reilut 10 prosenttia toivoi lisää pakolaisia tai turvapaikanhakijoita.

Suhtautuminen vaihteli myös maahanmuuttajan kotiseudun mukaan. Vastaajista 66 prosenttia toivoisi alueelle lisää eurooppalaisia, mutta vain 15 prosenttia oli valmis toivottamaan afrikkalaisia tervetulleiksi. Turha sitä on selittelyillä kaunistella, että tulokseen ovat vaikuttaneet rasistiset asenteet.

Tuloksesta ei pidä edelleenkään tehdä yleistäviä johtopäätöksiä, mutta jälleen kerran virallisten tavoitteiden ja arkiajatusten välinen ristiriita tulee selvästi esille. Koska maahanmuuttokeskustelu on niin kärjistynyttä ja sekavaa kuin on, esille pääsevät yleensä lähinnä äärinäkemykset. Perustellut ja hyvää tarkoittavat näkemykset siitä, kuinka muuttajien pitäisi osata elää maassa maan tavalla, leimataan herkästi rasistisiksi. Puheet suvivirren kieltämisestä ovat sen luokan sammakoita, että ne ovat ymmärrettävästi omiaan lisäämään maahanmuuton vastaisia asenteita.

Ensimmäinen haaste on erottaa toisistaan pakolaispolitiikkaa koskeva keskustelu ja työperäistä maahanmuuttoa koskeva väittely. Ensin mainittu on pitkälti moraalinen kysymys, jälkimmäinen taloudellinen. Lahdella on jo pitkään ollut 20 kiintiöpakolaisen vuosittainen kiintiö. YK:n arvion mukaan maailmassa on 11,4 miljoonaa pakolaista. Ei voida sanoa, että olisimme vielä ottaneet kantaaksemme kohtuuttoman isoa taakkaa maailman tuskasta.

Monikulttuurisuus on jo nyt yhä suurempi osa arkeamme. Vuonna 1990 Päijät-Hämeessä oli ulkomaan kansalaisia alle 700, mutta viie vuoden lopussa jo noin 4 250. Riittävän kauaksi historiaan kun mennään, niin me kaikki olemme maahanmuuttajia. Meillä lahtelaisilla on asiassa harvinaisen pitkät perinteet, sillä Jokimaan Ristolan alueelle asetuttiin jo jääkauden loppuvaiheessa 10 100 vuotta sitten. Arkeologisten löytöjen perusteella asutusvirrat ovat tulleet idästä ja baltiasta. Silloin ei tosin ollut tapana luokitella ihmisiä suomalaisiin ja ulkomaalaisiin.

Nykyisistä muuttajavirroista tarvitaan nyt riittävän kiihkotonta ja asiallista vuoropuhelua. Tämän päivän lehdessämme esiintyvät keskustelijat ovat hyvä esimerkki siitä, että se on täysin mahdollista.

-------------------

Maahanmuuttoa lahtelaisittain

Millaisia maahanmuuttajia Lahteen tarvitaan ja kuinka paljon? Vai tarvitaanko? Miten heidät pitäisi sopeuttaa tänne?

Paljon kysymyksiä ja toistaiseksi vähän valmiita vastauksia. Kutsuimme asiasta keskustelemaan kaksi asiaan perehtynyttä valtuutettua. Alettin Basboga (sd) muutti tänne 18 vuotta sitten Turkista suomalaisen naisen perässä ja on toiminut ravintolayrittäjänä vuodesta 1996. Hänellä on nykyään molempien maiden kansalaisuus.

Perussuomalaisten ryhmänjohtaja Rami Lehto puoluetovereineen on nostanut profiiliaan maahanmuuttokriittisillä kommenteillaan.

Mitä mieltä olette ajatuksesta lisätä maahanmuuttoa, jotta tulevien vuosien ennustetusta työvoimapuolasta selvitään?

Lehto: - Miksi suomalaisia työttömiä ei kouluteta tarpeeksi? Esimerkiksi filippiiniläisten hoitajien kouluttamisessa on vaarana, että he lähtevät muualle, vaikka Englantiin, juuri kun koulutus on saatu valmiiksi.
Ensin pitäisi järjestää suomalaisille työpaikat.

Basboga: - On korkea aika keskustella näistä asioista vakavasti. Meidän pitää erotella turvapaikanhakijat, pakolaiset, opiskelijaryhmät, työn perässä tulijat ja paluumuuttajat. Millä alalla tarvitsemme maahanmuuttajia ja kuinka paljon? Täyttävätkö he Suomen vaatimukset? Pystyvätkö meidän mummot ja papat kommunikoimaan esimerkiksi filippiiniläisten kanssa? Jos halutamme, että Suomessa ei nouse rasismia, meidän pitää hoitaa asiaa hillitysti ja kontrolloidusti.

Lehto: - Olen huomannut omassa työpaikassani, että maahanmuuttajat ovat todella ahkeria, ei ole sinänsä pahaa sanottavaa heistä.

Basboga: - Tiedän henkilökohtaisesti paljon maahanmuuttajia, joille ei tarjota edes koulutusta. Ensin pitää tarjota koulutusta jo täällä oleville ihmisille.

Lehto: - Vähälle huomiolle jäänyt, että maahanmuuttoa on perusteltu pääkaupunkiseudulle tarvittavilla palveluammattien tekijöillä. Eihän heillä ole varaa asua siellä omassa asunnossa, vaan useita matalapalkkaisia naisia asuu samassa solussa. Tällä tavalla he eivät integroidu koskaan suomalaiseen yhteiskuntaan.

Basboga: - Tämä on iso asia. Suomi on nyt nivelvaiheessa. Jos nyt tehdään virhe, voidaan siitä joutua maksamaan pitkään. Esimerkiksi venäläiset ovat niin paljon omissa ryhmissään, että eivät sopeudu suomalaiseen yhteiskuntaan. Tunnen toisaalta paljon korkeasti koulutettuja maahanmuuttajia, jotka eivät löydä täältä töitä. Meidän pitäisi osata rekrytoida heitä, pienellä panoksella heistä saadaan esimerkiksi lääkäreitä.

Lehto: - Lääkärinkin pitäisi osata suomen kieltä ja kulttuuria. Tuskin pakolaiset ihan heti loppuvat maailmasta, mitään kiirettä ei ole.

Basboga: - Pitää puhua ja keskustella, mille aloille tarvitsemme ihmisiä. Meillä on koko Euroopassa sama ongelma. Tiedän paljon maahanmuuttajaopiskelijoita, jotka ovat opiskelleet täällä ja lähteneet sitten muualle. Meidän ei pidä olla varmoja siitä, että ihmiset jäävät tänne.

Mitä mieltä olette Lahden tavoitteesta kehittää kaupungista “monien kulttuurien suvaitseva kaupunkiyhteisö”?

Basboga: Lahti on koko historiansa ajan ollut tällainen paikka. Lahteen on tultu aina monista suunnista ja täällä on 98 eri kansallisuutta. Suvaitsevaisuus on itsestä kiinni. Maahanmuuttajana sinun pitää osoittaa suomalaiselle ihmiselle, että hyväksyt maan lain ja kulttuurin, niin sinut hyväksytään. Meillä on hyvä pohja edetä strategian mukaisesti. Se näkyy Lahden kunnallispolitiikassakin.

Lehto: Suvaitsevaisuus riippuu siitä, kuinka paljon tänne tulee maahanmuuttajia. Heti kun heitä on enemmän yhdellä alueella, kriittisyys lisääntyy.

Basboga: Koko Euroopassa on tällainen tilanne, kun ihmisillä on omia ongelmia.

Lehto: Miksi meidän pitää olla monikulttuurinen? Olemme 5 miljoonan asukkaan kansa. Jos meistä tulee hirveän monikulttuurinen, eksotiikkamme häviää. Miksi emme voi olla suomalaisia? Aina sanotaan, että olemme tuulipukukansa. Miksi emme voisi olla sellainen?

Basboga: Monikulttuurisuuteen kuuluu eri uskontojen ja kansallisuuksien rinnakkain elo.

Lehto: Olen samaa mieltä, että jokainen saa uskoa mitä haluaa, mutta se ei saa mennä Suomen lain edelle.

Basboga: Mielestäni puheet suvivirren kieltämisestä olivat naurettavia. Se on väärin.

Lehto: -Totta, lapset eivät edes ajattele sitä uskonnollisena rituaalina, se liittyy loman alkamiseen.

Mitä mielestänne on suvaitsevaisuus?

Lehto: Otetaan huomioon toinen tasa-arvoisena ihmisenä, kunhan elää meidän lakien mukaan. Ihonväri ei vaikuta mitään vaan käyttäytyminen.

Basboga: Minä kunnioitan ja hyväksyn tämän maan lain, silloin minut hyväksytään.

Lehto: Juuri tuota tarkoitan, silloin suvaitsevaisuus tulee automaattisesti.

Lehto: Täällä on suhteellisen vähän afrikkalaisia, mikä vaikuttaa suvaitsevaisuuteen. Heistä on jäänyt mielikuva, että ovat laiskempia tekemään töitä. Heille on käynyt samalla tavalla kuin romaneille, että pieni ryhmä leimaa myös kunnolliset ihmiset. Kun esimerkiksi Alettinia katsoo, kenellekään tuskin jää kuvaa, ettei hän tekisi töitä.

Basboga: Suvaitsevaisuus vaihtelee koko ajan. Jos Lahdessa vaikka tapahtuu ulkomaalaisen tekemä rikos, se vaikuttaa heti asenteisiin ja vaikuttaa meihinkin, vaikka emme ole ansainneet sitä.

Miten maahanmuuttajien sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan pitäisi edistää?

Basboga: -Ehdottomasti pitää. Lahdessa 98 eri maasta kansalaisia. Ei voi olettaa, etä tänne muuttavat osaavat maan tapoja.

Lehto: Sitähän tehdään paljon, Lahdessakin annetaan tulkkausapua 16 eri kielellä ja tarjotaan koulutusta.

Basboga: Tulkkauspalveluja varmasti annetaan, mutta se ei riitä. Sopeutuminen tarkoittaa muuta kuin sosiaalitoimistossa, työvoimatoimistossa tai Kelassa asioimisen opettelua. Henkilö pitäisi ohjata nopeasti täydennyskoulutukseen. Samoin kulttuurista on hyvä pitää luentoja. Esimerkiksi meillä Turkissa pieni lapsi voi olla valveilla kahteen asti yöllä, mutta Suomessa kerrostalossa voi olla hiljaisuus yhdeksältä.

Lahti on ottanut vuosittain 20 kiintiöpakolaista. Onko määrä sopiva?

Basboga: Mielestäni määrä on ihan sopiva Lahden kokoisessa kaupujngissa. Mieluummin otetaan sellainen määrä ihmisiä, joista pystytään huolehtimaan. Turha ottaa ahmimalla ihmisiä, joista ei pystytä huolehtimaan, se on molemmin puolin aika ikävää.

Lehto: Olen samaa mieltä. Yleiskuva on sopiva.

Basboga: Tottakai jokaisen kunnan pitää huolehti omien mahdollisuuksiensa mukaan asiasta. Valtion porkkanarahaa annetaan vain kolmeksi vuodeksi, joten se ei riitä.

Lehto: Jos pakolaisia otettaisiin enemmän, saattaisivat he keskittyä tietyllä alueelle, mistä voi tulla konflikteja.

Lehto: Nyt kun puhutaan, että pakolaisia pitäisi ottaa lisää, kuinka paljon enemmän pystyttäisin auttamaan, jos rahat kohdennettaisiin esimerkiksi Afrikassa konfliktimaata lähimpänä olevaan turvalliseen maahan. Nyt tilanne on väärä, kun nuoret miehet tulevat pakolaisiksi ja naiset ja lapset jäävät sinne.

B: Todellinen avun tarvitsija ei pysty lähtemään pakolaisiksi, mutta se on toinen juttu. Maailma on muuttunut ja rajat ovat paljon avonaisempia. Meidän pitää ymmärtää toinen toisiamme ja saada molemmin puolin ennakkoluulot pois. Meidän on joka tapauksessa elettävä yhdessä. Turvapaikkakäsittely kestää nykyään liian kauan. Jos henkilöä ei voida ottaa vastaan, pitäisi hänet passittaa takaisin kolmen kuukauden eikä kolmen vuoden kuluessa. Se olisi molempien osapuolten etu. Nyt ihmisiä passitetaan takaisin juuri kun he ovat alkaneet sopeutua tänne. En myöskään ymmärrä, miksi rikoksia tehneitä ihmisiä ei voi palauttaa takaisin. Rikoksia tehneiden ihmisten takia minäkin leimaudun, vaikka en ole ansainnut sitä, siitä tulee yleistä vihaa ulkomaalaisia kohtaan. Niin muuallakin tehdään, se ei ole ihmisoikeuskysymys.

Lehto: Sekä käännyttämistä että tänne jäävien ihmisten kotiuttamista pitää voida nopeuttaa. Tästä asiasta pitää voida puhua ilman että leimataan rasistiksi.