Nykypäivä/Margit Hara: Vierasta pakoon

Nykypäivä/Margit Hara: Vierasta pakoon 2.3.2010

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen (kesk.) toivoo, että Suomen pakolais- ja maahanmuuttopolitiikasta käytäisiin ennakkoluuloton keskustelu.

Turha toivo. Asia on liian vaikea.

Hän sai heti itse nenilleen ehdotettuaan pakolaisten kiintiön pienentämistä ja huolellista harkintaa kiintiöpakolaisten valinnassa.

Hiljattain kokoomuksen nuoriso- ja opiskelijaliitot arvioitiin hampaattomiksi verrattuina edeltäjiinsä 1970- ja 80-luvuilla. Ilmeisesti tästä provosoituneina nähdään uutta profiloitumista mm. maahanmuuttopolitiikassa.

Kokoomusnuorten puheenjohtaja Wille Rydman sohaisi pahasti arvioidessaan, ettei monikulttuurisuus ole hyväksi Suomelle.

Rydman yritti olla rohkea, mutta rinnastettiin näkemyksiltään perussuomalaisiin, mikä ei tainnut olla tavoite.

Hufvudstadsbladetissa (21.2.) Rydman myöntyy oikeistoradikaaliksi ja julistaa kokoomusnuoret puolueen omaksitunnoksi: Nuorten liiton tehtävä on nostaa esille ukkopuolueelle vaikeita asioita ja olla sitä muutaman askeleen edellä.

”Olemme monikulttuurista yhteiskuntaa vastaan. (Jussi) Hallanaho on puhunut avoimesti monikulttuurisuutta vastaan ja minusta se on hyvä.”

Tällaiset repliikit ovat mannaa niille, jotka haluavat oikoa mutkia ja lyödä leimoja.

Maahanmuuttokeskustelussa sekoitetaan turvanpaikanhakijat, kiintiöpakolaiset, talouspakolaiset, ulkomaiset koulutetut asiantuntijat, opiskelijavaihtoon, sukuloimaan tai töihin tulevat ja ylipäätään eriväriset turisteina vierailevat sekä ulkomaalaistaustaiset Suomessa syntyneet ja Suomen kansalaisuuden saaneet.

Fiksutkin ihmiset syyllistyvät älylliseen epärehellisyyteen, kun toisen ihonväri on jotain muuta kuin oma talvikalvakka.

Helsingin keskustassa voi viiden minuutin kuluessa kohdata parisenkymmentä ulkomaalaisen näköistä ihmistä.

Siitä vaan miettimään, miten suuri uhka he ja heidän kulttuurinsa ovat Suomelle ja missä mielessä.

Selvää on, että asuntopolitiikalla kannattaa estää riski maahanmuuttajien slummiutumisesta.

Maailmalla on merkkejä hyvistä ja huonoista yhteisöistä. Toisissa kukoistaa yritteliäisyys ja yhteisöllisyys. Toisissa syrjäytyneisyys.

Muitten virheitä ei ole tarpeen toistaa Suomessa.

Väärien ratkaisujen mahdollisuus ei ole kuitenkaan tekosyy maahanmuutto- tai pakolaiskielteisyydelle.

Suomalaiset ovat historiansa eri vaiheissa muuttaneet sankoin joukoin erilaisista syistä pois kotimaastaan. Osa on palannut, mutta se ei ole ollut suinkaan ongelmatonta. Heitäkin on vierastettu.

Ihan kuin tämä olisi taas tyystin unohtunut.