Helsingin Sanomat/Hanna Kaarto: Tappouhkauksista tuli arkea 3.3.2010
Huutavan vihan ilmapiiri peittää maahanmuuttopolitiikkaa.
Tähän on tultu: rasistien julkiset tappouhkaukset poliitikoille ovat Suomessa arkea.
Maahanmuuttoministeri Astrid Thors (r) on ollut jo pitkään eriasteisten maahanmuuttokriitikkojen hampaissa. Kovin äläkkä alkoi, kun Thors ajoi taannoin sallivampaa linjaa ulkomaalaislakiin.
Thors on edelleen tulilinjalla. Viime viikolla uutisoitiin Facebookin viharyhmästä, jonka jäsenet kertoivat olevansa valmiita istumaan muutaman vuoden Thorsin taposta.
Eilen lehdissä kerrottiin myös avoimen rasistisesta ministerien tappamiseen kehottavasta nettisivusta, jossa on linkki: "asiat järjestyy äänestämällä". Sitä klikkaamalla pääsee perussuomalaisten sivuille. Facebook-ryhmän oli perustanut mies, joka on entinen perussuomalaisten sitoutumaton varavaltuutettu.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini kertoi tiistaina HS:lle olevansa kyllästynyt vastaamaan nimettömien nettihäiriköiden ja entisen melkein valtuutetun teoista. Hän sanoi myös tuomitsevansa kaiken väkivallalla uhkaamisen jyrkästi.
Viikonlopun Iltalehti kertoi mielipidetutkimuksesta, jonka mukaan liikkuvista äänestäjistä suurin yksittäinen joukko, 99 000 ihmistä, aikoo äänestää perussuomalaisia vuoden päästä eduskuntavaaleissa.
Perussuomalaisten suosio heijastelee tyytymättömyyttä maahanmuuttopolitiikkaan, vaikka Soini toistuvasti onkin sanoutunut irti häiriköistä eikä itse maahanmuuttoasioilla elämöi.
Vähemmälle huomiolle tässä huutavan vihan ilmapiirissä jää, että hallitus on tehnyt ja tekee paljon töitä kiristääkseen maahanmuuttopolitiikkaa. Kokoomuksen maahanmuuttoekspertin Arto Satosen mukaan ainoa virhe on se, että toimet tulevat myöhässä.
Ainakin poliittisesti kokoomus tuntee olevansa myöhässä: se aloittaakin pian "Hei me puhutaan maahanmuuttopolitiikkaa" -kampanjan.
Hallituksen linja muuttui jo vuosi sitten politiikkariihessä.
Siksi eduskunta käsittelee nyt lakiesitystä, jossa kirjataan turvapaikanhakijoiden ikätestit lakiin. Vale-esiintymistä alaikäisenä yritetään näin estää.
Samalla poliitikot aikovat kiristää perheenyhdistämisoikeutta. Tavoitteena on, etteivät turvapaikanhakijaperheiden kasvattilasten alkuperäiset perheet enää pääse perheenyhdistämisen avulla maahan. Turvapaikanhakijoiden toimeentulotukea leikattiin helmikuun alusta alkaen.
Suomen maahanmuuttopolitiikka on ollut monessa asiassa pitkään paljon sallivampaa kuin useiden muiden EU-maiden. Sitä ei ole juuri huomannut, sillä turvapaikanhakijoiden määräkin on pysynyt täällä paljon pienempänä. Viime vuosina määrä on kääntynyt kasvuun, ja hallitus on kiristänyt linjaa. Asia on jäänyt pimentoon – syytä siihen on myös viestimissä.
Rasistien kovaäänisyyden ei pitäisi ajaa vallassa olevia poliitikkoja populismiin, kuten ehdotuksiin kiintiöpakolaisten vastaanottamisen lopettamisesta. Heitä on vuosittain muutama sata, ja he tulevat Suomeen hallitusti ja ennustettavasti maailman vaikeimmista oloista.
HS kertoi viime viikolla, että tiukimmin kiintiöpakolaisiaan valikoivat Suomi ja Yhdysvallat.
Kirjoittaja on HS:n politiikan toimituksen uutispäällikkö.