YLE Helsinki: Espoossa kytee koulusota 11.3.2010
Keski-Espoon koulussa on oltu viime viikot tyrmistyneitä päättäjien suunnitelmista lakkauttaa yläkoulu. Oppilaiden ja opettajien mielestä koulun ja Suvelan asuinalueen huonomaineisuutta liioitellaan.
Ruotsin refleksiiviverbien tankkaus lehtori Seija Uuspellon tunnilla sujuu niin rauhallisesti, että se hämmentää. Eikö tämän pitänyt olla ongelmalähiön ongelmakoulu?
– Mä en ainakaan tiedä mistä se huono maine on lähtöisin, sanoo ysiluokkalainen Anelia Dzadzamia.
– Se maine on tosissaan peräisin tosi pitkältä ajalta, jostain 70-80 -luvuilta, mutta onhan näillä kaikilla lähiöillä vähän huono maine aina, miettii luokkakaveri Iida Salonen.
Yläkoulun oppilaat ovat ryhtyneet opettajien ja vanhempien tavoin taistoon koulunsa puolesta. He järjestävät ensi viikolla kaksi mielenilmausta, ensimmäisen koulun pihalla ja toisen Espoon valtuustotalolla juuri ennen lautakunnan seuraavaa kokousta.
Päättäjien kiirettä ihmetellään
Kun Espoon opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta helmikuun kokouksessaan käsitteli lakkauttamista, ei koulun opettajilla ja oppilailla ollut siitä aavistustakaan.
18 vuotta englantia ja ruotsia yläkoulussa opettanut Uuspelto sai tietää aikeista lukiessaan aamun lehteä ennen talvilomalle lähtöään.
– On uskomatonta, että demokraattisessa yhteiskunnassa ja Espoon kaltaisessa kaupungissa saa tiedon oman työpaikkansa lakkauttamisesta lehdestä!
Opettajakunnalle jäi käytännössä loman jälkeen aikaa vain viikko koota omat ajatuksensa vastineeksi lautakunnalle. He pitävät aikaa aivan liian lyhyenä valmistella tämän kokoluokan asiaa.
Vanhempien ennakkoluulot huonon maineen taustalla?
Keski-Espoon yhtenäiskoulussa on 400 oppilasta, joista 146 opiskelee yläkoulussa. Koulurakennukseen mahtuisi ainakin 300 oppilasta enemmän, sen opettajatkin myöntävät. Nyt osa tiloista on vajaakäytössä.
Lakkauttamista ajava opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan puheenjohtaja Marika Niemi (kok.) ei löydä tivaamallakaan syitä koulun epäsuosiolle. Useasti esiin nousseesta maahanmuuttajaoppilaiden suuresta osuudesta koulussa se ei hänen mielestään johdu.
– Mutta kyllä minuun on ottanut useampi vanhempi yhteyttä siitä lähistöltä, että he eivät halua lastensa koulupolun päätyvän Keski-Espooseen, Niemi kuittaa.
Keski-Espoon opettajia väitteet hämmentävät, sillä koulussa nyt opiskelevista kuudesluokkalaisista vain yksi on ilmoittanut, ettei halua jatkaa omassa koulussaan.
– Olen todella pahoillani siitä, että ennakkoluulot ja koulun ja alueen huono maine perustuvat sellaisten vanhempien mielipiteisiin, joiden oppilaat eivät ole olleet meidän koulussamme, sanoo Uuspelto.
Koulussa uskotaankin, että vajaakäyttö liittyy osittain yleiseen notkahdukseen yläkouluikäisten määrässä.
Espoon koulutoimenjohtaja Kaisu Toivonen vahvistaa, että yläkouluikäisten oppilaiden määrä on laskenut alueella viime vuosina, mutta viiden vuoden päästä sen ennustetaan olevan jo huomattavasti nykyistä suurempi.
Yläkoulun lakkauttaminen merkitsisi loppua yhtenäiskoululle
Keski-Espoon koulussa voi opiskella esikoulusta yhdeksänteen luokkaan asti. Yhtenäiskoulu on ollut jo pitkään Suomessa yksi perusopetuksen tavoitteista.
Yhtenäiskoulujen hajottamiset ovat erittäin harvinaisia, mutta Suvelassa näin käy, mikäli lakkauttamishaluiset lautakunnan jäsenet saavat tahtonsa läpi ensi viikolla.
– En ihan ymmärrä sitä, että miksi koko Keski-Espoon huono maine kostetaan meidän koululle, joka ei kuitenkaan ole oikeasti mikään huono koulu, sanoo oppilas Iida Salonen.
Salonen luokkakavereineen saisi lakkauttamispäätöksen jälkeen jatkaa koulussa loppuun asti, mutta jo yläkoulunsa valinneet kuudesluokkalaiset pakkosiirrettäisiin uuteen, vieraaseen kouluun ensi syksynä.
YLE Helsinki / Satu Mustonen