Iltalehti: Syntyykö Suomeen suuri joukko paperittomia?

Iltalehti: Syntyykö Suomeen suuri joukko paperittomia? 19.9.2015

Poliisilla voi tulla vaikeuksia pakkopalauttaa kielteisen päätöksen saaneita turvapaikanhakijoita, kun käsittelysumaa aletaan purkaa.

Toistaiseksi pakolaisvirta on näkynyt poliisin pakkopalautuksissa ainoastaan Albanian osalta.

- Keskiviikkona vietiin kolmas koneellinen eli sinne on poistettu nyt vajaassa kuukaudessa 149 henkeä. Albanian viranomaiset eivät ota vastaan kuin 50 hengen eriä, ylikomisario Kaj Wahlman Helsingin ulkomaalaispoliisista kertoo.

Lähes kaikki Suomessa kielteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat määrätään poistumaan maasta. Mikäli henkilöt eivät poistu vapaaehtoisesti, joutuu poliisi pakkopalauttamaan hakijat lähtömaihin.

Palautukset Albaniaan ovat sujuneet hyvin, sillä Suomen viranomaisilla on hyvät suhteet paikallisiin viranomaisiin. Ongelmallisia alueita poliisin näkökulmasta sen sijaan ovat Syyria, Irakin tietyt alueet, Afganistan, Somalia ja tietyt Länsi-Afrikan valtiot.

- Muutamissa Länsi-Afrikan valtioissa ollaan päästy vähitellen hyvään kontaktiin, mutta on muutamia maita, joihin meidän pitää kyllä satsata tässä voimakkaasti, Wahlman kuvailee.

Suomella ei ole takaisinottosopimusta Irakin tai Afganistanin kanssa kuten muilla Pohjoismailla. Poliisin mukaan se haittaa jonkin verran pakkopalautusten onnistumista.

Enemmän Wahlman painottaa kuitenkin viranomaisten suhteita ja kontakteja paikallisiin viranomaisiin.

- Toki jo se, että takaisinottosopimus on saatu aikaiseksi, takaa sen, että on olemassa suhteellisen hyvät kontaktit, Wahlman kuvailee.

Helppoa tai nopeaa hyvien suhteiden luominen ei kuitenkaan ole. Tilannetta hankaloittaa myös aina se, kun henkilökunta vaihtuu joko Suomessa tai vastaanottavassa valtiossa.

- Se voi tarkoittaa sitä, että meidän täytyy olla valmiita matkustamaan useita kertoja tähän vastaanottavaan maahan tai kutsua heidän viranomaisiaan meille neuvottelemaan ja saamaan kontaktit siihen malliin, että vastaanottava viranomainen myöntää kotimatkatodistuksia passittomille henkilöille, Wahlman kuvailee.

Satoja ilman asiakirjoja

Ulkomaalaispoliisin arvion mukaan Suomessa on tällä hetkellä joitakin satoja henkilöitä, joiden osalta ei ole saatu lähtömaasta hankittua matkustusasiakirjoja pakkopalautusta varten.

Wahlmanin mukaan kyseiset henkilöt pääsevät palaamaan kotimaahansa myös ilman asiallisia matkustusasiakirjoja, mikäli he palaavat sinne vapaaehtoisesti.

- Aina silloin tällöin tulee näitä yllätyksiä, että meillä pitkään olleet vaikeat tapaukset saavat tarpeekseen, kun tietävät, ettei poliisi luovuta pitkässä juoksussakaan ja lähtevät sitten yllättäen vapaehtoisesti.

Wahlman ennustaa, että vaikeuksia pakkopalauttamisen osalta tulee, kun loppukesästä alkaneen pakolaiskriisin käsittelysumaa aletaan purkamaan.

- Nyt on tullut paljon hakijoita Irakista, Somaliasta ja Syyriasta ja vaikka hylkääviä päätöksiä tulee, niin kyllä siinä paljon saadaan töitä tehdä, ennen kuin henkilöt saadaan poistettua, Wahlman arvioi.

Vaarana paperittomien kasvu?

Aiemmin Suomessa myönnettiin tilapäisiä oleskelulupia maasta poistumisen estymisen vuoksi, mikäli henkilöä ei onnistuttu pakkopalauttamaan lähtömaahan. Heinäkuun alussa lakia kuitenkin muutettiin, eikä kyseisiä oleskelulupia enää myönnetä.

Ulkomaalaispoliisista myönnetään, että vaarana uudessa lakimuutoksessa on se, että tästä huolimatta henkilöt jäävät Suomeen ja tänne syntyy suuri paperittomien henkilöiden joukko.

- Ihan suoraan sanottuna kyllä tällainen vaara on. Kun tätä lakia säädettiin, me toimme tämän vaaran esiin. Poliisinkin on melko mahdotonta jatkuvasti sakottaa tällaisia henkilöitä laittomasta maassa olosta. Tässä tulee sekä ulkomaalaisvalvonnan että muidenkin viranomaisten kannalta ongelmia, jos näihin ei pystytä vaikuttamaan, Wahlman toteaa.

Sisäministeriön maahanmuutto-osaston ylijohtaja Jorma Vuorio puolestaan on täysin eri mieltä.

- Tässä maassa paperittomana eläminen ei varmasti ole kovin helppoa ja jo lakimuutosta tehdessä arvioitiin se, että suurin osa tarttuu kuitenkin vapaehtoiseen paluun mahdollisuuteen viimeisenä oljenkortena, jos vaihtoehtona on kaikkien palveluiden ulkopuolelle jääminen.

Vuorion mukaan lakimuutoksessa nimenomaan tavoitteena on se, että kun henkilö ei ole oikeutettu mihinkään palveluihin Suomessa hän päätyy itse vapaaehtoisesti palaamaan lähtömaahansa.

- Turvapaikanhakija voi missä tahansa vaiheessa prosessia ilmoittaa olevansa valmis palaamaan ja voi saada siihen tällaista uudelleen sijoittautumisen tukea. Itseasiassa irakilaiset ovat suurin ryhmä, jotka ovat käyttäneet tätä vapaaehtoista paluuta, Vuorio sanoo.