Iltalehti: Näin turvapaikanhakijoita valistetaan seksuaalisuudesta

Iltalehti: Näin turvapaikanhakijoita valistetaan seksuaalisuudesta 26.11.2015
Yle: Kempeleen raiskaustapaus teki turvapaikanhakijoista silmätikkuja – nuoret miehet tarkkana käytöksestään

Turvapaikanhakijat saavat Suomessa opastusta muun muassa seksuaalisuudesta, kulttuuritavoista, tasa-arvosta ja oikeusjärjestelmästä.

Etelä-Suomessa sijaitsevassa alaikäisten turvapaikanhakijoiden yksikössä suomalaisesta tapakulttuurista keskustellaan nuorten kanssa aina, kun tarve niin vaatii. Yksi yksikön ohjaajista kertoo Iltalehdelle, että monesti nuoret itse kysyvät mieltä askarruttavista asioista. Joskus ohjaajat ottavat muun muassa seksuaalikasvatukseen liittyviä asioita esille, kun he huomaavat, että jotkut asiat askarruttavat nuoria.

- Olemme puhuneet esimerkiksi siitä, että vaikka tyttö katsoo silmiin ja ottaa kontaktia, niin se ei tarkoita sitä, että tyttö suostuu tyttöystäväksi, saati vaimoksi, ohjaaja kertoo.

Pääasiassa yksikön seksuaalikasvatuksesta huolehtii terveydenhuollon ammattilainen, esimerkiksi terveydenhoitaja. Iltalehden haastattelema ohjaaja kertoo, että tämä on tilanne heidän yksikössään, mutta todennäköisesti myös monessa muussa paikassa.

- Yleensä nuoret kuuntelevat hyvin, kun puhumme näistä asioista. Enemmän heitä kuitenkin saattavat ihmetyttää tasa-arvokysymykset, ohjaaja kertoo.

Hän sanoo, etteivät alaikäisten yksikössä asuvat nuoret aina ymmärrä, että Suomessa niin sanottuja miesten ja naisten töitä ei juurikaan enää eritellä, ja että kaikki ovat tasa-arvoisessa asemassa sukupuolesta riippumatta.

Maahanmuuttovirasto toimittaa vastaanottokeskuksiin muun muassa seksuaaliskasvatukseen liittyviä ohjeita ja oppaita. Iltalehden haastattelema ohjaaja kertoo, että opastusta on paljon, mutta monesti aika ei riitä kaiken läpikäymiseen. Kun perustoimeentuloon ja elämiseen liittyvät seikat on käyty läpi uusien tulijoiden kanssa, niin yksityiskohtaisemmat asiat otetaan esille sitä mukaa kuin ne tulevat ajankohtaisiksi.

Tarkat ohjeet

Maahanmuuttoviraston opasmateriaali toimitetaan kaikkiin vastaanottokeskuksiin, joissa käytännön ohjeistus tapahtuu. Pelisäännöistä, oikeusjärjestelmästä, kulttuurioloista, suomalaisista tavoista ja tasa-arvoista puhutaan sekä alaikäisille että aikuisille turvapaikanhakijoille. Myös seksuaalikasvatus kuuluu aiheisiin.

Väestöliitto on yhdessä maahanmuuttoviraston kanssa tuottanut myös turvapaikanhakijoille suunnatun videon seksuaalioikeuksista. Videolla on seitsemällä eri kielellä seksuaalisuuteen, seksuaaliseen käyttäytymiseen sekä suojaseksiin liittyvää tietoa. Video on katsottavissa Youtubessa.

Maahanmuuttovirasto valmistelee parhaillaan uutta lisämateriaalia vastaanottokeskusten käyttöön.

Maahanmuuttoviraston materiaalissa on turvapaikanhakijoille jaettavia oppaita sekä keskusten ohjaajille vinkkejä, kuinka mistäkin aiheesta kannattaa kertoa. Perustietopaketissa tasa-arvosta ja seksuaalisuudesta kerrotaan muun muassa, että seksuaalista kanssakäymistä ei saa olla täysi-ikäisen ja alle 16-vuotiaan välillä, ja että Suomessa nais- tai miesparit voivat olla avoimesti yhdessä ja perustaa perheen. Myös ihmisten itsemääräämisoikeutta korostetaan.

Vastaanottokeskusten ohjaajia opastetaan yksityiskohtaisesti, miten esimerkiksi seksuaalisuudesta kannattaa turvapaikanhakijoille kertoa. Oppaassa on myös osio, jossa ohjeistetaan kertomaan seksuaalisesta väkivallasta.

Oppaan mukaan tavoitteena on, että osallistujat ymmärtävät, mitä termeillä seksuaalinen häirintä ja seksuaalinen väkivalta tarkoitetaan. Turvapaikanhakijoille kerrotaan, millainen seksuaalinen käyttäytyminen ei ole Suomessa hyväksyttävää sekä mitä tarkoittavat suojaikärajaan perustuva lasten suojelun tarve sekä lapsen oikeus seksuaaliseen koskemattomuuteen.

___________________________________

Yle: Kempeleen raiskaustapaus teki turvapaikanhakijoista silmätikkuja – nuoret miehet tarkkana käytöksestään

Oulussa alaikäisille turvapaikanhakijoille opastettiin tiistaina muun muassa sitä, että Suomessa ei ole tapana tulla lähelle ja koskettaa toista. Asiallisten käytöstapojen merkitys korostuu erityisesti nyt, kun tunteet käyvät kuumina ja maahanmuuttajat ovat joutuneet suurennuslasin alle.

Kempeleen raiskaustapauksen tiimoilta Oulun ensi- ja turvakodin alaikäisten tukiasumisyksikössä Haukiputaalla pidettiin keskustelutilaisuus. Tulkin välityksellä kaikille neljällekymmenelle yhdelle asukkalle kerrottiin, mitä tiedotusvälineissä ja sosiaalisessa mediassa on ollut esillä Kempeleen tapauksesta.

– Nuoret olivat hyvin järkyttyneitä, että tällaista on tapahtunut, kertoo Oulun ensi- ja turvakodin toiminnanjohtaja Timo Peltovuori.

– Osa oli aluksi myös vähän närkästyneitä, että emme kai me heitä epäile tapahtuneesta, ja että he ovat sivistyneitä ihmisiä.

Silmätikkuna pitää käyttäytyä erityisen hyvin

Haukiputaan Asemakylän tukiasumisyksikön asukkaista lähes kaikki ovat afganistanilaisia 16–17-vuotiaita nuoria miehiä, joukossa myös pari Irakin kurdia. Peltovuoren mukaan he ovat kahden viikon asumisensa ajan käyttäytyneet moitteettomasti.

– Toivomme heidän käyttäytyvän kuten tähänkin asti, mutta kertasimme vielä asioita ja pyysimme heidän olevan tässä tilanteessa erityisen tarkkaavaisia, sanoo Peltovuori.

Yhdeksi teemaksi nousi suomalaisten tapa koskettaa toista.

– Näytimme ihan konkreettisesti, miten paljon välimatkaa me suomalaiset pidetään toisiimme, ja kerroimme, että täällä ollaan aika pidättyväisiä. Vaikka paremminkin tunnetaan, niin ei silti paljon kosketa.

Kempeleen tapauksesta aiheutuneista tunnereaktioista kertominen on myös turvapaikanhakijoita koskeva turvallisuuskysymys.

– Olemme huolissamme näiden nuorten turvallisuudesta, kun he kuitenkin yksin tuolla kulkevat. Että jos joku käyttäytyy erityisen vihamielisesti, niin heillä on edes jokin selitys sille, mistä moinen saattaa johtua.

– Kun on kyse eri kulttuurista tulevasta nuoresta, he ovat ainakin aluksi silmätikkuina, ja heidän suhteensa saatetaan käydä ihan eri kierroksilla kuin kantasuomalaisten, Peltovuori pohtii.

Talon tavoilla ja lakia noudattaen

Haukiputaan yksikön alaikäiset asukkaat ovat totuttautuneet talon sääntöihin. Päivärytmi rakentuu suomen kielen opiskelun, ruuanlaiton ja ruokailujen ympärille.

– Nukkumaanmenoaika eli hiljaisuus on iltakymmeneltä. Aamulla pitää kuitenkin herätä aikaisin ja aloittaa päivän puuhat.

Sääntöjen mukaan alaikäisten turvapaikanhakijoiden on siis oltava kymmeneen mennessä kotona. Henkilökunta tarkkailee myös alaikäisten päihteiden käyttöä.

– Kaljan kanssa ei ole ollut ongelmia, mutta aluksi piti puuttua muutaman asukkaan tupakointiin. Kerroimme heille, että Suomen lain mukaan he eivät saa ostaa tupakkaa ja että jos he aikovat tänne jäädä, niin Suomen lakia pitää noudattaa.

Koko kylä mukana kotouttamassa

Nuoret miehet ovat ovat parissa viikossa ehtineet tutustua Asemakylän naapurustoon, luontoon ja kouluun.
– Kempeleen tapaus osoitti, että kotouttaminen on vielä tärkeämpää kuin alun perin ajattelimme ja että kotouttamista ei voi tehdä niin, että turvapaikanhakijat asuvat muilta piilossa. Parasta on, että muualta muuttaneet ja täällä kauemmin asuneet kohtaavat toisiaan.

Naapurit ovat kutsuneet turvapaikanhakijoita talkoisiin. He ovat myös vierailleet Asemakylän koululla kertomassa Suomen poliittisesta tilanteesta ja turvallisuustilanteesta.

Peltovuori uskoo, että jo solmitut kontaktit kyläläisiin ja Asemakylän kouluun eivät vaikeudu Kempeleen raiskaustapauksen vuoksi.

– Toki ollaan entistä tarkempia ja mietimme asioita yhdessä, mutta kyllä me mennään samalla tavalla eteenpäin. Jatkossa käytämme varmasti entistä enemmän aikaa vuorovaikutuksen lisäämiseen ja tutustumiseen naapureiden ja järjestöjen kanssa.

Vartiointia ei olla lisäämässä

Oulun ensi- ja turvakoti on perustamisesta lähtien panostanut yksikön turvallisuuteen.

– Meillä on tallentava kameravalvonta, ja valot menevät päälle, jos pihalla joku kulkee. Paikallinen vartija ja aikuisia ohjaajia on paikalla ympäri vuorokauden.

Toiminnanjohtaja ei usko, että Kempeleen tapauksesta noussut kuohunta lisää vartioinnin tarvetta.

– Ainakaan vielä ei ole tullut Maahanvirastosta ohjeistusta, että pitäisi lisätä vartiointia. Mielestäni parasta turvallisuutta on, että ihmiset tuntevat naapurinsa ja naapurit tuntevat henkilökohtaisesti nämä nuoret.

Vartiointi on järjestetty kiinteistön ja asukkaiden turvaksi, koska sosiaalisessa mediassa kantaväestön tunteet kävivät kuumina, kun yksikköä oltiin perustamassa. Mitään ei ainakaan toistaiseksi ole sattunut, ja Peltovuori luottaa rauhalliseen jatkoonkin.

– Haukiputaalaiset ovat järkevää porukkaa. En usko heidän tekevän sellaisia hölmöilyjä kuin on joissakin paikoissa ollut.