Iltalehti: Supo: Irakissa ja Syyriassa ainakin 35 suomalaisjihadistia

Iltalehti: Supo: Irakissa ja Syyriassa ainakin 35 suomalaisjihadistia 17.11.2015
Iltalehti: Näin taistelualueelta palaavia kohdellaan

Suojelupoliisin mukaan suuri osa alueelle matkanneista suomalaisista on pyrkinyt Isis-terroristijärjestön riveihin.



Suojelupoliisin terrorismiasiantuntijan, ylitarkastaja Tuomas Portaankorvan mukaan Irakissa ja Syyriassa taistelee tällä hetkellä vähintään 35 suomalaista.

- Valtaosa heistä on pyrkinyt Isis-järjestön pariin, mutta tiedetään, että joitakin suomalaisia on mennyt myös muihinkin alueella toimiviin järjestöihin kuten Jabhat al-Nusraan, Portaankorva kertoo.

Suojelupoliisi tietää ainakin 70 suomalaisen matkustaneen Syyrian ja Irakin konfliktialueille. Heistä 15 uskotaan kuolleen, suurimman osan Syyriassa.

Noin 20 taisteluihin osallistunutta on palannut Suomeen.

- Palanneiden osalta luku on arvio, sillä osa matkustaa edestakaisin, Portaankorva huomauttaa.

Irakin ja Syyrian konfliktin lisäksi joidenkin suomalaisten tiedetään lähteneen Somaliassa toimivan terroristijärjestö al-Shabaabin riveihin.

- Määrät ovat kuitenkin huomattavasti pienempiä. Puhutaan joistakin henkilöistä, Portaankorva sanoo.

"Nuorehkoja miehiä"

Suojelupoliisi ei ota kantaa siihen, millaisissa roolissa suomalaiset järjestöissä toimivat. Supo ei myöskään kommentoi, onko suomalaisia etsintäkuulutettu terroristiseen toimintaan osallistumisesta.

- He osallistuvat väkivaltaiseen toimintaan. Sen tarkemmin emme kerro, Portaankorva toteaa.

Pääsääntöisesti lähtijät ovat nuorehkoja miehiä, mutta myös naisten tiedetään lähteneen alueelle.

- Ikähaarukka on suuri. Ainoa yhteinen nimittäjä on se, että he pyrkivät alueella mukaan väkivaltaiseen toimintaan, Portaankorva sanoo.

Supolla on tiedossa, mistä päin Suomea taistelijat ovat lähteneet ja mihin he ovat mahdollisen paluun jälkeen suunnanneet. Alueita ei kuitenkaan kerrota julkisuuteen.

- Koko Suomi on tässä asiassa ongelmakenttänä, Portaankorva toteaa.

Suomalaisten radikalisoituminen tapahtuu terrorismiasiantuntijan mukaan monella tavalla.

- Organisoitua ja korkean profiilin värväystoimintaa ei Suomessa ole varsinaisesti havaittu, mutta spontaania kannustamista ja kehottamista on nähty ihan julkisilla paikoillakin. Sitten on tätä internetpropagandaa, joka on näiden järjestöjen omaa toimintaa, Portaankorva kertoo.

Pariisin iskujen yhteydessä jotkut asiantuntijat arvioivat, että kyse oli nukkuvan terroristisolun herättämisestä. Portaankorvan mukaan Suomessa ei tällaisia terroristisoluja ole.

- Mikään terroristijärjestö ei toimi Suomessa, mutta Suomessa on yksittäisten henkilöiden muodostamia ryhmiä, jotka kannattavat terroristijärjestöjä, Portaankorva muotoilee.

Supo ei kommentoi Suomi-yhteyksiä

Viime viikolla Italian poliisin erikoisyksikkö paljasti 17 ihmisen terrorisolun, joka ulottui ympäri Eurooppaa. Ainakin neljällä sen jäsenellä on yhteyksiä Suomeen.

Supo pidättäytyy tiukasti kommentoimasta Suomi-yhteyksiä.

- Italia vastaa tämän tapauksen tutkinnasta, me emme kommentoi asiaa, Portaankorva toteaa.

Pariisin perjantaiset terrori-iskut eivät kuitenkaan Supon mukaan ole toistaiseksi aiheuttaneet toimenpiteitä Suomessa olevia henkilöitä kohtaan.

- Tietysti tämän kaltainen tapaus aina nostaa valppautta ja yksityiskohdissa ollaan tietysti entistä tarkempia ja pyritään löytämään niitä huolestuttavia merkkejä, Portaankorva toteaa.

_______________________________________

Iltalehti: Näin taistelualueelta palaavia kohdellaan

Taistelualueilta palanneille voidaan tarjota muun muassa mielenterveyspalveluita. Suomeen on palannut suojelupoliisin arvion mukaan noin 20 ihmistä taistelualueilta.

Suojelupoliisin terrorismiasiantuntija Tuomas Portaankorvan mukaan viranomaiset pyrkivät tapaamaan taistelualueilta palanneet henkilöt.

- Viranomaiset pyrkivät kontaktoimaan konfliktissa olleet ja suojelupoliisi tekee jokaisen kohdalta uhka-arvion, onko heistä uhkaa kansalliselle turvallisuudelle, Portaankorva kertoo.

Hänen mukaansa palaaja ei automaattisesti ole riski, vaan mahdollinen uhka arvioidaan henkilön toiminnan ja taustan perusteella.

- Tietysti meitä huolettaa myös se, onko Suomi tullut jollain tavalla konfliktialueella esille ja vastaavasti tuoko hän mukanaan sen terroristijärjestön verkoston tänne, Portaankorva kuvailee.

Näin edetään

Suomeen palaajien kanssa toimitaan väkivaltaisen ekstremismin ehkäisemisen toimenpideohjelman mukaisesti.

- Ensimmäinen lähtökohta on se, että pyritään selvittämään onko henkilö tehnyt rikoksia siellä alueella ja mikäli on, käynnistetään normaali rikosprosessi, sisäministeriön poliisiosaston kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen kertoo.

Mikäli rikoksesta ei ole todisteita pyritään löytämään keinot, ettei henkilö tee väkivaltaa Suomessa. On koko yhteiskunnan etu, että palaajien tilanteeseen puututaan.

- Jos hän on traumatisoitunut, niin mielenterveysongelmiin saa apua. Myös muunlaista apua tarjotaan. Pitää pyrkiä saamaan hänet kiinni elämään täällä, jotta hän ei lähde radikalisoitumaan, Mankkinen kuvailee.

Mankkinen tietääkin Suomesta tapauksia, joissa henkilöt ovat itse hakeutuneet palveluiden piiriin.

Hänen mukaansa ihmisillä, jotka ovat lähteneet taistelualueille, on hirveän erilaisia taustoja.

- On sellaisia, jotka ovat tietoisesti lähteneet liittymään sinne järjestöön ja sellaisia, jotka on lähteneet kokonaan ihan väärin perustein ja pettyneet sitten siellä.

Ongelma on kuitenkin se, että palaajia ei välttämättä helposti havaita.

- Kansainvälisesti on todettu, että jos ihminen ei itse hakeudu palveluihin, niin häntä ei välttämättä huomata.

Tuloksia saatu

Toimenpideohjelma väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisemiseksi perustettiin vuonna 2012. Mankkisen mukaan ohjelman avulla on jo saatu tuloksia.

- Ennaltaehkäisyä on aina vaikea raportoida, mutta minulla on sellainen tieto, että on pystytty estämään joidenkin ihmisten lähtö eli ihan konkreettisesti on pystytty puuttumaan. Myös sellaista varhaista puuttumista on onnistuttu tekemään, kun on havaittu ensimmäisiä merkkejä, Mankkinen kertoo.

Tällä hetkellä muun muassa opettajia koulutetaan reagoimaan mahdollisiin varhaisiin merkkeihin.

- Opettajat ovat nyt ihan selvästi lähteneet liikkeelle. He ovat monesti niitä, jotka ensimmäisenä huomaavat muutoksia nuorissa, Mankkinen kuvailee.

Toimenpideohjelmassa on tehty yhteistyötä muun muassa konfliktialueilla toimineen Kirkon Ulkomaanavun sekä muslimiyhteisöjen kanssa. Nuoriin keskittyvissä ohjelmissa puolestaan pyritään estämään nuorten radikalisoituminen.

- Radikalisoituminen lähtee nuorella kasaantumaan siitä, että kokee olevansa ulkopuolinen ja kokee rasismia ja syrjintää. Näissä projekteissa on vahvistettu nuorten omaa identiteettiä, jotta he eivät ole niin alttiita tälle propagandalle, Mankkinen kertoo.