MTV: Turvapaikanhakijalla tarttuva tuberkuloosi

MTV: Turvapaikanhakijalla tarttuva tuberkuloosi 24.11.2015
Yle: Turvapaikanhakijat tuoneet Suomeen jo hävitettyjä tauteja – lääkäri huolissaan

Pohjois-Savossa on todettu tarttuva tuberkuloosi turvapaikanhakijalla, jota hoidetaan Kuopion yliopistollisessa sairaalassa.



Potilaan lähipiirin tutkimukset ovat käynnissä. Muita tuberkuloositapauksia ei ole toistaiseksi todettu.

Tartuntataudeista vastaava lääkäri Irma Koivula ei kerro potilaan ikää eikä sukupuolta. Tarkkaa paikkakuntaakaan ei julkisteta.
– Henkilön tunnistamisen mahdollisuus halutaan minimoida, sanoo Koivula.

Kuopion yliopistollisen sairaalan mukaan tavallisin tuberkuloosin muoto on keuhkotuberkuloosi ja se voi olla tarttuva. Samassa tilassa pitkään tai toistuvasti oleskelevat henkilöt ovat altistuneita. Altistuneista kuitenkin vain noin kolmasosa saa tartunnan.

Kuopion yliopistollisen sairaalan mukaan tartuntojen ehkäisemiseksi terveystarkastuksia tehdään nyt muuta väestöä enemmän sellaisissa ryhmissä, joissa tiedetään esiintyvän tuberkuloosia muuta väestöä enemmän.

_____________________

Yle: Turvapaikanhakijat tuoneet Suomeen jo hävitettyjä tauteja – lääkäri huolissaan

Infektiolääkäri on huolissaan siitä, onko maahanmuuton tuomiin tauteihin osattu varautua. Tuberkuloosia ja kurkkumätätapauksia on jo todettu Suomessa.

Kotkassa tutkitaan kahta keuhkotuberkuloositapausta. Kyseessä ovat sisarukset, joista toinen on oppilaana Karhulan koulussa ja toinen Rauhalan koulussa.

Vielä ei tiedetä, ovatko sairastuneet nuoret mahdollisesti sairastuttaneet muita. Keuhkotuberkuloosi ei läheskään kaikissa tapauksissa ole tarttuva. Se, onko altistuneita muita, selviää aikaisintaan loppuviikosta.

Keuhkotuberkuloosille mahdollisesti altistuneet luokat ja oppilaat ovat terveydenhuollon tiedossa. Jatkotutkimuksista tiedotetaan oppilaiden vanhemmille ja huoltajille tarvittaessa.

Maahanmuutto lisää tauteja

Keuhkotuberkuloosi on Suomessa liki nitistetty tauti. THL:n infektiotautirekisterin mukaan keuhkotuberkuloosia on koko maassa esiintynyt tänä vuonna reilussa 150 tapauksessa.

– 10-15 vuotta sitten meillä oli esimerkiksi alkoholin käyttäjien epidemia. Nyt ei ole ollut enää alkoholistiryppäitä. Ikääntyneillä todetaan jonkin verran esimerkiksi jo sodan aikana saatua keuhkotuberkuloosia, Pietikäinen sanoo.

Maahanmuutto kuitenkin lisää tautitapauksia, sillä esimerkiksi keuhkotuberkuloosi on monessa lähtömaassa yleisempi kuin Suomessa.

– Uutena ryhmänä lisääntyvät maahanmuuttajilla todetut tuberkuloositapaukset. Tämä on trendi koko maassa, ja Ruotsissa ollut sitä jo pidempään, infektioylilääkäri Risto Pietikäinen sanoo.

Pietikäisen mukaan kyseessä on elinikäinen infektio. Vaikka maahan tullessa henkilö todetaan terveeksi, voi tauti ilmaantua myöhemmin elämässä. Tai olla ilmaantumatta, sillä tautia voi kantaa myös piilevänä, eikä se silloin myöskään tartu.

Käsienpesu ei keuhkotuberkuloosilta suojautumisessa auta, sillä tauti tarttuu pisaratartuntana ilman välityksellä.

Osataanko varautua?

Pietikäinen pohtii myös, osataanko muuttuvaan tilanteeseen valmistautua. Jos Suomeen saapuvien turvapaikanhakijoiden määrä pysyy nykyisellään ja merkittävä osa heistä myös jää maahan, uusia tauteja tulee Suomeen Pietikäisen arvion mukaan väistämättä.

– Esimerkiksi reumakuumeesta saattaa jäädä vaurioita sydänläppiin, joita joudutaan korjaamaan. Infektiosairauksia, etenkin poliota pelätään, ja rokote annetaan heti. Jokunen kurkkumätätapaus on jo todettu Suomessa, sitä ei yleensä meillä esiinny. Lisäksi tulee trooppisia ihosairauksia, jotka eivät tosin tartu.

Pietikäisen mukaan diagnosointi voi olla haasteellista, koska mukana on myös sairauksia, jotka on saatu liki pitäen hävitettyä Suomesta.

– Jotkut sairaudet ovat lääkäreille haasteellisia havaita, koska niihin ei ole totuttu. Influenssarokotuksia olen yrittänyt saada kaikille turvapaikanhakijoille, koska heitä on keskitetty ahtaisiin tiloihin, Pietikäinen sanoo.

Tuberkuloosiakaan ei aina tunnisteta

Keuhkotuberkuloosin yleinen oire on sitkeä yskä. Pidempään jatkuessa taudinkuvaan voi liittyä laihtumista, yleistä huonovointisuutta, kuumeilua, hikoilua.

Pietikäisen mukaan taudin toteamisessa tapahtuu usein turhaa viivettä.

– Ensin hakeudutaan yskän takia terveyskeskukseen ja määrätään vain yskänlääkettä, seuraavalla kerralla antiobioottia, ja sitten vasta keuhkokuviin, kun sekään ei auta, Pietikäinen sanoo.

Infektioyliölääkäri haluaisi tähdentää, että keuhkotuberkuloosia epäiltäisiin herkemmin mikäli potilas kuuluu riskiryhmään. Riskiä lisäävät ikä, alkoholi, maahanmuutto tai oleskelu pitkiä aikoja maassa, jossa keuhkotuberkuloosia yleisemmin esiintyy.

Tuberkuloosi on maailmalla yksi tappavimmista taudeista, mikä johtuu aliravitsemuksesta tai muista yhteiskunnallisista oloista.

Suomessa kuolemantapaukset ovat harvassa. Infektioylilääkärin mukaan Suomessa keuhkotuberkuloosiin kuoleminen johtuu siitä, että diagnoosi on myöhästynyt ja potilas on ehtinyt huonoon kuntoon tai sitten on muita perussairauksia.

– Kyllähän Suomessa tuberkuloosi on täysin parannettava sairaus. Meillä se kriittinen piste on se, että tunnistetaan sairaus ja saadaan hoidon piiriin. Kyllä me sitten hoidettua saadaan, Pietikäinen sanoo.

Tarttumisriski vähäinen koulussa

Kotkassa kutsutaan sairastuneiden oppilaiden koululuokat ja koulujen henkilökuntaa tutkimuksiin, jos keuhkotuberkuloosin todetaan olleen tarttuvaa.

Heiltä otetaan esimerkiksi keuhkokuvat ja tiedustellaan oireita. Sama toistetaan kolmen kuukauden kuluttua.

Infektioylilääkäri Risto Pietikäinen pitää tässä vaiheessa molempia vaihtoehtoja yhtä todennäköisenä.

– Riski on melko vähäinen, että keuhkotuberkuloosi tarttuu kouluympäristössä, mutta on se mahdollista. En olisi kovin huolestunut, Pietikäinen sanoo.