Yle: Sisäministeriön kansliapäällikkö raiskauksista: Halusimme nostaa esille kokonaisuuden

Yle: Sisäministeriön kansliapäällikkö raiskauksista: Halusimme nostaa esille kokonaisuuden 28.11.2015
Yle Areena (video, 1:00-12:30)

Päivi Nerg näkee jonkinlaisena oman yhteisön varjeluna sen, ettei raiskaustapauksia, joissa rikoksentekijäksi epäillään turvapaikanhakijaa, ole nostettu esille mediassa aiemmin. Hän perustelee, että poliisi on toiminut kaikkialla samanlaisen viestintälinjan kautta.

Viranomaiset tiedottivat eilen perjantaina, että tutkinnassa on kaikkiaan kymmenkunta raiskausta, joissa rikoksentekijäksi epäillään turvapaikanhakijaa. Olisiko niistä pitänyt puhua julkisuudessa jo aiemmin?

– Jokainen tapauksista on tullut alueella esille raiskausepäilynä. Usein poliisi on tuonut esille sen, että tekijäksi epäillään ulkomaalaista, kommentoi sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg Ylen aamu-tv:ssä.

Nerg näkee jonkinlaisena oman yhteisön varjeluna sen, ettei tapauksia ole nostettu mediassa esille aiemmin. Hän perustelee, että poliisi on toiminut kaikkialla samanlaisen viestintälinjan kautta.

– Kun tapauksia nousi julkisuuteen, haluttiin nostaa esiin kokonaisuus, hän kommentoi aamu-tv:ssä Kempeleen ja Raision raiskaustapauksia ja niiden jälkeen julkisuuteen tuotuja tutkintatietoja.

– Tämä ei ole sitä, että poliisi olisi toiminut suhteessa näihin raiskausepäilyihin eri tavalla kuin silloin, kun kantaväestö on ollut vastaavia rikoksia tekemässä, hän sanoo.

– Jokaiseen tapaukseen on suhtauduttava niin, että jokainen on ehdottomasti rikos. On nähtävä, että suomalaisessa yhteiskunnassa on ollut pahaa ennenkin, Nerg muotoilee.

Naisiin kohdistuva väkivalta on iso ongelma

Vuosittain poliisi tutkii Suomessa noin tuhat raiskausepäilyä. Raiskaaja on usein tuttu raiskatulle ja tapaukset päätyvät poliisin tietoon harvoin. Euroopan unionin perusoikeusviraston viime vuonna julkaiseman tutkimuksen mukaan lähes joka kolmas täysi-ikäisistä alle 75-vuotiaista suomalaisnaisista on joutunut kumppaninsa fyysisen tai seksuaalisen väkivallan kohteeksi jossakin vaiheessa elämäänsä.

Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen mukaan Suomessa kuolee joka vuosi keskimäärin 24 naista nykyisen tai entisen kumppaninsa tappamana. Suomi ei myöskään täytä Euroopan neuvoston suosituksia turvakotipaikkojen määrästä. Niitä pitäisi olla ainakin 500, mutta niitä on noin sata.

– Koko pahan kitkemisessä on tehtävä kaikkemme. Raiskaus on jokaisessa kulttuurissa rikos, Nerg painottaa.

Suomeen on saapunut tänä vuonna noin 30 000 turvapaikanhakijaa. Se on noin kymmenen kertaa enemmän kuin yleensä. Nerg huomauttaa, että pienellä osalla tulijoista on rikollisia taipumuksia.

– On pystyttävä puhumaan asiallisesti, etsittävä syitä ja uskallettava katsoa kokonaisuuden kannalta, hän sanoo.

Vastaanottokeskukset käydään läpi, joitakin ehkä suljetaan

Paikalliset ovat häiriköineet eri puolilla Suomea vastaanottokeskuksien liepeillä ja niiden asukkaita vastaan on yritetty iskeä esimerkiksi polttopulloilla. Poliisihallituksen näkemys on, että vastaanoottokeskukset on saatava lähelle poliisilaitoksia. Suurimmillaan Suomeen saapui 600 turvapaikanhakijaa päivässä, joten käyttöön piti ottaa tiloja, jotka ovat poliisin näkökulmasta kaukana. Nyt tulijoiden määrä on vähentynyt:

– Pystymme tekemään nyt seuraavan toimenpiteen. Todennäköisesti lakkautamme joitakin vastaanottokeskuksia, jos se on tarpeen, Päivi Nerg kommentoi.

Nergin mukaan kovin nopeasti laitokset eivät sulkeudu.

– Asukkaat ovat sisällä ja tiloista on tehty sopimukset, hän muistuttaa.


-----------------------------------------------------

4:55-6:45
Toimittaja Juha Hietanen
Nyt jälkikäteen moni on arvostellut sitä, että raiskausepäilyistä ja häiriökäyttäytymisestä ei ole mitenkään tiedotettu. Olisiko pitänyt?

Sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg
Jokainen näistä tapauksista, joista Poliisihallitus eilen kertoi, että ulkomaalaistaustaisia henkilöitä epäillään tämäntyyppisestä, jokainen näistä tapauksesta on tullut siellä alueella esille kyllä ulkomaa...niin kuin raiskausepäilynä. Ja usein niissä on sanottu myös tämä ulkomaalaistaustaisuus. Ja se on ehkä nyt ollut sen oman yhteisön, alueitten varjelua siitä, että sitä ei ole haluttu nostaa mediaan. Poliisi on toiminut näissä kaikissa tapauksissa täsmälleen samanlaisen tiedotus- ja viestintälinjan kautta. Ja nyt sitten vain se, että nyt näitä tapauksia nousi julkisuuteen, niin nyt haluttiin nostaa sitten se kokonaisuus esille. Mutta ei tämä nyt ole ollut sitä, että poliisi olis toiminut suhteessa näihin raiskausepäilyihin yhtään eri tavalla kuin mitä on tapahtunut silloin, kun kantaväestö on ollut vastaavanlaisia rikoksia tekemässä.

Toimittaja Juha Hietanen
Monella toimittajallakin on ollut todennäköisesti tavallaan tämä kokonaiskuva tiedossa, mutta tällaisia kokonaisjuttuja ei ole tästä aiheesta tehty. Miten viranomaisena arvioit sitä, että media on tavallaan niinkun...jättänyt tämän asian...uutisoimatta?

Sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg
No, ehkä minulla itselläni on semmoinen olotila, että media on todellakin nähnyt tämän kokonaisuuden. He ovat saaneet, paikallismediat ja kaikki aluetoimijat ovat nähneet kaikki ne poliisin tapahtumat, mitä vuorokauden aikana on tapahtunut. Että he ovat kyllä havainneet tämän. Mutta he ovat nähneet sen kokonaisuuden. He ovat ehkä osanneet arvioida sitä myöskin siitä näkökulmasta, että mitä tämä vaikuttaa suomalaisen yhteiskunnan ilmapiiriin. En usko, että hekään ovat halunneet pimittää. Media on ehkä nähnyt paremmin tän kokonaisuuden kuin tavallinen kansalainen, joka kohtaa sen tämmösenä erillisenä asiana.