sunnuntai 30. marraskuuta 2008

HS: Mitä Jussi Halla-aho oikein tahtoo?

Esa Mäkinen kirjoittaa Helsingin Sanomien Sunnuntai-sivuilla perussuomalaisten tulevasta kaupunginvaltuutetusta Jussi Halla-ahosta.

Helsingin Sanomat: artikkeli, kuva
30.11.2008

HS:
Professori Martikainen: Oikeistopopulismi teki läpimurron Suomeen
27.10.2008

Tilastokeskus, Työministeriö:
Ulkomaalaisten työttömyysaste vuosina 2001-30.4.2007 (pdf)

Tilastokeskus: Rikokset ja niiden selvittäminen vuodesta 1980 (taulukkolaskuri)

Ilkka Pirisen väitöskirja: Turvapaikanhakijoiden terveydentila
(pdf), yhteenveto
9.2.2008

...
Kuntavaaleissa hän hankki Helsingissä 3 000 ääntä kiihkeillä maahanmuuttoa kritisoivilla nettiteksteillään. Vaalien jälkeen emeritusprofessori Tuomo Martikainen sanoi perussuomalaisten voitosta, että oikeistopopulismin "paha uni on nyt täällä".

Sitoutumattomasta Halla-ahosta tuli julkkis, johon henkilöityi perussuomalaisten maahanmuuttajavastaisuus.
...
Täällä ei asu pahemmin pienituloisia humanistitohtoreita, mutta Halla-ahon vaimon suku on ollut onnekas. Grynderi-isoisä rakensi talon hyvään paikkaan.
...
Aiotko asettua kansanedustajaehdokkaaksi 2011?

"Jos tässä ei mitään ihmeitä tapahdu, niin vaikea olisi perustella itselleen tai muille, miksi en lähtisi. Mutta siihen on pitkä aika – paljon aikaa alkoholisoitua tai tulla uskoon."

Tampereella kasvanut Halla-aho, 37, teki 1980-luvulla retkiä Neuvostoliittoon bussikuski-isänsä mukana. Hän näki asioiden olevan pahasti pielessä. Se oli alkupiste antivasemmistolaiselle vakaumukselle.

"Täällä laulettiin ylistysveisuja sellaiselle järjestelmälle. Se on loukkaus maailmankaikkeutta ja tervettä järkeä kohtaan."
...
"Jussi oli siihen aikaan hyvin demari sanan perinteisessä merkityksessä, tavallinen punaposkinen suomalainen nuori", ystävä muistelee.

Muutkin tutut luulivat, että hän oli vasemmistolainen. Halla-aho sanoo sen olleen väärä käsitys, joka johtuu yliopistolla vallitsevasta "punaviherolettamasta".
...
Työt laitoksessa loppuivat vähitellen. Halla-ahon mukaan se saattoi johtua hänen kirjoituksistaan.

"Jonkinlainen ensijärkytys siinä tuli, kun tajusi, että täällä oikeasti joutuu ongelmiin olemalla väärää mieltä asioista."
...
Suomen politiikassa Halla-aho blogeineen on harvinainen ilmiö. Sen avulla hän on kerännyt kannatuksen lähes ilman mainostamista tai perinteistä mediaa. Blogilla on 5 000 lukijaa päivässä.

Blogin avulla Halla-aho voi olla suoraan yhteydessä kannattajiinsa, jotka myös keräävät hänelle välillä tietoa.

Jotkut kannattajat kutsuvat häntä "Mestariksi". Halla-ahosta nimitys kuulostaa nololta, ja hän sanoo sen olevan vitsi.

"Jos joku tulee vieraskirjaan haukkumaan meitä, niin me otetaan se nimitys käyttöön. Kyllähän tämä on vastustajilta peräisin, opetuslapset palvovat mestaria."

Suivaannuttuaan häntä käsittelevästä kirjoituksesta Halla-aho kirjoitti vieraskirjaansa "Mars Ilta-Sanomien kommenttilaatikkoon. Spam and destroy!" eli roskapostita ja tuhoa. "Kyseessä oli vitsi", Halla-aho sanoo taas.

Samanmieliset ovat perustaneet myös kymmeniä blogeja, jotka jäljittelevät Halla-ahon pitkäpiimäistä ja ironialle rakentuvaa kirjoitustyyliä. Tosin, kauniisti sanottuna, vähemmän sivistyneesti.

Kansallismieliseen Suomen Sisu -järjestöön kuuluvasta Halla-ahosta on tullut nettiapostoli maahanmuuton vastustajille. Yhä harvempi nettirasisti puhuu laiskoista neekereistä, jotka vievät rehellisten suomalaisten työt. Maahanmuuton kriitikot ovat oppineet puhumaan kulttuurin, uskonnon ja yhteentörmäysten ongelmista.

"En pidä tämän asian henkilöitymisestä hyvässä tai pahassa. Se ei ole mitään halla-aholaisuutta, mikä leviää, vaan tietty tervejärkinen lähestymistapa", hän sanoo.

Mitä Halla-aho sitten ajaa?

Hänen perusväitteensä on, että maahanmuutto on uhka Euroopalle, "uppoavalle lännelle". Kaikki tänne tulevat eivät Halla-ahon mukaan kunnioita vapauden ja tasa-arvoisuuden ihanteita. Hän maalailee kuvia syrjäytyneiden getoista, lisääntyvästä rikollisuudesta ja työttöminä länsimaiden taloutta rasittavista pakolaisista.

"Melkein kaikki maahanmuuttoon liittyvät ongelmat liittyvät islamiin – tai eivät islamiin vaan muslimeihin", hän sanoo.

"Islamin valkopesu vetoamalla sen kirjoituksiin tai historiaan, mitä Jaakko Hämeen-Anttila harrastaa paljon, ei ole millään tavalla rakentavaa."

Halla-ahon mukaan pitää erottaa työperäinen ja humanitaarinen maahanmuutto. Työperäiset muuttajat tekevät töitä eivätkä ole haitaksi, pakolaiset taas ovat.

"Humanitaarinen maahanmuutto on saldoltaan yksiselitteisen negatiivinen."

Maahanmuuttokeskustelua Halla-aho pitää juhlapuheisiin keskittyvänä hymistelynä, jossa ei puhuta todellisista ongelmista. Sen taustalla on hänen mukaansa kansalliseen itseinhoon perustuva "monikultturismin" ideologia.

Monikultturismi on Halla-ahon mukaan sitä, kun sanotaan maahanmuuttajien sinänsä olevan rikkaus tai vaaditaan suvaitsevaisuutta. Se niputtaa yhteen sen, mitä Halla-aho vastustaa.

"Monikultturismin kiivaimmat kannattajat ovat takkinsa kääntäneitä kommunisteja", Halla-aho sanoo. "En koe edistäväni mitään aatetta vaan vastustavani sitä."

Poliittisen populismin perinteinen tunnusmerkki on vastustaminen rakentavien ehdotusten sijaan. Konkreettisia ehdotuksia Halla-aholla kyllä on, tosin vähän.

"Rahaa pitäisi ohjata kaiken maailman hihhulihei-festivaaleista, maailmankylistä ja kulttuurikeskus Caisasta ihan yksinkertaisesti suomen opetukseen maahanmuuttajille", Halla-aho sanoo.

Lisäksi hän ehdottaa myös, että ruotsin asema toisena kansalliskielenä pitäisi lakkauttaa. Sitä pitäisi verrata saameen. Halla-aho tekisi myös kehitysavun rahoittamisesta vapaaehtoista ja ottaisi käyttöön tanskalaisen tiukan turvapaikkapolitiikan.

Monet ovat pitäneet Halla-ahon kirjoituksia rasistisina, eikä ihme. Rivien välistä ja joskus riveiltäkin paistaa viha. Hän ei ole mikään kiihkomielinen natsi, pikemminkin 1800-lukulainen kolonialisti Rudyard Kiplingin hengessä: valkoisen miehen taakka on oman kulttuurin ylemmyys ja siitä seuraavat velvollisuudet.

Halla-aho sekoittaa teksteissään ulkomaalaiset, maahanmuuttajat, islamilaiset ja somalit. Esimerkiksi niin, että ensin puhutaan maahanmuuttajien rikoksista yleisesti ja sitten annetaan esimerkkeinä mustiin miehiin viittaavia lehtijuttuja.

Halla-aho itse on kiistänyt moneen otteeseen ulkomaalaisvastaisuuden. Hän sanoo olevansa "maahanmuuttokriittinen".

"Minä en valehtele tietoisesti toisin kuin ne, jotka nykyistä maahanmuuttopolitiikkaa johtavat", Halla-aho sanoo.

Lähdekritiikki blogissa on silti vähäistä: yksittäisten lehtijuttujen luvut toistuvat moneen kertaan.

Halla-aho väittää esimerkiksi, että somalit tekisivät 12 prosenttia ryöstöistä. Todellisuudessa monen vuoden keskiarvo on 4 prosenttia.

"Olisin voinut tarkistaa tämän. Silti neljä prosenttia 0,2 prosentin väestöllä on aikamoinen yliedustus", hän vastaa.

Halla-aho väittää, että maahanmuuttajat tekevät puolet Suomen raiskauksista. Tutkija Hannu Niemi Oikeuspoliittisesta tutkimuslaitoksesta sanoo ulkomaalaisten raiskaajien olevan useimmiten virolaisia tai ruotsinsuomalaisia. Poliisin kertoma maahanmuuttajien raiskausluku on 19 prosenttia, mutta siinä eivät tutkijan mukaan näy valtaosin pimentoon jäävät suomalaisten tekemät raiskaukset. Halla-aho ei pidä tutkijan lukuja uskottavina.

Halla-aho väittää, että somaleista työttöminä olisi 61 prosenttia. Tuoreen luvun mukaan prosentti on 44 ja työttömyys laskusuunnassa. Hän ei kommentoi, koska ei ole nähnyt kyseistä raporttia.

Kaikesta huolimatta Halla-aholle pitää antaa myös tunnustusta. Maahanmuuttokeskustelu on ollut yksipuolista ja saanut liturgian sävyjä. Ei kaikkia tavallisten suomalaisten ärtymyksen aiheita voi panna suvaitsemattomuuden piikkiin. Ja tutkimusten valossa maahanmuuttajat todella tekevät enemmän rikoksia verrattuna kantaväestöön. Tästä puhutaan niin harvoin, että monet pitävät Halla-ahon tietoja paljastuksina.
...
Silti Halla-ahon väitteet ovat liioiteltuja.

Suomessa on perinteisesti pelattu kaksilla korteilla: poliittinen liturgia on ollut suvaitsevaista, mutta käytännön maahanmuuttopolitiikka hyvin tiukkaa. Tästä kertoo esimerkiksi se, että viidestätoista vanhasta EU-maasta Suomessa on kolmanneksi vähiten maahanmuuttajia.

"Eihän se ole olennaista."

Se ei ole olennaista, väittää Halla-aho, koska ulkomaalaisväestö kasvaa nopeasti ja väärin perustein. Nykyisin Suomessa on 170 000 ei-kotimaista kieltä äidinkielenään puhuvaa. Somalia, arabiaa, kurdia ja turkkia puhuvia on yhteensä 28 000.

Ei kuulosta uppoavalta laivalta.

Halla-aholta tuntuu puuttuvan myös empatia. Ilkka Pirisen tuore väitöskirja kertoo, että Suomessa asuvista aikuisista turvapaikanhakijoista 57 prosentilla on ollut kidutuskokemuksia.

Mitä siihen sanoo Halla-aho?

"Mikä on tietolähde? Turvapaikanhakija itse. Onko hänen intresseissään väittää, että häntä on kidutettu? Kyllä."

Et siis usko näihin kertomuksiin?

"En, kun sillä ei ole todistusvoimaa. Voi olla, että heitä on kidutettu, mutta heillä on joka tapauksessa intressi sanoa, että heitä on kidutettu."

Sitten Helsingin kohutuin poliitikko vaikenee. Hiljaisuuden rikkoo vain pöydällä hurisevan tietokoneen tuuletin.
---
---
HS.fi Päivän kysymys: Onko Jussi Halla-aho maahanmuuttokritiikissään oikeassa? (29.11.2008)
66% Kyllä - Ei 34%

Vastanneita 11473