Karjalainen: Ilman koteja on turha puhua kotoutumisesta

Karjalainen:
Ilman koteja on turha puhua kotoutumisesta
14.6.2009

Vain viisi Pohjois-Karjalan kuntaa ottaa pakolaisia
10.6.2009

Liperin taloustilanne estää ottamasta pakolaisia?
28.5.2009

Kontiolahden vastaanottokeskuksissa jonottaa asuinpaikkaa lähes 60 oleskeluluvan saanutta pakolaista. Vain viisi Pohjois-Karjalan kuntaa tarjoaa asuntoja pakolaisille, vaikka juuri heidän hädänalaisuutensa ja avuntarpeensa on tarkasti tutkittu. Kansalaiskeskusteluissa tämän ryhmän auttamiselle näyttävät vihreää valoa monet niistäkin, jotka muuten vastustavat paitsi turvapaikanhakijoita ehkä myös ulkomaalaisia yleensäkin.

Pohjois-Karjalassa on ”erittäin huutava” pula kuntapaikoista (Karjalainen, 11.6.). Viimeksi Liperi ja Outokumpu tekivät päätöksen olla vastaanottamatta pakolaisia. Tämä on lyhytnäköistä ja erikoisen itsekästä ja omahyväistä kunnallisdemokratiaa, sillä demokratiaan kuuluu olennaisena vastuunkanto itseä heikommista. Kuntapaikkoja on yksinkertaisesti löydyttävä, jos ei muuten, niin valtion mahtikäskyllä.

Kuntapaikan ja asunnon tarjoaminen pakolaisille on yhteisvastuuta, ei hyväntekeväisyyttä, sillä valtio maksaa kunnille pakolaisista aiheutuvat kulut. Kuntien saama korvaus on ollut alakantissa, sillä sitä ei ole korotettu vuosiin, mutta nyt asiaan on luvassa korjaus.

Lisäksi jokainen uusi asukas tuo paikkakunnalle vireyttä ja toimeliaisuutta. On realismia, että useimmat pakolaiset joutuvat odottamaan työhönpääsyä varsinkin nykyisessä taloudellisessa tilanteessa. Siitä huolimatta he elävät kuin kuka tahansa muukin kuntalainen: käyvät kaupassa, käyttävät palveluita ja osallistuvat paikkakunnan elämään. Suurin osa opiskelee vähintäänkin suomea.

Ruotsissa joissakin kunnissa on laskettu, mitä pakolaisten asuttaminen paikkakunnalle maksaa: hintalappu on ollut plus-merkkinen.

Suomen on sanottu olevan nyt vedenjakajalla, jossa esimerkiksi Ruotsin ongelmat voidaan välttää tai toistaa. Tällä menolla ne toistetaan. On turha puhua pakolaisten kotoutumisesta, jos heillä ei ole edes koteja. Vaikka he ovat välttyneet henkeä ja terveyttä uhkaavilta vaaroilta pääsemällä Suomeen turvaan, heidän ei voida edellyttää viettävän loppuelämäänsä leirioloissa vastaanottokeskuksissa.

Mikäli Suomessa halutaan minimoida ongelmat, reitti oleskelulupapäätöksestä kotioloihin on saatava lyhyeksi ja sujuvaksi. Suomenopinnot pitää saada käyntiin pikaisesti ja etenemään joustavasti tasolta toiselle ilman väliodotuksia sinne asti, että suomella tulee toimeen. Ammattikoulutus tai koulutuksen päivitys on myös tärkeää. Ilman näitä portaita kukaan ei pysty rakentamaan elämäänsä.

Peruskuntalaiset voivat valita kahdesta polusta: antaa uusien asukkaiden syrjäytyä omiin oloihinsa tai vetää heidät mukaan pohjoiskarjalaiseen arkeen ja juhlaan. Tässä ei kysymys ole rahasta. Tärkeä alku voi olla sanoa päivää.

_______________________________

10.6.2009:

Kuntapaikoista huutava pula. Outokumpukin päätti olla vastaanottamatta pakolaisia.


Kontioniemen vastaanottokeskuksessa on tällä hetkellä 41 asukasta, jotka odottavat sijoituspaikkaa jostakin kunnasta. Kontiolahden toisessa vastaanottokeskuksessa Paiholassa kuntapaikan odottajia on 15.

– Kontiolahdessa on nyt kolmasosa koko maan aikuisyksikköjen kuntapaikan odottajista, sanoo Pohjois-Karjalan TE-keskuksen suunnittelija Eija Ratinen.

Ratinen kuvasi viime elokuussa, että Pohjois-Karjalassa on huutava pula kuntapaikoista. Nyt hän kuvaa pulaa erittäin huutavaksi.

Pohjois-Karjalan kunnista pakolaisia ottaa vastaan tällä hetkellä vain viisi: Joensuu, Kontiolahti, Nurmes, Lieksa ja Kitee.

TE-keskus on viimeksi kysynyt sijoituspäätöstä Liperiltä ja Outokummulta. Viime viikolla vastaanoton torjui Liperi. Outokummun kaupunginhallitus päätti eilen seurata Liperiä, jonka kanssa sillä on yhteinen sosiaali- ja terveystoimi. Kielteisiä päätöksiä perusteltiin yleisellä taloustilanteella, joka luo paineita sosiaalitoimeen.