HS: Vain harva saa tukea Suomen kansalaisuuden hakemiseen

Verkkouutiset/STT:
Ilman Suomen kansalaisuutta maahanmuuttaja jää välimaastoon
21.6.2009

Helsingin Sanomat/STT:
Vain harva saa tukea Suomen kansalaisuuden hakemiseen

Eurovaalien alla helsinkiläinen kahden lapsen äiti harkitsi tarkkaan, ketä äänestäisi. Hän valitsi ehdokkaan, mutta jäi vaalipäivänä kotiin. Hän ei saanut äänestää, koska ei ole Suomen kansalainen.

Chileläiselle Gabriela Aldana-Kekonille, 35, kansalaisuushakemuksen hinta on liian korkea. Päätöksen saaminen maksaa 400 euroa, oli se sitten myönteinen tai kielteinen. Päälle tulee vielä pakollinen kielitutkinto, jonka perusmalli maksaa 77 euroa.

Suomessa lähes kymmenen vuotta asunut Aldana-Kekoni ei tahdo, että kaikki saisivat kansalaisuuden ilmaiseksi. Hänestä hyvä järjestely olisi, jos maksu olisi suhteessa hakijan tuloihin. Nykytilanne tuntuu hänestä epäreilulta.

Hän on tiedustellut hintaan alennusta, mutta selvisi, että hänen kohdallaan perusteita siihen ei ole riittävästi. Viranomaisille riittää, jos tekee työtä oleskelu- ja työluvalla.

Freelancer-tanssijan ja koreografin kaksilapsisessa perheessä raha riittää laskuihin, ruokaan ja asuntolainan lyhennyksiin. Ylimääräistä rahaa ei ole koskaan viittäsataa.
- Emme saa superpalkkaa. En osaa edes kuvitella, että hakisin kansalaisuutta nyt, hän kertoo.

Avustusta vain harvoille

Kansalaisuushakemusten käsittely vie paljon aikaa ja työtä, kertoo kansalaisuusasioiden johtaja Tiina Suominen maahanmuuttovirastosta. Siksi sen hinta on mitä on. Virastolla ei ole tietoa siitä, kuinka moni jättää hakemuksen tekemättä hinnan vuoksi. Maahanmuuttajapiireissä Aldana-Kekonin tapaus sen sijaan ei hämmästytä.

- Maahanmuuttajat ovat taloudellisesti jälkijunassa muusta yhteiskunnasta, sanoo toiminnanjohtaja Reet Nurmi maahanmuuttajanaisten Monika-Naiset -liitosta.

Hän tietää muitakin tapauksia, joissa hinta on ollut kansalaisuuden hakemisen esteenä. Niitäkin on, joiden hakemus on hylätty ja hakuprosessi on edessä uudelleen.

Ilman kansalaisuutta ihminen on tavallaan välimaastossa. Aldana-Kekonille tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että työtä hakiessa työnantajan suhtautuminen saattaa muuttua, kun kansalaisuus onkin Chilen eikä Suomen.

Äänestyshalu ei riitä

Helsingin sosiaalivirastossa linja on, että kansalaisuushakemusta varten ei anneta avustusta. Joskus tehdään poikkeuksia, jos kansalaisuus auttaisi esimerkiksi hakijan työllistymistä. Äänestyshalu ei ole riittävä peruste.

- En usko, että missään kaupungissa tukea myönnetään automaattisesti, toteaa sosiaalisen ja taloudellisen tuen päällikkö Leila Palviainen.

Suomalaisen kanssa naimisissa olevalta ja suomea puhuvalla Aldana-Kekonilla on pysyvä oleskelulupa ja työlupa. Hän saa tehdä työtä ja äänestää kunnallisvaaleissa. Täysimittaisesta suomalaisuudesta puuttuu vain kansalaisuus.

Kymmenessä vuodessa Suomi on avannut oviaan maahanmuuttajille, eikä Aldana-Kekonia enää tuijoteta kadulla. Yhtä asiaa hän ei silti vieläkään suomalaisista ymmärrä: miksi nämä eivät äänestä? Chilen diktatuurin nähnyt käyttäisi tilaisuuden.