torstai 25. kesäkuuta 2009

HBL: Kerjäläiset hakevat turvapaikkaa Suomesta

Iltalehti: Ryntäys poliisiasemalle - 17 romanialaista hakee turvapaikkaa 26.6.2009
HBL: Kerjäläiset hakevat turvapaikkaa Suomesta 25.6.2009
Helsingin Sanomat/STT: Romanien vaikea saada turvapaikkaa Suomesta
Iltalehti: EU-kerjäläisten uusin kikka - turvapaikkahakemus takaa asunnon ja päivärahan

Yhä useampi romanialais- ja bulgarialaiskerjäläinen on tänä keväänä ja alkukesänä hakenut Suomesta turvapaikkaa.

Pelkästään Helsingissä heitä on puolensataa. Viimeksi viikonvaihteessa viisi romanialaista ilmoittautui poliisin tiskille turvapaikanhakijoina.

Turvapaikanhaku takaa käytännössä ainakin kolmen kuukauden ilmaisen majoituksen sekä päivärahan.

Puhtaat lakanat ja rahaa käteen

Turvapaikkahakemusten lisääntymisen perusteella poliisi arvelee, että sana on kiertänyt ulkomaalaisten kerjäläisten keskuudessa. Teltan tai vanhan pakettiauton sijasta voikin nyt asua vastaanottokeskuksessa, joka tarjoaa asuntolatason majoituksen ja puhtaat liinavaatteet - ja käytännössä suomalaistasoisen toimeentulotuen.

Kuulustelujen jälkeen poliisi ohjaa turvapaikanhakijan vastaanottokeskukseen. Helsingissä niitä on kaksi. Toinen sijaitsee Kyläsaaressa, toinen Metsälässä.

Vaikka kyse on EU-kansalaisesta, mikään ei estä häntä käyttämästä turvapaikanhakua tulolähteenään. Peruspäiväraha on noin 12 euroa aikuiselta, pariskunta saa yhteensä parikymmentä euroa ja lapsista saa lukumäärän mukaan 6-8 euroa hengeltä.

Tuki takana, töissä kadulla

Turvapaikanhakija on vapaa liikkumaan, joten hän voi pitää vastaanottokeskusta tukikohtanaan ja toimeentulotuesta huolimatta käydä "päivätöissä" kaupungilla kerjäämässä.

Näin voi jatkua siihen saakka, kunnes maahanmuuttovirasto on tutkinut hakijan paperit ja poliisin selvitykset. Vaikka Bulgaria ja Romania lasketaan turvallisiksi maiksi ja käsittely voidaan hoitaa nopeutettuna, prosessi voi helposti jatkua pari kuukautta ja ylikin.

Tänä vuonna kenellekään Bulgariasta tai Romaniasta tulleelle ei ole myönnetty turvapaikkaa (tilanne toukokuun lopulta).

- Ei tässä käytännössä ole mitään järkeä. Yleensä nämä hakemukset osoittautuvat ilmeisen perusteettomiksi, sanoo komisario Kaj Wahlman Helsingin ulkomaalaispoliisin vastaanottoyksiköstä.

Pikavisiitti Tallinnassa

Jos maahanmuuttovirasto tekee kielteisen päätöksen, se annetaan tiedoksi turvapaikanhakijalle.

Tiedoksianto ei kuitenkaan vielä merkitse sitä, että henkilö joutuisi heti lähtemään Suomesta. Ohjeiden mukaan poliisi odottaa noin kuukauden ennen kuin se ryhtyy poistamaan henkilöä maasta. Silloinkin riittää, että maasta poistettu käy esimerkiksi laivalla Tallinnassa ja palaa samalla vuorolla Helsinkiin.

- He tulevat saman tien uudestaan, mikäli heillä ei ole maahantulokieltoa. Liberaalissa EU:ssa ja yhteiskunnassa tämä on mahdollista, komisario Kaj Wahlman hymähtää.


-----

He tulivat ulkomaalaispoliisin yksikköön Malmin poliisilaitokselle yhtenä joukkona kolmen jälkeen. Hakijoiden joukossa on myös paljon lapsia.

- Tämä on pitkästä aikaa suurin joukko, joka hakee turvapaikkaa kerralla, ainakin EU-maasta, sanoo komisario Kaj Wahlman Helsingin ulkomaalaispoliisin vastaanottoyksiköstä.

Erikoisen tilanteesta teki myös se, että romanit olivat käyneet jo keskiviikkona ulkomaalaispoliisin yksikössä.

- Silloin he eivät puhuneet mitään turvapaikasta, vaan ilmoittivat vain haluavansa olla Suomessa ja tarvitsevansa rahaa ja asuntoja.

Yön aikana he olivat ilmeisesti kuulleet jostain, että turvapaikanhakija saa käytännössä kolmen kuukauden ilmaisen majoituksen sekä päivärahan.

- Heillä ei ole ilmeisesti mitään muuta syytä hakea turvapaikkaa kuin toimeentulon puute omassa maassaan, Wahlman sanoo.

Iltalehti kertoi tiistaina, että Romanian ja Bulgarian romanit ovat viime aikoina hakeneet yhä useammin turvapaikkaa Suomesta. Pelkästään Helsingissä heitä on puolensataa.

Toukokuun loppuun mennessä yksikään ei kuitenkaan ollut saanut turvapaikkaa.

"Kaoottinen tilanne"

Turvapaikkaa hakeneet 17 romania aiheuttivat paljon kaaosta Malmin poliisilaitoksen tuntumassa. He ilmestyivät Roban poliisilaitokselle keskiviikkona aamulla.

Sieltä heidät kuljetettiin ulkomaalaispoliisin yksikköön. Ensimmäistä romanien vierailua ulkomaalaispoliisin yksikköön kuvattiin kaoottiseksi.

Romanit leiriytyivät poliisin oven eteen ja metelöivät, kunnes poliisi poisti heidät siitä keskiviikkoiltana yhdeksältä. Uuden yöpaikan romanit löysivät Malmin torilta.

Uudelleen romaanit menivät poliisiasemalla torstai-iltapäivänä, kun ulkona alkoi sataa. Silloin he myös ilmoittivat haluavansa hakea turvapaikkaa.
______________________________________________

HBL:

(Käännös ruotsista)

Viime päivinä on Helsingin poliisi saanut kymmenkunta turvapaikkahakemusta romanialaisilta kerjäläisiltä. Heille tuskin myönnetään turvapaikkaa, mutta sen sijaan toimeentulotuki ja asunto.

3 800:n viimeisen kahden vuoden aikana Suomesta turvapaikkaa hakeneen joukossa on myös EU-kansalaisia. Esimerkiksi viime vuonna 9 romanialaista haki turvapaikkaa. Mutta sen jälkeen kun Romaniasta tuli EU-maa tammikuussa 2007, ei turvapaikkoja ole myönnetty.

- Periaatteena EU:ssa on, että Euroopan maa on niin turvallinen, ettei kansalaisten tarvitse hakea turvapaikkaa, sanoo Minna Serradj, joka tekee turvapaikkapäätöksiä Maahanmuuttovirastossa Helsingissä.

Vaikka ne tuntuvat toivottomilta, niin hakemusten määrä on kasvussa, kertoo Kaj Wahlman, Helsingin ulkomaalaispoliisin apulaispoliisipäällikkö.

- Ne ovat lisääntyneet keväällä. Ihan viime päivinä olemme vastaanottaneet kymmenkunta hakemusta. Ne ovat sekä kerjäläisiltä että muilta hakijoilta.

Wahlmanin mukaan romanialaisten pitäisi olla tietoisia siitä, ettei heillä ole mitään mahdollisuuksia.

- Mutta he kokeilevat eri keinoja jäädä Suomeen, ja juuri nyt sellainen on turvapaikan hakeminen. Vaikuttaa siltä, että turvapaikkahakemukset lisääntyvät samaan aikaan kun kerjääminen vähentyy.

Turvapaikanhakijaa käsitellään eri tavalla kuin muita ulkomaalaisia. Yhteiskunta järjestää heille asunnon, samoin kuin 399 euron kuukausittaisen toimeentulotuen. Se voi olla paljon rahaa henkilölle, joka elättää itsensä kerjäämällä rahaa Helsingin kaduilla päivisin ja sitten yöpyy autossa tai teltassa.


Voiko todella olla niin, että he tietoisesti hyväksikäyttävät järjestelmää?

- Kukapa ei etsisi parempia elinmahdollisuuksia, jos siihen on tilaisuus. Se on täysin inhimillistä, sanoo Minna Serradj.

Hänen mukaansa päätösprosessi toimii erityisen nopeasti EU-kansalaisten kohdalla.

- Siihen menee muutamia viikkoja

Kaj Wahlmanin mukaan romanialaiset, jotka ovat usein romaneja, kirjoittavat hakemukseen, että he eivät pärjää, koska heiltä puuttuu rahaa ja katto pään päältä kotimaassa.

- He mahdollisesti tarkoittavat olevansa hengenvaarassa. Jos he tulisivat Afganistanista tai Irakista, niin heidän perustelunsa ehkä hyväksyttäisiinkin.