Uusi Suomi: Maahanmuuttajien kielikoulutus on tehotonta

Uusi Suomi/STT:
Maahanmuuttajien kielikoulutus on tehotonta
6.6.2009

Iltalehti:
Pienet paikkakunnat ovat hyviä maahanmuuttajien kotouttajia

Maa- ja metsätalousministeriön tiedote:
Yhä useampi maahanmuuttaja kotoutuu maaseudulle
Radiojuttu (3 min)
Radiojuttu (5 min)

Jyväskylän yliopiston tiedote:
Maahanmuuttajien kielikoulutus on sirpaleista
Tutkimus: Maahanmuuttajien kielikoulutus kotoutumiskoulutuksessa. Tavoitteet, toteutus ja hallinnollinen yhteistyö. (pdf)

Maahanmuuttajien kielikoulutus on tehotonta ja jää usein kurssikierteeksi. Suomen Kulttuurirahaston tilaaman selvityksen mukaan kotoutettavien opetus on luokkahuonelähtöistä ja keskittyy liiaksi kielioppiin. Arjen kielenkäyttöön se ei harjaannuta.

Maahanmuuttajien on vaikeaa saada sellaista kielikoulutusta, joka etenisi heille sopivassa tahdissa ja olisi räätälöity heidän tarpeitaan ajatellen.

Maahanmuuttajien kielikoulutus on iso haaste yhä useammin myös maaseudun kunnille, sillä nykyisin monet maahanmuuttajat asettuvat asumaan pääkaupunkiseudun ulkopuolelle, kertoo maa- ja metsätalousministeriö.

Esimerkiksi länsirannikon pienillä paikkakunnilla on toteutettu ihmislähtöistä kotouttamispolitiikkaa, jolla on onnistuttu saamaan maahanmuuttajat hyvin osaksi yhteisöä ja yhteiskuntaa.

Paikkakunnan suuruuden sijasta merkityksellistä kotoutumisen kannalta on etenkin työllistyminen ja paikallisen väestön aktiivisuus, arvioi maahanmuuttajille suunnatun kotouttamisprojektin vetäjä Inga Nikula-Sjökvist.

____________________________

Maa- ja metsätalousministeriö:

Suomeen tulevat maahanmuuttajat ovat perinteisesti jääneet pääkaupunkiseudulle ja muihin isoihin kaupunkeihin, mutta nykyään tie vie yhä useammin myös maaseudulle. Asuinpaikalla on kuitenkin yllättävän vähän merkitystä maahanmuuttajan kotoutumiseen, sillä suurempaan rooliin nousevat sekä paikallisen väestön aktiivisuus että maahanmuuttajan työllistyminen.

Lähes puolet Suomeen tulleista maahanmuuttajista asuu pääkaupunkiseudulla, mutta yhä useampi siirtyy myös pienemmille paikkakunnille tai maaseudulle. Maahanmuutto on nyt ensimmäistä kertaa noussut vahvasti mukaan maaseutupolitiikkaan, ja hallitus tukee työperäistä maahanmuuttoa maaseudulle.

Maahanmuuttajien kotouttamiseen tarvittavat toimenpiteet ovat samanlaisia riippumatta siitä, onko uusi asuinpaikka kaupungissa vai maaseudulla.

- Maahanmuuttajien kotouttamisessa auttavat toimenpiteet eivät ole riippuvaisia asuinpaikasta vaan sen sijaan maahanmuuttajasta itsestään: on aivan eri asia puhua kiintiöpakolaisten kuin työperäisten maahanmuuttajien kotouttamisesta, toteaa Inga Nikula-Sjökvist, joka on toiminut projektivastaavana työperäisille maahanmuuttajille suunnatussa kotouttamisprojektissa.

Maahanmuuttajien kotouttaminen tarkoittaa käytännössä heidän tukemistaan siinä prosessissa, joka alkaa, kun he muuttavat kotimaastaan toiseen maahan. Onnistunut prosessi johtaa siihen, että maahanmuuttaja löytää oman paikkansa uudessa maassa ja yhteiskunnassa.

- Kotouttamisen onnistumisen kannalta ovat tärkeitä etenkin kielen oppiminen, työpaikan löytäminen, sosiaalisen verkoston muodostuminen sekä suomalaisen yhteiskunnan toiminnan ymmärtäminen, Nikula-Sjökvist sanoo.

Avoin vastaanotto auttaa sopeutumaan

Kotoutuminen uuteen kotimaahan ei ole yksisuuntainen prosessi vaan myös paikallisilla asukkailla on oma roolinsa sen onnistumisessa. Nikula-Sjökvist peräänkuuluttaa paikallisväestöltä maahanmuuttajan näkemistä sen sijaan, että tämä sivuutettaisiin ”näkymättömänä”.

- Tervehtiminen on ensimmäinen, yksinkertainen askel. Sitä kautta maahanmuuttaja voi löytää ystäviä sekä itselleen sopivan toimintaympäristön esimerkiksi jonkin yhdistyksen parissa, ja lopulta löytää oman paikkansa.

Maahanmuuttajien kotouttaminen on sujunut hyvin etenkin länsirannikon pienillä paikkakunnilla, mikä selittyy pitkälti ihmislähtöisellä kotoutuspolitiikalla. Oma merkityksensä on myös sillä, että ruotsinkielisellä rannikkoseudulla on aina suhtauduttu maahanmuuttajiin positiivisesti.

- Ruotsinkieliset ovat itsekin vähemmistö Suomessa, joten he usein suhtautuvat avoimemmin muihinkin vähemmistöihin. Länsirannikolla on ollut yhteiskuntatalkoiden makua maahanmuuttajien kotouttamisen suhteen: toiminnassa on ollut mukana yhdistyksiä, ja ystäväperheitä on löytynyt hyvin.

Työllistymisellä suuri merkitys

Erityisesti Suomen länsirannikolla sijaitseva Närpiö on kuuluisa onnistuneesta maahanmuuttajien kotouttamisesta. Kaupungissa on ollut maahanmuuttajia jo parikymmentä vuotta: ensin pakolaisia ja nykyään työperäisiä maahanmuuttajia. Hyvä työllistyminen on yksi merkittävimmistä syistä maahanmuuttajien sopeutumiseen ja viihtymiseen seudulla.

- Alueella on tarvittu työvoimaa ja myös maahanmuuttajat ovat työllistyneet hyvin. Suurin osa heistä työskentelee kasvihuoneissa sekä myös metallialalla ja pienteollisuudessa, joissa on tarvittu työvoimaa, projektipäällikkö Inga Nikula-Sjökvist kertoo.

- Taantuman myötä tulevat irtisanomiset vaikuttavat varmasti myös maahanmuuttajien työelämään ja monet työperäiset maahanmuuttajat saattavat joutua palaamaan kotimaahansa työpaikan hävitessä. Uskon kuitenkin, että maahanmuuttajien ja närpiöläisten yhteiselo sujuu hyvin jatkossakin.