Etelä-Suomen Sanomat: Työtä saaneissa maahanmuuttajissa suuria eroja - virolaiset pärjänneet parhaiten

Etelä-Suomen Sanomat: Työtä saaneissa maahanmuuttajissa suuria eroja - virolaiset pärjänneet parhaiten 12.12.2015

Työtä saaneissa maahanmuuttajissa on suuria eroja. Parhaiten ovat pärjänneet virolaiset, mutta länsiaasialaiset ja pohjoisafrikkalaiset työllistyvät hitaasti.

Saharan eteläpuolelta saapuneiden alhaista työllistymistä on selitetty pakolaistaustaustalla, kulttuurieroilla ja naisten osalta kotiäitiydellä. Myös rasismi on estänyt työllistymistä.

Tällaisiin tuloksiin päädyttiin työ- ja elinkeinoministeriön Maahanmuuttajien työllistyminen -selvityksessä viime vuonna.

Työllistyminen on entistä työläämpää turvapaikanhakijatulvan ja taantuman vuoksi.

Jos henkilöpaperit ovat kunnossa, työnteko-oikeuden saa kolmen kuukauden jälkeen. Paperittomilla karenssi kestää kuusi kuukautta maahan saapumisesta.

- Eli ensi kevään ja kesän puolelle mennään, ministeriön maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman toteaa.

Ministeriö hakee uusia nopeita malleja työpaikkojen järjestämiseksi.

- Voitaisiin kartoittaa entistä paremmin osaamista ja tiivistää yhteistyötä työnantajien kanssa.

Stenman korostaa, että kotoutumiskoulutusta on muutettava aiempaa työelämälähtöisemmäksi.

Kotoutumiseen odotetaan lisää rahoitusta.

- Jos täydentävä talousarvioesitys menee eteenpäin, lisäys on yli 20 miljoonaa euroa. Myös ely-keskuksiin ja te-toimistoihin saadaan enemmän väkeä.

Pääosa turvapaikanhakijoista on nuoria miehiä.

Ministeriön kotouttamisen osaamiskeskuksen kehittämispäällikkö Annika Forsander kertoo, että lähtökohta työllistymiselle on siinä mielessä aika hyvä.

- Heillä paljon käyttökelpoisia perusammatteja kuten metallialaa, insinööriä, autonkuljettajaa ja parturia.

Korkea-asteen tutkinto on noin 15 prosentilla, mutta se pitää laillistaa Suomessa.

Osaamisen kartoitusta parannetaan siten, että työtä hakevat arvioivat ammattitaitoaan. Sen pohjalta osaaminen selvitetään suhteessa suomalaisiin tarpeisiin.

- Sitten katsotaan vaadittava täydentävä koulutus. Onneksi yritykset ovat olleet erittäin aktiivisia. Monet pääsevät turvapaikanhakuvaiheessa aloittamaan jonkinlaista työntekoa.

Esimerkiksi risusavotassa ei tarvita kummempaa kielitaitoa.

- Selvää on, että sosiaali- ja terveysalan töissä vaaditaan hyvää suomen kielen taitoa. Mutta on monia muita aloja, joissa kielitaito karttuu töitä tehdessä.