Helsingin Sanomat: Pajunen torppaa puolueensa: Järjestyslakia ei kannata muuttaa kerjäämisen vuoksi 8.2.2014
Helsingin kokoomuksen pyrkimykset muuttaa järjestyslakia romanikerjäläisten vuoksi kilpistyvät oman puoleen mieheen eli ylipormestari Jussi Pajuseen.
Kokoomus haluaisi aloitteellaan muuttaa järjestyslakia siten, että kerjäämisen järjestämisestä tulisi rikos. Asia on esillä kaupunginhallituksessa maanantaina.
Pajusen arvion mukaan nykyistä järjestyslakia ei kannata muuttaa, koska rikoslain ihmiskauppapykälä ajaa jo saman asian.
"Kerjääminen on ilmiönä vakiintunut, eikä meillä ole akuuttia tarvetta tällaiseen lakimuutokseen", Pajunen sanoo.
Kerjäämisen lieveilmiöistä keskustellaan kaikissa Euroopan maissa. Lauantaina Ruotsin Romanian suurlähettiläs vetosi Dagens Nyheter –lehden julkaisemassa mielipidekirjoituksessa, että Ruotsin pitää kieltää kerjääminen.
Helsingin poliisilaitoksen mukaan poliisilla ei ole luotettavia havaintoja kerjäämisen järjestämisestä Suomessa. Poliisilla ei ole ollut tutkittavana Suomessa syytteeseen johtaneita tapauksia, joissa olisi ollut kyse kerjäämiseen liittyvästä ihmiskaupasta.
Kokoomuksen aloitteen mukaan kaupungin pitäisi ryhtyä aktiiviseen vuoropuheluun valtioneuvoston kanssa ja vedota siihen järjestyslain muuttamiseksi.
Pajusen mukaan keskusteluyhteys valtion kanssa on jo hyvin tiivistä, eikä erillistä vetoomusta kannata tehdä.
Kokoomus yritti jo kolme vuotta sitten saada kerjäämiskieltoa järjestyslakiin. Aloite kaatui eduskunnassa.
Järjestyslain yleissitovuutta Pajunenkin muuttaisi mielellään. Uuden järjestyslain aikana yksittäinen kaupunki ei ole enää voinut laatia paikkakuntakohtaisia järjestyssääntöjä.
"Järjestyslain muuttaminen on hyvin raskasta, eikä sen avulla pystytä reagoimaan nopeisiin muutoksiin", Pajunen sanoo ja korostaa, ettei hänen kantansa liity suoraan kerjäämiseen.
Kaupungin oman viranomaistyöryhmän mukaan kerjäämisen haitat yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle ovat vähentyneet erityisesti viime vuonna. Työryhmän mukaan aggressiivinen kerjääminen on vähentynyt, pysyviä leiripaikkoja ei juuri ole ja ympäristö on siistiytynyt. Myös kansalaisten palautteet ovat vähentyneet huomattavasti.
Kerjäämällä, katusoittoa harjoittamalla, pulloja keräämällä tai muulla vastaavanlaisella toiminnalla itsensä elättäviä Itä-Euroopan kiertolaisia on pääkaupunkiseudulla kesäisin noin 500–700 ja talvisin noin 200–250.