Kauppalehti: Kun Suomi-poika dokaa, maahanmuuttaja yrittää

Kauppalehti: Kun Suomi-poika dokaa, maahanmuuttaja yrittää 12.12.2015

Maahanmuuttajat valtaavat Helsingin ja muun pääkaupunkiseudun ravintolakenttää, kertoo alan yrityskauppoihin erikoistuneen Activalin toimitusjohtaja Ari Larnemaa.

”On erittäin mielenkiintoinen ilmiö, että maahanmuuttajat eri puolilta maailmaa ostavat näin vauhdikkaasti ravintoloita. Maahanmuuttajat ovat kasvava ravintoloitsijakunta.”

”He synnyttävät kovaa tulosta hyvinkin laihasta repusta. He kun ovat duunissa, kun moni muu dokaa tai pelaa golfia.”

Larnemaan mukaan maahanmuuttajat perustavat ja ostavat Helsingissä noin 50 asiakaspaikan ravintoloita innokkaasti. Kaikkiaan Helsingissä on kaupan satamäärin anniskeluravintoloita.

Maahanmuuttajien menestyskin on useimmissa tapauksissa hyvää.

”Jos meillä on listallamme tällainen pienehkö yksikkö, sitä tiedustelee ehkä 50–100 kiinnostunutta. Kiinnostuneista ehkä 70–80 prosenttia on maahanmuuttajia, ja tämä on viime vuosina vain vahvistunut ilmiö.”

Ostajat ovat yhä useammin tarmokkaita maahanmuuttajia Intiasta, Vietnamista, Pakistanista, Kiinasta, Turkista, Irakista ja Bangladeshista. Menestyneimmillä on jo useampia paikkoja, ja pääkaupunkiseudulla on jo satoja maahanmuuttajataustaisia ravintolayrittäjiä.

”He ovat hirveitä tekemään duunia, eikä heillä ole mitään ongelmia viinan kanssa. He ovat erittäin tarkkoja rahasta ja he osaavat kiitettävästi puristaa bisneksestä voittoa”, Larnemaa arvioi.

Uudet yrittäjät kipuavat näin pois sosiaalitukien piiristä ja alkavat tuottaa hyvinvointia ympärilleen.

”Kilpailijat eivät heistä tykkää”

Activalin Larnemaa muistuttaa, että ravintolayrittäjyys on maahanmuuttajille oiva tapa työllistyä. Asetelman pitäisi olla yleisesti hyväksytty, sillä maahanmuuttaja lähipiireineen työllistyy.

”Toisin kuitenkin kuulee, koska kilpailijat eivät tulokkaista aina tykkää. Kilpailijat tapaavat käräyttää maahanmuuttajia viranomaisille.”

Esteitä on toki muuallakin kuin asenneilmastossa.

Ravintolakaupan voimaantulosta päättää vuokranantaja, joka joko hyväksyy tai hylkää ostajan uudeksi vuokralaiseksi. Kun ostaja on maahanmuuttaja, ei vuokraisäntä aina hyväksy järjestelyä.

Standardiperuste on Larnemaan mukaan se, että ”asema vuokranantajana heikkenee.”

”Maahanmuuttajien ravintolat ovat useimmissa tapauksissa suosittuja. Niiden bisnes rullaa ja vuokrat maksetaan, joten uskon, että maahanmuuttajien ja ylipäänsä siirtolaisten rooli vahvistuu jatkossakin”, Larnemaa aprikoi.

1980-luvulla aktiivisia olivat kiinalaiset, mutta heidän jälkeensä ovat markkinoille ilmestyneet uudet kansallisuudet. Kehityksen ansiosta Helsingistä löytyvät likimain kaikki globaalit ruokateemat.

”Korealaisetkin ovat tulossa”, Larnemaa sanoo.