HS: Akatemiaprofessori HS:n mielipiteessä: Hallitus polvistui sosiaalisen median edessä ja tekee perussuomalaisten propagandaa

Helsingin Sanomat: Akatemiaprofessori HS:n mielipiteessä: Hallitus polvistui sosiaalisen median edessä ja tekee perussuomalaisten propagandaa 12.12.2015
Helsingin Sanomat: Muukalaisviha on arkipäiväistymässä – sosiaalisessa mediassa kannustetaan avoimesti väkivaltaan

Hallitus on laatinut topakan ohjelman perussuomalaisten kannatuksen laskun ehkäisemiseksi. Se ilmoittaa aikovansa ”määrätä maahantulokiellon ulkomailla oleskeleville”. Myös luvataan, että ”säädämme maahantulokiellon rikkomisesta seuraamukseksi vankeusrangaistuksen”.

Jo näistä lauseista voisi kirjoittaa pienen komedian Ryhmäteatterille. Kun vielä lisätään tekstiin vilahtanut lupaus, että otetaan käyttöön ”erityinen sijoittajien investointeihin perustuva oleskelulupa Suomen vetovoimaisuuden lisäämiseksi” saadaan myös kokoomus farssin kohteeksi.

Miten oikeusvaltiota voi puolustaa? Kysymystä ei juuri ole tarvinnut Suomessa vakavassa mielessä esittää. Vaikka ”turvapaikkapoliittisessa toimintaohjelmassa” on koomisia piirteitä, se on myös osoitus pyrkimyksestä käyttää maan lakeja rankan oikeistopolitiikan välineenä.

Ohjelman kirjallinen tyyli on suoraan sosiaalisesta mediasta, eivätkä sille perustuvat ja ”kiireellisiksi” ilmoitetut hankkeet täytä hyvän lainsäädännön vaatimuksia. Esitetyn vankeusrangaistuksen, kansalaisuuden ”mitätöinnin” tai ”vain välttämättömiä vastaanottopalveluita” nauttivien henkilöiden syrjinnän yhteensopivuutta muiden lakien tai kansainvälisten sopimusten kanssa ei ole selvitetty.

Kun on sattumalta huomattu, ettei Suomen kansalaisuutta normaalisti voi riistää, on päätetty ponnekkaasti ”mitätöidä Suomen kansalaisuus” terroriin osallistuvilta kaksoiskansalaisilta. Paljonkohan kaksoiskansalaiset syyllistyvät terrorismiin?

Hallitus on polvistunut sosiaalisen median edessä. Kiireessä laadituissa ehdotuksissa ei ole kysymys turvapaikkaongelman teknisestä ratkaisemisesta vaan perussuomalaisten vaalipropagandasta.

Ehdotuksilla voi olla oikeusjärjestelmän kannalta vakavia vaikutuksia. Niitä tarkasteltaessa on ennen kaikkea kysyttävä, miten meitä hallitaan ja millaisia arvoja haluamme lainsäädäntömme edustavan.

Martti Koskenniemi

akatemiaprofesssori, Helsinki

______________________________


Helsingin Sanomat: Muukalaisviha on arkipäiväistymässä – sosiaalisessa mediassa kannustetaan avoimesti väkivaltaan

Syksyn aikana on tehty lukuisia turvapaikanhakijoihin kohdistuneita iskuja, kuten vastaanottokeskusten tuhopolttoyrityksiä. Myös fyysistä väkivaltaa tai sillä uhkailua on esiintynyt. Samoin sosiaalisessa mediassa kannustetaan avoimesti väkivaltaan turvapaikanhakijoita ja näitä puolustavia ihmisiä kohtaan sekä toivotaan molempien kuolemaa. Keskustelun koventumisesta kertoo sekin, että maahanmuuttajien sijaan on alettu puhua ”maahan tunkeutujista”.

Aggressiivinen käytös ja laiton suora toiminta tässä mittaluokassa ovat hyvin poikkeuksellisia Suomessa. Tästä huolimatta asiasta ei ole käyty analyyttistä julkista keskustelua. Hallitseva ajattelutapa tuntuu olevan, että iskut ja vihamielisyys ovat luonnollisia ja selitystä kaipaamattomia reaktioita turvapaikanhakijoiden määrän kasvuun.

Näin ei tietenkään ole, vaan kyse on erittäin haavoittuvaisessa asemassa olevaan ihmisryhmään kohdistuvista viharikoksista ja poliittisesta väkivallasta. Uutisointi valtakunnansyyttäjä Matti Nissisen blogikirjoituksesta 9.12., jossa rikoksista puhuttiin niiden oikeilla nimillä, oli tässä mielessä tärkeä avaus.

Keskustelua – tai pikemminkin sen puutetta – on kiinnostava verrata anarkistien lainrikkomusten aiheuttamiin reaktioihin, joita olen seurannut anarkistista liikettä käsittelevää väitöskirjaani varten. Esimerkiksi vuoden 2013 itsenäisyyspäivän mellakointi synnytti päiväkausia jatkuneen mediaspektaakkelin, jonka aikana monenmoiset asiantuntijat antoivat lausuntoja ja kansalaiset, poliitikot ja toimittajat riensivät kilvan tuomitsemaan tapahtumat.

Myös viime vuoden itsenäisyyspäivän laittomuudet herättivät paheksuntaa. Edellisten vuosien perusteella tälle itsenäisyyspäivälle oli rakennettu jo valmiiksi ”vaaralliset anarkistit” tuomitseva tulkintakehys.

Huolimatta syksyn tapahtumista toimittajista ei tuntunut olevan kovinkaan merkittävää, että tällä kertaa anarkistien – tai sellaiseksi määriteltyjen – kohteena oli äärioikeiston järjestämä marssi. Eli siis niiden, jotka yllyttävät muukalaisvihaan ja jotka mahdollisesti ovat vastuussa syksyn iskuista.

Olisi tärkeää saada tietää, ovatko äärioikeistolaiset ryhmät kasvaneet, missä ja miten ne nykyään toimivat ja miten ne yrittävät hyötyä vallitsevasta tilanteesta. Jos taas laittomuuksiin ovat syyllistyneet äärioikeistolaisiin ryhmiin kuulumattomat ”huolestuneet kansalaiset”, tätäkin soisi pohdittavan enemmän, sillä laiton suora toiminta ei ole tavannut olla Suomessa mikään kaiken kansan harrastus.

Poliisitutkinta on toki ainakin joidenkin tekojen osalta vielä kesken, mutta jo pelkkä keskustelu ja pohdinta aiheesta olisi viimeistään tässä vaiheessa tarpeen. Muukalaisvihasta on kovaa vauhtia tulossa täysin arkipäiväistä Suomessa. Sitä ei voi jättää näin vähäiselle käsittelylle.

Mari Kuukkanen

tohtorikoulutettava

Helsingin yliopisto