keskiviikko 8. huhtikuuta 2009
MTV3: Bisnestä vastaanottokeskuksilla
MTV3/45 minuuttia:
Bisnestä vastaanottokeskuksilla
8.4.2009
Turvapaikanhakijoiden määrän raju kasvu on aiheuttanut huutavan pulan vastaanottokeskuksista. Suomessa on 18 vastaanottokeskusta, jotka kaikki ovat täynnä. Lisää perustetaan koko ajan. Tällä hetkellä laitoksissa asuu lähes viisituhatta turvapaikanhakijaa.
Sisäministeriön maahanmuutto-osaston mukaan jatkossa pitäisi pyrkiä entistä suurempiin yksiköihin. Asutettavien vähimmäismäärä on ministeriön mukaan 150, ylärajaa ei ole. Tällä hetkellä suurin yksikkö sijaitsee Joutsenossa, jossa asukkaita on 450. Kemin vastaanottokeskus on maan toiseksi suurin, turvapaikanhakijoita on asutettu saman katon alle 250.
Kiinteistösijoittajat liikkeellä
Moni kiinteistösijoittaja on havainnut turvapaikanhakijoiden synnyttämän tilojentarpeen ja tarjoaa nyt lääkettä vuosi vuodelta kasvavaan kysyntään.
Turvapaikanhakijoiden vastaanottoa koordinoiva erityissuunnittelija Veikko Pyykkönen sisäministeriön maahanmuutto-osastolta kertoo, että ministeriöön tulee joka viikko kymmeniä yhteydenottoja kiinteistösijoittajilta, jotka haluavat tarjota omistuksessaan olevia tiloja vastaanottokeskuksiksi.
- Joukossa on tyhjiä kerrostaloja ja muita liiketiloja. Periaatteessa olemme kiinnostuneita kaikista tiloista, mutta niiden pitää täyttää asumiskriteerit. Kiinteistöissä on oltava riittävä varustetaso, kylpy- ja keittotilat, selvittää Pyykkönen.
Kiinteistösijoittajille tyhjien tilojen hyödyntäminen vastaanottokeskukseksi on oiva bisnes, koska valtio maksaa kaikki turvapaikanhakijoista aiheutuneet kulut täysimääräisesti aina vuokrista tilojen saneeraukseen saakka.
Turvapaikanhakijat kelpaavat, pakolaiset eivät
Talousvaikeuksissa kamppailevat syrjäseutujen kunnat ovat ottaneet turvapaikanhakijoita kernaasti vastaan. Vastaanottokeskuksia kannattaa perustaa, koska valtio korvaa palvelujen järjestämisestä aiheutuneet kustannukset täysimääräisesti. Terveydenhuollon ja koulutuksen lisäksi valtio kustantaa vastaanottokeskusten työntekijöiden palkat, ruoan sekä tulijoiden taskurahat.
Turvapaikanhakijoiden vastaanottaminen on kannattavaa, pakolaisten asuttaminen ei. Kun turvapaikanhakija saa oleskeluluvan ja pakolaisstatuksen, kuntien suhtautuminen muuttuu, koska valtion tuet romahtavat.
Siinä missä valtio korvaa turvapaikanhakijan kulut täysimääräisesti, maksetaan pakolaisia vastaanottaville kunnille valtion kassasta vain parin tuhannen euron vuosittainen kulukorvaus kolmen vuoden ajalta.
Turvapaikanhakijoiden osalta kunnilla ei ole myöskään kotouttamisvelvoitetta. Pakolaisia asuttavat kunnat puolestaan sitoutuvat sopeuttamaan tulijat yhteiskuntaan kieli- ja työvoimakoulutuksen avulla.
Iso yhteiskunnallinen ja aluepoliittinen ongelma on pakolaisia vastaanottaneiden kuntien leväperäinen suhtautuminen kotouttamiseen. Kun resurssit ovat niukat, kotouttaminen puutteellista eikä työtäkään ole tarjolla, hakeutuvat maahanmuuttajat kasvukeskuksiin. Niihin syntyy vähitellen pakolaisten omia lähiöalueita. Niissä sosiaaliset ongelmat kasaantuvat ja lasku jää kasvukeskusten maksettavaksi.
Turvapaikanhakijoiden määrä kasvaa edelleen
Turvapaikanhakijoiden määrä kääntyi voimakkaaseen kasvuun viime kesänä. Loppuvuodesta maahan tuli ruuhkaisimpina kuukausina lähes 700 avun tarpeessa olevaa. Kaiken kaikkiaan tulijoita oli lähes kaksi kertaa edellisvuotta enemmän.
Sama tahti jatkuu edelleen. Sisäministeriön arvion mukaan Suomeen tulee tänä vuonna noin 6000 turvapaikanhakijaa. Erityisen rankasti on kasvanut yksin maahan tulevien alaikäisten lasten määrä. Suomesta on hakenut turvapaikkaa jo noin 250 alaikäistä, viime vuonna heitä oli tähän aikaan noin 50. Suurin osa lapsista on 15-17 -vuotiaita poikia.
Lakiin perustuvan perheenyhdistämisoikeuden kautta yksin Suomeen tulleet lapset moninkertaistavat maahanmuuttajien määrän lähivuosina. Sisäministeriön mukaan yksinomaan Somaliasta yksin Suomeen tulleet alaikäiset tuovat maahan parin kolmen vuoden sisällä noin 4000 uutta asukasta.
Perheenyhdistämisprosessin kautta maahan tuleva suku ei joudu käymään läpi turvapaikkatutkintaa.
He saavat automaattisesti oleskeluluvan Suomessa.