Aamulehti: Suomi tarvitsee 10 000 ulkomaalaista vuosittain

Talousasiantuntijan mukaan eläke-etuja ei saada turvattua, ellei työmarkkinoille saada lisää väkeä.

Aamulehti:
Suomi tarvitsee 10 000 ulkomaalaista vuosittain
13.4.2009

Suomessa muhii edelleen eräänlainen eläkepommi, vaikka pahin työeläkekiista siirrettiinkin muutama viikko sitten työryhmään.

Jotta eläkelupaukset nykyisille eläkkeiden maksajille voidaan turvata, pitäisi kaikki kynnelle kykenevät työelämän ulkopuolella olevat saada töihin. Tämä koskee niin työttömiä kuin työhön jollakin lailla kykeneviä vammaisiakin.

Näiden ohella Suomeen pitää saada ainakin 10 000 ulkomaalaista lisää joka vuosi. Näin arvioi Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Pasi Holm.

Suomalaisten ikäluokkien koko pienenee samalla, kun eläkeläiset elävät yhä pidempään. Nykyetuja ei pystytä takaamaan ilman maahanmuuttajia.

Suomen työllisyysaste eli työssäkäyvien ihmisten määrä on laskemassa 70 prosentista 66 prosenttiin.

Työllisyysasteen lasku heikentää mahdollisuuksia säilyttää nykytasoiset eläke-edut. Tämä ei kuitenkaan niitä yksinään kaataisi.

Tätäkin tärkeämpi tekijä on ikäluokkien pienentyminen. Pelkästään varautuminen maksajaikäluokan kutistumiseen aiheuttaa sen, että työeläkemaksuja aiotaan korottaa vuodesta 2011 lähtien. Samoin eläkkeitä alkaa vuodesta 2010 lähtien pienentää elinaikakerroin. Kun ihmisten elinikä pitenee, vastaavasti eläketaso laskee tietyn kaavan mukaan.

Luvassa huononnuksia
Holm pitää mahdollisena, että luvattuihin eläkkeisiin tehdään merkittäviä heikennyksiä, jos huoltosuhteen huononemista ei pystytä korvaamaan. Maailmanlaajuinen finanssikriisi ja sitä seuraava työttömyys lisäävät eläkejärjestelmään kohdistuvia paineita.

Ei riskisijoituksia
Suomen eläkejärjestelmän pääperiaate on, että tämän hetken eläkeläisten rahat kerätään suurimmaksi osaksi ihmisiltä, jotka käyvät parasta aikaa töissä.

Kerätyistä eläkemaksuista vain pieni osa päätyy osakemarkkinoille ja muihin sijoituksiin.

Eläkevakuutusyhtiöt sijoittavat esimerkiksi valtion obligaatioihin ja joukkovelkakirjalainoihin. Nykyinen finanssikriisi on sulattanut eläkesijoituksia 8-12 prosenttia.

Holm pitää välttämättömänä myös sitä, että työssäoloaikaa jatketaan sekä alku- että loppupäässä. Tähän pyrittiin jo vuoden 2005 eläkeuudistuksella eli nykyisellä joustavalla 63-68 vuoden eläkeiällä.

Nyt asetettu työryhmä selvittää, miten suomalaista työeläkejärjestelmää on muutettava ikäluokkien pienentyessä. Työryhmä sai alkunsa, kun pääministeri Matti Vanhanen (kesk) ehdotti yleisen eläkeiän nostamista 65 vuoteen. Asia sai niin laajan vastustuksen, että asia otettiin uuteen valmisteluun.

Anja Mulari-Ikonen