Turun Sanomat: Somalien kansalaisuushakemukset tuplaantuneet

Turun Sanomat:
Somalien kansalaisuushakemukset tuplaantuneet
Hakemusten määrän huima kasvu mysteeri Maahanmuuttovirastolle
6.4.2009

Uusi Suomi:
Somaleilta selittämätön hakemusvyöry Suomelle

Jussi Orell

Odottamaton ja raju kasvu löi viranomaiset ällikällä

Suomeen muuttaneiden somalien kansalaisuushakemusten määrän raju kasvu on yllättänyt Maahanmuuttoviraston. Hakemusten määrä kasvoi vuodesta 2007 vuoteen 2008 yli sadalla prosentilla. Kasvu on yllättävä paitsi suuruudeltaan, myös siksi, että vuodesta 2006 vuoteen 2007 hakemusten määrä väheni 6,3 prosenttia.

Kansalaisuusyksikön johtaja Tiina Suominen kertoo, että Maahanmuuttovirasto on yrittänyt selvittää kasvun syitä, mutta ratkaisua ei ole vielä löytynyt.

- Somalit ovat tietysti Suomessa iso ryhmä, mutta kasvua on silti vaikea selittää. Hakemuksia ei esimerkiksi tehdä aina silloin, kun vaatimus asumisajasta Suomessa tulee täyteen. Syy löytyy ehkä myöhemmin sitten, kun saamme tämän vuoden tilastot. Silloin näemme, onko kyse tilastollisesta piikistä vai ei.

Helsingin ulkomaalaispoliisissa ollaan yhtä ymmällään hakemusten määrän kasvusta. 20-25 prosenttia kansalaisuushakemuksista jätetään Helsingin poliisille, ja viime vuonna somaliaisten hakemusten kasvu oli vain reilut kahdeksan prosenttia.

- Ehkä hakemuksia on nyt jätetty enemmän tasaisesti eri puolilla maata, minkä vuoksi se ei ole kiinnittänyt huomiota, arvelevat komisario Kaj Wahlman ja toimistosihteeri Liisa Ovaskainen ulkomaalaispoliisista.

Toinen ryhmä, jonka kansalaisuushakemusten määrä lisääntyi viime vuonna rajusti, ovat ukrainalaiset, joilla kasvua on sata prosenttia. Heidän määränsä on kuitenkin selvästi somaleja pienempi, joten tilastolliset vaihtelutkin ovat suurempia.

---------------------------------------

Suomen kansalaisuutta hakeneiden somalien määrä kaksinkertaistui vuodessa

Suomeen muuttaneiden somalien kansalaisuushakemusten määrä kasvoi rajusti viime vuonna. Maahanmuuttovirasto myöntää yllättyneensä siitä, että määrä kasvoi yli kaksinkertaiseksi yhden vuoden aikana.

Erityisen yllättäväksi kasvun tekee sen, että vuodesta 2006 vuoteen 2007 hakemusten määrä väheni 6,3 prosenttia.

Maahanmuuttovirasto on yrittänyt selvittää kasvun syitä, mutta ratkaisua ei ole löytynyt.

- Somalit ovat tietysti Suomessa iso ryhmä, mutta kasvua on silti vaikea selittää. Hakemuksia ei esimerkiksi tehdä aina silloin, kun vaatimus asumisajasta Suomessa tulee täyteen. Syy löytyy ehkä myöhemmin sitten, kun saamme tämän vuoden tilastot. Silloin näemme, onko kyse tilastollisesta piikistä vai ei, sanoo viraston kansalaisuusyksikön johtaja Tiina Suominen.

Suomen kansalaisuutta hakevalta vaaditaan pääsääntöisesti kuuden vuoden asumista Suomessa. Poikkeuksen muodostavat Suomen kansalaisten puolisot ja pakolaisstatuksen saaneet maahanmuuttajat, joilla aika on neljä vuotta.

Myös poliisi yllättynyt

Se, että nimenomaan somalit innostuivat viime vuonna hakemaan Suomen kansalaisuutta ennätystahtiin, on yllättänyt myös Helsingin ulkomaalaispoliisin. 20-25 prosenttia kansalaisuushakemuksista jätetään Helsingin poliisille. Viime vuonna somalialaisten hakemusten määrä kasvoi Helsingissä vain reilut kahdeksan prosenttia.

- Ehkä hakemuksia on nyt jätetty enemmän tasaisesti eri puolilla maata, minkä vuoksi se ei ole kiinnittänyt huomiota, pohtivat komisario Kaj Wahlman ja toimistosihteeri Liisa Ovaskainen ulkomaalaispoliisista.

Toinen ryhmä, jonka kansalaisuushakemusten määrä lisääntyi Maahanmuuttoviraston mukaan viime vuonna selvästi, ovat ukrainalaiset, joilla kasvua on sata prosenttia. Heidän määränsä on kuitenkin selvästi somaleja pienempi, joten tilastolliset vaihtelut ovat suurempia.

Suurin osa hyväksytään

Suurin osa Maahanmuuttoviraston käsittelyyn tulevista kansalaisuushakemuksista päättyy hakijan kannalta myönteisesti.

- Alle kymmenen prosenttia päätöksistä on kielteisiä, ja niistä noin puolesta valitetaan eteenpäin, kertoo tulosalueen johtaja Ulla Vainikka.

Yksi kansalaisuuden saannin edellytyksistä on riittävä suomen kielen taito. Kielikokeen suorittamista ei kuitenkaan vaadita yli 65-vuotiailta pakolaisstatuksen omaavilta tai oleskeluluvan suojeluntarpeen perusteella saaneilta maahanmuuttajilta. Myös luku- ja kirjoitustaidottomat on vapautettu kirjallisesta kokeesta.

- Heidän on kuitenkin suullisesti osoitettava, että ovat tyydyttävällä tasolla. Asia saattaa ilmetä esimerkiksi suomen kielen opettajan lausunnosta tai kotouttamiskurssien todistuksista.

Kielitestistä voidaan vapauttaa myös terveydellisten syiden, kuten puhevammojen, vuoksi.

- Näistä tapauksista olemme saaneet eniten korkeimman hallinto-oikeuden käytäntöjä. Kyse on aina tapauskohtaisesta harkinnasta, Vainikka korostaa.