HS: Afganistanin pakolaisia pyrkii yhä useammin myös Suomeen

Helsingin Sanomat:
Afganistanin pakolaisia pyrkii yhä useammin myös Suomeen
17.4.2009

Afganistanista kotoisin olevien turvapaikanhakijoiden määrä nousi Suomessa viime vuonna ja vuoden 2009 alussa voimakkaasti. Viime vuonna 254 afgaania anoi Suomesta turvapaikkaa. Pelkästään vuoden 2009 kolmen ensimmäisen kuukauden aikana hakemuksen jätti 105 afganistanilaista.

Vuosina 2006 ja 2007 hakijoita tuli kumpanakin vajaat sata.

Afganistanilaiset ovat Suomessa viime vuonna kolmanneksi suurin ryhmä irakilaisten ja somalialaisten jälkeen.

Afganistanin seitsemän vuotta jatkunut sota työntää jatkuvasti pakolaisia naapurimaihin ja Eurooppaan asti. Pariisissa ilman vanhempia saapuneet nuoret afgaanit kokoontuvat Pohjois-Pariisin puistoihin ja aukioille. Seutua on alettu jo kutsua "mini-Kabuliksi".

Asif, 15, aikoo Norjaan, Englantiin tai Suomeen. Suunnitelmaa on turha vähätellä teinipojan haihatteluna. Pohjois-Pariisissa suunnitelmiaan kertova afgaanipoika on jo vaeltanut Pakistanista Turkin, Kreikan ja Italian kautta Pariisiin. Vuoden vaellus ei ole sammuttanut sinnikkyyttä.

Suomessa sai viime vuonna turvapaikkapäätöksistä myönteisen päätöksen 72 afganistanilaista ja kielteisen 19 hakijaa.

Maahanmuuttoviraston tulosalueen johtajan Juha Similän mukaan Afganistanista tuleminen ei automaattisesti riitä turvapaikan saamiseen.

"Hakemukset tutkitaan tapauskohtaisesti", hän sanoo.

YK:n pakolaisjärjestö UNHCR arvioi osan Afganistanista turvalliseksi, osan turvattomaksi. Maahanmuuttovirasto noudattaa päätöksissään YK:n käsityksiä. Lisäksi virasto arvioi, onko hakijalla yksilöllinen tarve suojeluun.

Vaikka hakijoiden määrä Suomessa on noussut, Ruotsi saa edelleen huomattavasti enemmän turvapaikkahakemuksia.

Vuoden 2007 tilastojen perusteella ovat sotaa paenneet 3,1 miljoonaa afganistanilaista maailman suurin pakolaisryhmä. Vain murto-osa hakee virallisesti turvapaikkaa. Jotain kielii kuitenkin se, että afganistanilaisten turvapaikkahakemusten määrä nousi maailmassa viime vuonna 85 prosenttia edellisvuodesta, 18 500:aan.

___________________________________________

Pitempi versio:

Asif, 15, aikoo Norjaan, Britanniaan tai Suomeen. Suunnitelmaa on turha vähätellä teinipojan haihatteluna. Pohjois-Pariisissa suunnitelmiaan kertova afgaanipoika on jo vaeltanut Pakistanista Turkin, Kreikan ja Italian kautta Pariisiin. Vuoden vaellus ei ole sammuttanut sinnikkyyttä.

"Afganistanissa tulevaisuus tietää taisteluja. Minä haluan oppia ja tehdä töitä", poika sanoo.

Suomeen aikoo vieressä seisova Nazrullah, 26.

"Olen kuullut sukulaisilta, että Suomi on parempi kuin Ranska. Että sinne saa perheen mukaan, jos itse saa turvapaikan", hän sanoo.

Suklaan ja keksien maahantuonnilla vaimonsa ja 3,5-vuotiaan tyttärensä elättänyt Nazrullah sanoo jättäneensä Afganistanin, koska hänen tukensa kristityksi kääntyneelle Abdul Rahmanille teki elämästä vaarallista.

Afganistanin seitsemän vuotta jatkunut sota työntää jatkuvasti pakolaisia naapurimaihin ja Eurooppaan asti. Pariisissa ilman vanhempia saapuneet nuoret afgaanit kokoontuvat Pohjois-Pariisin puistoihin ja aukioille. Seutua on alettu jo kutsua "mini-Kabuliksi".

Vuoden 2007 tilastojen perusteella ovat sotaa paenneet 3,1 miljoonaa afganistanilaista maailman suurin pakolaisryhmä. Vain murto-osa hakee virallisesti turvapaikkaa. Jotain kielii kuitenkin se, että afganistanilaisten turvapaikkahakemusten määrä nousi maailmassa viime vuonna 85 prosenttia edellisvuodesta, 18 500:aan.

Pakolaisia Pariisissa auttavan France Terre Asile -järjestön johtaja Pierre Henry sanoo, että eurooppalaiset ovat jättäneet afgaanit heitteille.

"Afganistanin sodalla ja eurooppalaisten sinne lähettämillä sotilailla on seurauksia. Ne lisäävät siirtolaisvirtoja. Euroopan pitäisi tunnustaa tämä", Henry sanoo.

Asifin ja Nazrullan ympärillä Saint Martinin kanaalin rannalla seisoskelee arviolta nelisenkymmentä maanmiestä. Auringon laskiessa bussit hakevat tarvitsevia asuntoloihin yöksi. Avustusjärjestöjen jakamat peitot ja makuupussit kulkevat mukana kuluneissa muovikasseissa.

16-vuotias Ali jää tänä iltana bussin kyydistä. Norjaan tähtäävä poika suhtautuu tilanteeseen tyynesti.

"Nukun puistossa, taas. Siellä ei ole vaarallista – vain kylmä."

Pariisissa on luvattomien maahanmuuttajien määrä kasvanut erityisesti sen jälkeen kun Ranska vuonna 2002 sulki Pohjois-Ranskan rannikolla sijainneen Sangatten leirin. Se auttoi tulijoita, jotka pyrkivät kohti Britanniaa.

Pariisissa pakolaisia auttavat järjestöt ovat huomanneet, että Afganistanista saapuu yhä enemmän alaikäisiä poikia ilman vanhempia. Järjestöt ovat jo ylivoimaisen tehtävän edessä.

"Valtio ei hoida vastuutaan. Ranskan lain mukaan alaikäisille kuuluu suojelu: koulu, ruoka ja terveydenhoito", sanoo nuoria auttavan kaupunginosajärjestön aktiivi Jean-Michel Centres.

"Kurjilla oloilla valtio haluaa kannustaa [afgaanit] pois Ranskasta, jatkamaan matkaa."

Monet afgaanit ovatkin vaikeita autettavia. He yrittävät vältellä viranomaisia, koska he haluavat jatkaa Pariisista kohti pohjoista. Etenkin Norja ja toisena Suomi ovat suosituimmat päämäärät, kun Pariisissa harhailevilta nuorilta afgaaneilta kysyy suunnitelmia.

Harva puhuu hyvää englantia. Useimpien tiedot Euroopan valtioiden maahanmuuttopolitiikasta ovat huhujen tasolla.

Suomalaisen toimittajan kysymykset vaihtuvatkin haastateltavien uteliaisuuteen. Onko Suomessa hyvä olla? Saako sieltä paremmin töitä kuin Ruotsista? Entäpä saako Suomeen vaimon ja lapset mukaan?

Euroopan unionissa Dublinin sopimuksen mukaan turvapaikanhakijoiden hakemukset ovat sen maan vastuulla, jonka kautta hakijat ovat saapuneet unioniin. Suurin osa afgaaneista on tullut Kreikan kautta. Esimerkiksi ihmisoikeusjärjestö Amnesty International on moittinut Kreikkaa puutteellisesta turvapaikka-anomusten käsittelystä. Henryn mukaan Kreikassa anomuksia ei hyväksytä "juuri lainkaan".

"Joka tapauksessa Dublinin sopimus on aivan järjetön. Se sysää kaiken taakan saapumismaille", Henry sanoo.

Suomesta moni afgaani on kuullut, että sieltä ei alaikäisiä palauteta Kreikkaan. Maahanmuuttoviraston tulosalueen johtaja Juha Similä vahvistaa Suomesta, että tämä pitää paikkansa. Similän mukaan "Kreikan olosuhteet ottaa vastaan alaikäisiä ovat puutteelliset". Nazrullan mukaan Kreikan poliisi jahtaa luvattomia maahantulijoita pamppujen voimin. Kreikassa ja Italiassa pääsee nukkumaan vain kadulle.

"Suomessa voisi saada nukkua jossain talossa, eikös?" hän kysyy.

"Minä kyllä pärjään kadullakin, mutta eivät vaimoni ja tyttäreni voi niin nukkua."