Etelä-Saimaa: Thors: Turvapaikkamenettelyä nopeutetaan

Etelä-Saimaa:
Astrid Thors: Turvapaikkamenettelyä nopeutetaan
21.4.2009

Etelä-Saimaassa 10.4. julkaistussa Seppo Ahon mielipidekirjoituksessa esitettiin huoli turvapaikanhakijoiden Suomelle aiheuttamista kustannuksista.

Kuten kirjoituksessa arveltiinkin, valtion talouden kannalta on edullisempaa lisätä väliaikaisesti turvapaikkahakemusten käsittelijöiden määrää Maahanmuuttovirastossa, jolloin hakijoiden oleskelu vastaanottokeskuksessa ei pitkity.

Yhden turvapaikanhakijan kustannukset vastaanottokeskuksessa ovat keskimäärin 12 000 euroa vuodessa.

Maaliskuun tietojen mukaan normaalissa menettelyssä turvapaikkapäätösten käsittelyaika on keskimäärin 199 vuorokautta.

Arviolta noin 0,6 milj. euron lisämäärärahalla, joka kohdennetaan turvapaikkahakemusten käsittelyyn, voidaan vuositasolla säästää noin viisi miljoonaa euroa vastaanottokustannuksissa.

Turvapaikanhakijoiden määrä kääntyi Suomessa nousuun viime vuoden loppupuolella.

Turvapaikanhakijoiden määrät ovat vaihdelleet aina, mutta viime vuoden hakijamäärä on toistaiseksi suurin.

Sisäasiainministeriössä tehdään parhaillaan selvitystä Suomen turvapaikkapolitiikasta. Selvityksessä tehdään muun muassa vertailua turvapaikkamenettelyistä Pohjoismaissa ja ehdotuksia turvapaikkamenettelyn nopeuttamiseksi Suomessa.

Sellaiset hakemukset, jotka ovat ilmeisen perusteettomia tai joiden tutkinnasta on vastuussa toinen EU-valtio, pyritään nykyäänkin ratkaisemaan mahdollisimman nopeasti.

Tässäkin on pitkälti kysymys siitä, saadaanko turvapaikkamenettelyyn riittävästi voimavaroja.

ASTRID THORS

maahanmuutto- ja eurooppaministeri

--------------------------

Etelä-Saimaa/mielipide 10.4.2009

Huhuilta siivet poikki

Maahanmuuttovirasto hakee näyttävillä ilmoituksilla (mm. ES 05.04.) kolmea johtajaa, kahtakymmentäyhtä ylitarkastajaa ja kuutta osastosihteeriä Helsinkiin, Imatralle ja Ouluun. Taustalla lienevät laskelmat siitä, että maahamme tulleiden pakolaisten asioiden nopeampi käsittely tulee yhteiskunnalle halvemmaksi kuin pyrkijöiden kuukausia tai vuosia kestävän odottelun kustantaminen.

Suomen varsin vapaamielistä pakolaispolitiikkaa ei olla lainsäädäntöteitse juurikaan muuttamassa. Aiheesta syntynyt julkinen keskustelu onkin paikallaan, sillä yhä hurjemmiksi käyvät väitteet siitä, mitä pakolaisten ylläpito täällä maksaa, varsinkin kun suuri osa heistä palautetaan pitkän oleskelun jälkeen takaisin turvallisiksi katsottuihin maihin.

Suurennuslasi kustannusten todentamiseksi on otettu käyttöön Suomeenkin iskeneen laman ja kasvavan työttömyyden puraisemana.

Jotta vihdoin saataisiin puolueetonta tietoa siitä, mitä suomalainen yhteiskunta on valmis kustantamaan, on aiheellista, että Maahanmuuttovirasto tai sen alaiset yksiköt kertovat julkisuuteen nämä tiedot.

Laskelmiin tulee ottaa mukaan Maahanmuuttoviraston työntekijöiden palkat, viraston eri yksiköiden vuokrat ja muut toiminnan edellyttämät hallintokulut, pakolaisten vastaanotto-, kuljetus- ja majoituskustannukset, terveydenhuolto, heidän ylläpitonsa (ruoka, vaatteet yms.) ja muut toimeentulokustannukset sekä lopuksi maasta poistettavien osalta lentoliput saattajineen.

Näin voitaisiin kumota (tai todistaa oikeiksi) väitteet siitä, että 10 000 pakolaista maksaa suomalaisille 240 miljoonaa euroa vuodessa eli keskimäärin 2 000 euroa jokaista henkilöä kohti kuukaudessa. Totta vai tarua?

SEPPO AHO

Lappeenranta