Savon Sanomat: Rasismilla ei pitäisi leikitellä

Etelä-Suomen Sanomat:
Pääkirjoitus: Turhaa venkoilua Soinilta
20.4.2009

Helsingin Sanomat:
Pääkirjoitus: Puolustakaa oikeasti ihmisoikeuksia
18.4.2009

Savon Sanomat:
Pääkirjoitus: Rasismilla ei pitäisi leikitellä
18.4.2009

Lapin Kansa:
Pääkirjoitus: Rasismilla eurovaaleihin?
17.4.2009

Kainuun Sanomat:
Pääkirjoitus: Katainen oikeassa
21.4.2009

Savon Sanomat/Pääkirjoitus

Rasismi on asia, jolla ei pitäisi tehdä politiikkaa tai leikitellä hetkellisten irtopisteitten toivossa. Rasismiin, ihmisten syrjimiseen rodun tai kansallisuuden perusteella, voi suhtautua vain yhdellä tavalla: tuomiten.

Valitettavasti todellisuus on toista kuin periaatteet ja toiveet myös Suomessa. Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini on saanut viime kuukausina itselleen aivan uudenlaista poliittista itsetuntoa kasvavista kannatusluvuista ja käyttää häikäilemättä tilaisuutta myös rasismin tarjoamat mahdollisuudet kannatuksen lisäämiseen.

Helsinkiläisen Jussi Halla-ahon nostattaman rasismikohun yhteydessä Soini vakuutti kerta toisensa perään, että hän tai hänen puolueensa ei ole rasistinen. Mutta mitä tapahtui nyt tämän viikon torstaina, kun maan eri puolueiden puheenjohtajat kokoontuivat allekirjoittamaan yhteistä rasismin vastaista julistusta kesäkuun eurovaaleihin liittyen?

Tapahtui se, mitä osattiin odottaa: ainoana puoluejohtajana Timo Soini ei pannut nimikirjoitustaan julistuksen alle. Jälleen kerran hän halusi erottua joukosta erilaisena poliitikkona. Tempullaan Soini turvasi itselleen laajan valtakunnallisen julkisuuden. Hän teki jokaiselle suomalaiselle tiettäväksi, että hän on mies, joka ei kumartele kaiken maailman vierasmaalaisten edessä.

Suomi säilyi harvinaisen pitkään yhden kansallisen kulttuurin maana. Kun Ruotsiin, Tanskaan ja Norjaan tuli menneinä vuosikymmeninä vuosittain tuhansia vierasmaalaisia vierastyöläisinä, pakolaisina tai muista syistä, Suomessa tulijat laskettiin sadoissa. Kaksi kertaa meitä väkirikkaammassa Ruotsissa on jo noin miljoona vierasmaalaista, meillä heidän joukkonsa supistuu edelleen vain muutamiin kymmeniin tuhansiin.

Vierasmaalaiset eivät ole Suomelle ongelma, vaan välttämätön lisä. Ilman heitä valtakunnan väkiluku ei enää kasvaisi, vaan kääntyisi päinvastoin laskuun. Elintasonsa säilyttämiseksi suomalaisten pitää tukeutua vierasapuun tulevaisuudessakin.

Vierasmaalaisten vähäisyydestä johtuen meillä ei ole syntynyt rasistisiksi katsottuja poliittisia kansanliikkeitä samaan tapaan kuin on tapahtunut pohjoismaissa ensin Tanskassa ja sitten Norjassa. Tanskalaisia ja norjalaisia on pidetty maailman vapaamielisimpinä kansakuntina, joten on ollut hämmästyttävää, miten suuria kannatuslukuja Mogens Glistrupin ja Carl I. Hagenin perustamat "edistyspuolueet" ovat keränneet mielipidemittauksissa ja vaaleissa.

Timo Soinin puheenjohtajakaudella perussuomalaisten kannatus on kasvanut viiden, seitsemän prosentin tuntumaan. Ulkomaalaisvastaisuus lisääntyy kokemuksen mukaan taloudellisesti tiukkoina aikoina, jolloin valtaväestö menettää työpaikkojaan ja sen myötä toimeentuloaan. Timo Soinin kansanmiehen ulkokuoren sisällä on kovan luokan poliittinen peluri, joka ei kaihda konsteja suosionsa kasvattamiseen. Mutta kysyä sopii: ketä hänen suosionsa palvelee?

________________________________________________________

Lapin Kansa/Pääkirjoitus

Perussuomalaisten puheenjohtajaa Timo Soinia on viime viikkoina ylistetty puolueensa pelastajaksi ja ennakoitu - takinkäännöstään huolimatta - jopa kesäkuun eurovaalien äänikuninkaaksi.

Soini oli muutaman päivän takaisen Ylen uutisten tutkimuksen mukaan tunnetuin eurovaaliehdokas. Torstainkin piti olla toivoa täynnä, mutta se saattoi ratkaisevasti muuttaa vaaliasetelmia hänen osaltaan.

Jotain käsittämätöntä pelin politiikkaa on siinä, että puheenjohtaja Soini ei suostunut kaikkien muiden puolueiden puheenjohtajien tapaan allekirjoittamaan vetoomusta rasismin ja maahanmuuttajavastaisuuden ehkäisemiseksi eurovaalien kampanjoinnissa.

Soinin selitykset siitä, että vetoomuksella haluttaisiin puuttua perussuomalaisten ehdokasasetteluun, ovat vainoharhaisia. Ainoa hyväksyttävä suhtautuminen rasismiin on nollatoleranssi eli rasismia ei pidä hyväksyä missään muodossa eikä missään määrin. Myös niin sanottu hiljainen rasismi on kielletty.

On merkillistä, että Timo Soini sortui tällaiseen ratkaisuun, vaikka isänsä aatokset ja aatteet tietävä Pekka Vennamo oli häntä jo torstain Ilta-Sanomissa opastanut. SMP:n perustaja Veikko Vennamo ei koskaan hyväksynyt, että hänen nimissään vastustetaan EU:ta ja siirtolaisia.

Rasismin kieltäminen ei voi olla ketään vastaan. Kyseessä on tärkeä vetoomus suvaitsevaisuuden puolesta.

Tätä vetoomusta Soini ei voinut allekirjoittaa. Hän valitsi eurovaaleihin omat eväänsä.

________________________________________________

Etelä-Suomen Sanomat/Pääkirjoitus

Muukalaiset lisääntyvät, muukalaiskammo ja -viha lisääntyvät. Tämä on näkynyt Suomessakin kuluneen talven aikana. Eduskuntapuolueiden puheenjohtajien yhteinen julkilausuma toiminnasta rasismin ja maahanmuuttajavastaisuuden ehkäisemiseksi EU-vaaleissa on ymmärrettävää tältä pohjalta.

Puheenjohtajat lupasivat nollatoleranssia rasismin suhteen ja irtisanoutumista ehdokkaidensa tai jäsentensä toimista, jotka julkisesti levittävät rasistisia tai maahanmuuttajavastaisia mielipiteitä.

Yksi oli joukosta poissa. Perussuomalaisten puheenjohtaja, eurovaaliehdokas Timo Soini ei halunnut allekirjoittaa vetoomusta. Hänen mukaansa riitti, että hän allekirjoitti vuonna 1998 vastaavanlaisen puoluejohtajien vetoomuksen muukalaisvihaa ja rasismia vastaan. Muut puoluejohtajat ovat vaihtuneet, ja he halusivat jälleen yhteisellä julkilausumalla vahvistaa entisen rasismin vastaisen linjan.

Soini on pitänyt nyt laadittua vetoomusta pyrkimyksenä vaikuttaa perussuomalaisten ehdokasasetteluun. Tällä syyllä Soini jätti allekirjoittamatta, vaikka itse teksti olisi kelvannut.

Ja miksei olisi kelvannut - vetoomuksen tekstihän toisti niitä ihmisoikeuksia, joita muun muassa perustuslaki ja Suomea sitovat kansainväliset sopimukset lupaavat kansalaisille. Soini antoi poissaolollaan viestin, että perussuomalaisia eivät pykälät sido tai että he eivät niistä piittaa.

Politiikassa taiten luoviva Soini on joutunut karikkoisille vesille puolueen muutamien äänitorvien muukalaisvihaa hipovien puheiden takia. Puheenjohtajana Soini vähätteli pitkään puolueen edustajien jopa syytteeseen johtaneita puheita, mutta joutui lopulta julkisesti irtisanoutumaan rasismista.

Kriittinen keskustelu maahanmuutosta on eri asia kuin rasismi. Maahanmuuttopolitiikasta pitääkin keskustella avoimesti; aihe ei saa olla tabu. Kiihkoton kriittisyys on eri asia kuin kiihkeä ratsastaminen muukalaisvastaisuudella.

Monesta Euroopan maasta on kokemuksia, että muukalaiskammo myy hyvin vaaleissa. Erityisen otollista maaperä on taloudellisesti huonoina aikoina, kun raha on tiukilla. Kesän eurovaalit odotettavasti tämän jälleen todistavat.

Suomen ulkomaalaiskeskustelussa sotkeutuvat maahanmuuttaja, pakolainen ja turvapaikanhakija turhan usein yhdeksi vyyhdeksi, jossa langanpääkin katoaa. Vauhtia keskusteluun antaa turvapaikanhakijoiden määrän nousu: viime vuonna 4 000, ja tämän vuoden kolmen ensimmäisen kuukauden aikana 1 400. Luku on Pohjolan ja maailmanmitassa mitätön, mutta panee Suomen järjestelmän venymään.

Työperäinen maahanmuutto Suomeen on tervetullutta ja tulevaisuudessa myös välttämätöntä.

--------------------------------------------------

Kainuun Sanomat/Pääkirjoitus

Kotouttamisen epäonnistumisia ja maahanmuuttajanuorten rikollisuutta ei ole julkisuudessa käsitelty riittävän avoimesti.

Suomalaisen poliittisen keskustelun vaikeimpia asioita on ollut maahanmuutto. Tämä ilmenee esimerkiksi siitä, kuinka varovaisesti hallitukset ovat uskaltaneet perustella työperäisen maahanmuuton lisäämistä ja toisaalta käsitellä humanitaariseen maahanmuuttoon liittyviä ongelmia.

Eräiden maahanmuuttajaryhmien sopeutumattomuutta suomalaisiin oloihin, ghettoutumista suurimmissa kaupungeissa ja rikollisuutta ei ole avoimesti käsitelty julkisuudessa. Näitä aiheita on kartettu, kun ei ole haluttu leimautua suvaitsemattomiksi.

Monikulttuurisuuden puolustajat ovat toisaalta liiankin herkästi reagoineet puheenvuoroihin, joissa maahanmuuttoon liittyviä sosiaalisia ongelmia on tuotu kärkevästi esille. Rasistin leima on ollut herkässä.

Takavuosina Kajaanissakin keskusteltiin railakkaasti Slovakian romanipakolaisista, jotka tulivat Kajaaniin sanalla sanoen myymälävarkaiksi. Poliisi otti heitä kiinni verekseltään ja palautti vastaanottokeskukseen vain sillä seurauksella, että samat henkilöt saattoivat jäädä vielä samana päivänä kiinni uudestaan.

Huomattavasti vakavampia maahanmuuttajien rikollisuuteen liittyviä ongelmia on erityisesti pääkaupunkiseudulla, missä nuorten jengiytyminen on yleistä.

Vaikka suurin osa ulkomaalaisten rikollisuudesta Suomessa liittyy kantasuomalaisten tavoin liikenteeseen, korostuvat ryöstöt ja raiskaukset maahanmuuttajien rikollisuudessa selvästi keskimääräistä enemmän.

Rikollisuus on myös selvästi yleisempää myös tiettyjen kansallisuuksien piirissä – erityisesti tilastoista nousevat esille turkkilaiset, vietnamilaiset, iranilaiset, irakilaiset ja somalit. Hannu Niemen ja Päivi Honkatukian tutkimuksen mukaan näihin kansallisuuksiin kuuluvissa ulkomaalaisissa oli vuonna 2005 tuhatta henkilöä kohti yli kaksi kertaa niin paljon rikoksesta epäiltyjä kuin esimerkiksi Suomessa asuvien venäläisten tai virolaisten keskuudessa. Lukumääräisesti suurin osa ulkomaalaisten tekemistä rikoksista oli kuitenkin venäläisten ja virolaisten tekemiä.

Kotouttamisen epäonnistumisia ja maahanmuuttajanuorten rikollisuuden taustoja ja ilmiöitä ei ole julkisuudessa käsitelty riittävän avoimesti. Tämä varovaisuus on rohkaissut muukalaisvihaisia ja rasistisia ilmiöitä, jotka ovat löytäneet elintilaa varsinkin internetin keskustelupalstoilta ja blogeista.

Politiikan puolelle muukalaisvastaisuus on pyrkinyt Perussuomalaisten kautta. Vaikka puheenjohtaja Timo Soini äskettäin selkeästi tuomitsi rasismin, puolue kuitenkin hyötyy tilanteesta kritiikin selkeimpänä väylänä. Nyt kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Jyrki Katainen julistaa, että maahanmuuton lieveilmiöistä on pystyttävä keskustelemaan kiihkottomasti ja asiallisesti ilman pelkoa rasistin leimasta. Ja on aivan oikeassa.

Tuoreen Magdalena Jaakkolan tutkimuksen mukaan asenteet ulkomaalaisia kohtaan ovat kaikissa kansalaisryhmissä ja kaikilla suuralueilla lientyneet. Jää nähtäväksi, miten lamaantuva talous ja työttömyyden kasvu vaikuttaa näihin asenteisiin.