Kansan Uutiset: Keskustelu maahanmuutosta on osaamatonta ja tietämätöntä

Kansan Uutiset: Keskustelu maahanmuutosta on osaamatonta ja tietämätöntä
29.4.2009

– Maahanmuuton vastaisuudesta sanotaan, että se on tullut Suomeen viime vuosina, silloin ja silloin. Ei se mistään ole tullut. Se on ollut täällä. Rasismi on osa Suomea, johon liittyy rotuhygieniaa ja muuta, Åbo Akademin tutkija Salla Tuori sanoi Tampereella rasismitukijoiden seminaarissa maanantaina iltapäivällä.

Eri yliopistojen ja tutkimuslaitosten tutkijoiden puheenvuoroissa media – sen tendenssimäisyys ja osaamattomuus – sai suuren roolin.

Tampereen yliopiston tutkijan Pentti Raittilan mukaan niin sanotusta maahanmuuttajien välitilasta, normaalista elämästä, kertova journalismi puuttuu. Puhutaan vain ääriasioista. Kaivetaan esiin ongelmia tai ihannoidaan joidenkin maahanmuuttajien saavutuksilla.

Raittila sanoi, että näihin päiviin asti journalismi lehdissä, radiossa ja televisiossa on ollut maahanmuuttokeskustelussa poliittisesti korrektia. Se on siis välttänyt karkeaa ja epäasiallista kielenkäyttöä.
Karkean rasistista puhetta on esiintynyt Raittilan mukaan vain internetissä, sen keskustelupalstoilla.

Vasta viime syksyn kunnallisvaalien jälkeen media on tullut, poliitikoiden myötä, mukaan osoittelevampaan ja kovaotteisempaan kielenkäyttöön.

Syyksi seminaarin tutkijat näkivät maahanmuuttokriittisten perussuomalaisten suuren vaalivoiton.
Rasistisen puheen torjunta tärkeää

Turun yliopiston tutkija Suvi Keskinen on seurannut syksyllä virinnyttä maahanmuuttokeskustelua.

Hänen mukaansa poliittisista puolueista ainoastaan Ruotsalainen kansanpuolue on osoittautunut selkeästi maahanmuuttomyönteiseksi ja rasisminvastaiseksi.

Keskinen näkee sekä Helsingin kaupungin virkamiehissä ja poliitikoissa että valtakunnan tason poliitikoissa niin sanottuja maahanmuuttokriittisiä toimijoita.

– Niitä on kokoomuksessa ja keskustassa. Myös demareissa ainakin Kari Rajamäki on myötäillyt näitä kriittisiä kantoja.

– Jyrki Katainen (kok.) ja Matti Vanhanen (kesk.) yrittävät enemmänkin tasapainoilla ja antavat jopa tilaa maahanmuuttokriittisille ja -vastaisille puhujille.

Keskinen sanoo, että raja maahanmuuttokriittisten, -vastaisten ja rasististen puheiden välillä on häilyvä. Korrekti kriittisyys saattaa kätkeä taakseen selkeästi rasistisia asenteita.

Omassa tutkimuksessaan Keskinen on käyttänyt vertailuaineistona Tanskasta kerättyjä tietoja. Tanskassa rasistinen maahanmuutonvastainen puhe on hänen mukaansa jo normalisoitunut osaksi jokapäiväistä julkista keskustelua.

– Selkeästi rasistisen retoriikan torjuminen onkin tärkeätä. Se on yksi osa tätä keskustelua ja toimintamallia, jota kannattaa pitää yllä.

Tampereen yliopiston tutkija Anna Rastas sanoi ihmettelevänsä, miten kyvyttömästi toimittajat kohtaavat esimerkiksi sanavalmiin Timo Soinin (ps.) puheet.

– Soini saa ihan rauhassa heitellä ja sitten ei osata tehdä mitään. Hämmennytään ja haltioidutaan siitä, että joku päästelee.

Muukalainen on kuin lika

Tampereen yliopiston professori Mikko Lehtonen sanoi, että suomalaisuus on maahanmuuton sokea piste.

Lehtosen mukaan muukalaisvihamielisyydestä ja muukalaisten ihannoinnista pitäisi päästä muukalaisia koskevaan viisauteen.

– Vierasta koskeva viisaus on itseä koskevaa viisautta. Meidän pitäisi enemmän pyrkiä purkamaan siitä, keitä me suomalaisina olemme. Suomi on aina ollut monikulttuurinen maa ja meidät on rakennettu moninaisista kulttuurisista aineksista. Pitäisi miettiä, kuka on se minä tai keitä ovat ne me, joihin nähden joku on vieras.

Vasta luokittelu tekee Lehtosen mukaan muukalaisesta muukalaisen.

Lehtonen käytti Mary Douglasin lika-vertausta rasistisen luokittelun kuvauksessaan.

– Lika on ainetta joka on väärässä paikassa. Lian aiheuttaa aina luokittelujärjestelmä. Muukalaiseksi määritteleminen on samanlaista. Tuo on muukalainen ja väärässä paikassa. Kiinnostavaa ei olekaan se toinen, vaan se joka määrittelee sen toisen toiseksi. Siitä pitäisi puhua.

Lehtosen mukaan maahanmuuttokeskustelussa ei kuitenkaan pitäisi kaihtaa ongelmista puhumista.

Luokittelun ohella pitäisi Lehtosen mukaan puhua myös sukupuolesta keskusteltaessa rasismista.

– Minä en tunne yhtään naispuolista aktiivista rasistia. Kun minä puhun näistä asioista julkisesti, niin saan vihapostia. Naisilta tulee aina kiitoksia. Vihaposti tulee miehiltä.