perjantai 4. joulukuuta 2009

Helsingin Uutiset: Kaupunginjohtaja: Maahanmuuttajat luovat uudenlaista Helsinkiä

Helsingin Uutiset: Kaupunginjohtaja: Maahanmuuttajat luovat uudenlaista Helsinkiä 4.12.2009

Se aika on ohi, jolloin ihmeteltiin että "oho, joku muuttaa Suomeen".

Kaupunginjohtaja Jussi Pajusen mukaan maahanmuuton keskeinen rooli yhteiskunnan kehittämisessä on tunnustettava. Se on pysyvä ja positiivinen osa normaalia arkea. Pääkaupunkiseudulla asuu puolet Suomen maahanmuuttajista. Heillä on keskeinen rooli myös yhteiskunnan kehittämisessä. Maahanmuuttajat olivat sata vuotta sitten luomassa hyvinvointia Helsinkiin ja nytkin he ovat positiivisella tavalla luomassa uudenlaista Helsinkiä, Helsingin seutua ja Suomea.

–Maahanmuuttajat ovat helsinkiläisiä, joilla on yhdenvertaiset oikeudet ja velvollisuudet. Monimuotoisuutta on kehitettävä kaikkien eduksi, Pajunen sanoi.

Tähän saakka maahanmuuttajien palvelut on tuotettu erilaisten projektien turvin. Nyt on lähdettävä siitä, että uudet toimintamallit ovat tarpeen. Monimuotoistuvat palvelut ovat osa kaupungin normaalia toimintaa ja Pajusen mukaan monikulttuuristumisen on näyttävä tavassa, jolla kaupunki palveluja tuottaa.

Yksi keskeinen asia on maahanmuuttajien työllistymisen tehostaminen ja tässä tarvitaan kaupungin ja valtion välistä yhteistyötä, selkeät roolit, vastuunjako ja resurssit niin että tulijat pystytään kouluttamaan ja ammattitaitoiset muuttajat ohjaamaan koulutustaan vastaavaan työhön. Kotouttamisen helpottamiseksi pitää Pajusen mielestä voimaannuttaa myös maahanmuuttajien omaa järjestökenttää.

Helsingin sivistys- ja henkilöstötoimen apulaiskaupunginjohtaja Tuula Haatainen muistutti, että maahanmuutto on olennainen osa Helsingin historiaa. Esimerkiksi sata vuotta sitten 40 prosenttia kaupungin kauppiaista oli venäläisiä. Nyt hyvin suomalaisiksi miellettyjen yritysten, kuten Pauligin, Fazerin, Stockmannin ja Tillanderin perustajilla on ulkomaalaiset juuret.

Tuula Haataisen mielestä keskeinen lähtökohta on se, että maahanmuuttajia kohdellaan helsinkiläisinä muiden joukossa. Tukitoimia kohdennetaan maassa asumisen alkuvaiheeseen ja toinen tärkeä asia on maahanmuuttajanuorten koulutukseen satsaaminen.

–Opetuksen tuntimääristä ei leikata, vaikka resursseja muuten leikataan, Haatainen sanoi.

Vaikka maahanmuuttajataustaisten helsinkiläisten määrä kasvaa, peruspalvelut on rakennettava sellaisiksi, että ne joustavat ja mukautuvat kulloisenkin tilanteen mukaan. Monikulttuurisuus on haaste myös kaupungin työntekijöille. Tavoitteena on, että maahanmuuttajien osuus kaupungin henkilöstöstä vastaisi maahanmuuttajien osuutta kaupungin väestöstä.