Tulva: Astrid Thors - tasapainoilija

Tulva 4/2009: Astrid Thors - tasapainoilija

"HYVÄÄ PÄIVÄÄ, god dag!", kajahtaa kahvilan tiskillä. Maahanmuutto- ja europpaministeri Astrid Thors poikkeaa entisessä raitiovaunuhallissa sijaitsevaan kulttuurikeskukseen jokaviikkoisella Töölön-kierroksellaan.

Thors vaikuttaa tarmokkaalta ja hyväntuuliselta, vaikka istuu Matti Vanhasen toisessa hallituksessa, vaalirahakohun toistaiseksi pahimmassa myrskynsilmässä. Kai se on häneen jotenkin vaikuttanut?

"On se ollut omalla tavallaan rankkaa. Meihin on iskostunut tämmöinen puoliroistojen leima. Olen miettinyt uskooko kukaan, että hallituksessa on ministereitä, jotka eivät saaneet rahaa Kehittyvien Maakuntien Suomelta ja jotka ovat säntillisesti ilmoittaneet kaiken saamansa tuen."

Thorsille Töölö on ollut pitkään pääkaupungin kotoisa osa. Täällä hän kävi lukion, Töölöntorin laidalla sijaitsevassa Nya Svenska Samskolanissa. Koulun ilmapiiri oli kympin tytölle suotuisa.

"Oli sallittua saada hyviä arvosanoja ja olla tavoitteellinen."

THORS ON SUOMEN poliittisessa historiassa ensimmäinen henkilö, joka kantaa maahanmuutto- ja eurooppaministerin salkkua. Hän herättää intohimoja. Thorsin on väitetty yrittäneen saada läpi Euroopan liberaaleimpia maahanmuuttolakeja. Toisaalta häntä on arvosteltu siitä, että hän suostui lieventämään samaista lakiehdotusta. Julkisuudessa hän on ollut lähinnä maahanmuuttoasioiden yhteydessä. Millainen nainen ministeri siis oikeastaan on? Kiltti kympin tyttö vain piinkova poliitikko?

Ehkä hänestä löytyvät molemmat. Siinä hän istuu, rennoissa vaatteissa, kahviaan siemaillen. Tietty jämäkkyys ja asiallisuus eivät haihdu olemuksesta, vaikka piirteet pehmenevät keskustelun siirtyessä pois politiikasta. Itseään hän kuvailee muun muassa näin:

"Minussa taistelevat tuomari-juristi ja poliitikko. Poliitikkona on helppo heittää jotain, mutta sitten tulee tämä tasapainoinen tuomarinsielu esiin, joka estää kaikkein räväkimpiä puheenvuoroja."

Nimityksensä jälkeen Thors on joutunut vastaamaan omituisiin kysymyksiin - esimerkiksi sellaiseen, että kuinka paljon niitä maahanmuuttajia tänne oikein tarvitaan.

"Haloo! Kukaan ei ole esittänyt, että meillä pitäisi olla jonkinlaisia maahanmuuttokiintiöitä. Ainoa kiintiö mitä meillä on, on kiin-tiöpakolaiset."

Thors on hämmästellyt, millaisia mittasuhteita käsitykset hänen vallastaan ja persoonastaan ovat saaneet.

"Minun on sanottu avanneen kaikki ovet maail-maan. Ei nähdä sitä että tilanteeseen vaikuttavat monet tekijät, kuten kysyntä työmarkkinoilla ja maailmanpoliittinen tilanne. Ihmisten muuttoliike on osa globalisaatiota. Kaikkea emme voi ohjailla tällaisessa maailmassa."

PERSOONAPRONOMINI KÄÄNTYY Thorsin lauseissa usein me-muotoon. Välillä hän tuntuu viittaavan valtionaisen varmuudella kaikkiin meihin suomalaisiin. Joskus taas kuulostaa siltä, että hän puhuu poliittisen eliitin tai hallituksen äänellä. Tavanomaista poliittista retoriikkaa, vai pyrkimys ottaa askel etäämmälle liiaksi henkilöityneestä keskustelusta?

Niin tai näin, ulkomaalaislain muutoksen yhteydessä vuoden 2007 lopussa Thors oli aikamoisessa myllyssä. Eduskunnan käsittelyssä hallituksen esitystä arvosteltiin jyrkästi, kokoomusnuoret vaativat ministerin eroa ja lainmuutosta vastustava nettiadresssi keräsi tuhansia nimiä. Eniten kiistoja herätti humanitaarista suojelua koskeva pykälä. Hallitus ehdotti esityksessään, että ulkomaalainen olisi oikeutettu humanitaariseen suojeluun, jos hän ei voi palata kotimaahansa "ympäristökatastrofin tai siellä vallitsevien levottomuuksien, huonon ihmisoikeus- tai turvallisuustilanteen, huonon humanitaarisen tilanteen tai vastaavien olosuhteiden vuoksi". Hallintovaliokunnassa esityksen määritelmää muutettiin konkreettisemmaksi, esimerkiksi "vastaavat olosuhteet" eivät jääneet pykälään. Nurisijat hiljenivät ja uusi ulkomaalaislaki säädettiin. Näytti siltä, kuin Thors olisi antanut periksi arvostelijoilleen ja luopunut esittämiensä muutosten vaatimisesta.

Niin ei Thorsin mukaan käynyt. Hänen pyrkimyksenään oli saada työnteko-oikeus tilapäisen oleskeluluvan saaneille turvapaikanhakijoille, ja näin tapahtui. Muidenkaan hallituksen esityksessä olleiden muutosten osalta hän ei koe joutuneensa luopumaan periaatteistaan.

Eikä hän vaikuta ihmiseltä, joka helpolla niin tekisi. Selkeästi hän on saanut lain muutokseen läpi itselleen tärkeän asian, b-luvalla maassa olevien aseman parantamisen. Thorsin katse terävöityy, ja hän toteaa painokkaasti:

"Tämä keskustelu ulkomaalaislaista ja sen muutoksen sisältö, ne ovat aika kaukana toisistaan."

Thors sanoo olevansa huolissaan siitä, mitä tuleman pitää.

"Niin paljon ennakkoluuloja on näissä keskusteluissa noussut esiin, että mahdollisuudet saada muutoksia aikaan ovat vähentyneet. Ellemme saa enemmän tukea monelta mielipidevaikuttajalta, yhteiskunnallisen ilmapiirin ja mielipiteiden kärjistyessä maahanmuuton ´kriitikot´ voivat onnistua tavoitteissaan. Tämän osalta meillä on yhteinen vastuu."

Uudessa hallituksen esityksessä ulkomaalaislain muuttamiseksi työnteko-oikeutta ehdotetaan evättäväksi turvapaikanhakijoilta, joilla ei ole esittää virallista matkustusasiakirjaa tai todistusta henkilöllisyydestään. Toteutuessaan lainmuutos koskisi noin 80 prosenttia turvapaikanhakijoista. Esityksessä lainmuutoksia perustellaan väärinkäytösten ehkäisyllä. Laki on tulossa eduskunnan käsittelyyn loppuvuodesta. Mitä Thors siihen sanoo?

"En tällä hetkellä lausu siitä mitään, koska asia on kesken. Tätä katsotaan vielä. Olemme pyrkineet siivoamaan sieltä joitain käsitteitä, kuten perusteettomien hakemusten vähentäminen. Kukaan ei ole meistä sanomaan etukäteen, että mitkä hakemukset ovat perusteettomia."

LUE KOKO JUTTU TULVASTA 4/09!