Ilkka: Jos uskonto nähdään ongelmana, tuloksena on raaka yhteiskunta

Ilkka, pääkirjoitus: Jos uskonto nähdään ongelmana, tuloksena on raaka yhteiskunta 1.12.2009

Kaleva, pääkirjoitus: Sveitsi hätisti kummituksia

Keskisuomalainen, pääkirjoitus: Pelko ohjaa päätöksentekoa 2.12.2009
Demari, pääkirjoitus: Kummallinen päätös Sveitsissä 30.11.2009

Ympäri Eurooppaa vaeltava islamin pelko sai jälleen viikonloppuna yhden uuden ilmenemismuodon, kun sveitsiläiset päättivät kansanäänestyksessä kieltää uusien minareettien rakentamisen.

Vaikka kyse ei ollut suorasta uusien moskeijoiden rakentamiskiellosta, äänestäjien viesti oli selvä. Päätös oli kohdistettu yhden uskontokunnan rakennuksiin ja niiden olennaisiin osiin. Vastaava päätös kristittyjen kohdalla olisi ristien kieltäminen kirkkorakennuksista.

Tosin on Euroopassa jo lähdetty kieltämään ristejäkin. Ranskassa säädettiin 2004 niin sanottu huivilaki, jolla kiellettiin kouluissa muslimihuivien käyttö. Tasapuolisuuden nimissä kiellettiin samalla myös turbaanit ja isokokoiset ristit.

Sveitsissä ei edes yritetty naamioida päätöstä tasapuolisuudella tai julkisivuperusteilla. Muita torneja käkikellomaassa saa yhä pystyttää. Islamia hyödyntävien fundamentalisti- ja viharyhmien on nyt sallittu leimata kokonainen uskontokunta.

* * *

Vain päätöksiä ajavat liittoumat vaihtelevat. Kun kyse on islaminuskon vastustamisesta, rintamaan saadaan mukaan kristinuskolla ratsastavat nationalistit. Kun rajoituksia asetetaan kristinuskon harjoittamiselle, saadaan mukaan toiset joukot.

Uskonnonvapaus on aivan keskeisiä yleismaailmallisia ihmisoikeuksia. Jokaisella täytyy olla oikeus harjoittaa tai olla harjoittamatta uskontoa vailla ulkopuolista painostusta. Tärkeä rajaus on, että harjoittamisella ei saa loukata muiden ihmisten oikeuksia.

Yhtenäiskulttuurin maissa valtakirkolla ja valtiolla voi olla hyvinkin läheiset välit, mutta yhteiskunnan monimuotoistuessa uskonnonvapaus toteutuu parhaiten, kun valtio on omissa toimissaan uskonnollisesti neutraali.

Suomessakin aletaan lähestyä tätä rajaa, kun evankelis-luterilaisen kirkon jäsenmäärä on putoamassa alle kahdeksankymmenen prosentin. Valtion puolelta pesäeron tekoon ei ole suuria paineita, vaan olisi kirkon oma etu, että se voisi kehittää toimintaansa vapaana julkishallinnollisen yhteisön pykäliä ja painolastia.

Jos kirkon ja valtion muodolliseenkin eroon päädytään, on kuitenkin syytä tunnustaa valtion puolelta, että uskonnot ovat lähtökohtaisesti yhteiskuntaa rakentava voima. Siksi on hyvä antaa kirkon kerätä jäsenmaksunsa veronkannon kautta keräyskulut korvaten, kuten kirkko tälläkin hetkellä jo tekee.

Samalla on syytä tunnustaa, että evankelis-luterilainen kirkko tekee paljon yleishyödyllistä työtä esimerkiksi hautausmaiden ylläpidossa, jota on syytä tukea yhteisistä verovaroista. Suora valtionapu olisi paljon vakaampi tapa kuin nykyinen, suhdanteiden mukaan heittelevä yhteisöveron tuoton osa.

Kolmanneksi olisi syytä luoda kaikki uskonnolliset yhteisöt kattava, jäsenmäärään perustuva yleisavustuksen muoto. Se olisi valtiovallan viesti uskontojen arvostamisesta kenenkään oikeuksia loukkaamatta.

Toinen vaihtoehto on tietysti valita joko Sveitsin islamia pelkäävä malli tai yleisempi uskontoja vierastava malli. Tuloksena ei kuitenkaan ole tasa-arvoinen ja suvaitsevainen vaan ehkä hyvinkin raaka ja rikkinäinen yhteiskunta.

__________________________________________________

Kaleva: Sveitsi hätisti kummituksia

Sveitsiläiset halusivat torjua islamin uhkaa kieltämällä minareettien rakentamisen maan moskeijoihin. Äänestyksen tuloksena radikaalin islamin vaara taisi kuitenkin kasvaa.

Sveitsin sunnuntaisen kansanäänestyksen tulos sai vakaudestaan tunnetun maan vavahtamaan. Vastoin kaikkia mielipidemittauksia maan äänestäjät hyväksyivät perustuslain muutoksen, jonka mukaan maan moskeijoihin ei saa rakentaa minareetteja. Tulos oli selvä: 57,5 prosenttia äänestäneistä kannatti kieltoa, samoin 22 kantonia 26:sta.

Tulos löi ällikällä siksikin, että maan hallitus ja lähes kaikki suuret puolueet kampanjoivat minareettikieltoa vastaan. Kieltoa ajoivat siirtolaisvastainen Sveitsin kansanpuolue sekä oikeistolainen pikkupuolue Federaali demokratialiitto. Niiden viesti oli, että minareetit ovat vieraan uskonnon vallan symboleita, joiden leviämistä ei pidä suvaita. Se sanoma upposi.

Sveitsin 7,6 miljoonasta asukkaasta 22 prosenttia on ulkomaalaisperäisiä. Muslimeja maassa on arvioiden mukaan 350 000 -- 400 000. Ylivoimainen enemmistö tuosta joukosta on aivan muita kuin fundamentalisteja.

Maan islamilainen väestö koostuu ennen kaikkea Bosniasta, Kosovosta ja Turkista tulleista maahanmuuttajista.

Muutenkaan islam ei sveitsiläisten elämässä näy. Eurooppalaisia kavahduttavia, naiset päästä varpaisiin peittäviä burka-asujakaan ei maan katukuvassa juuri tapaa. Moskeijoita maassa on 160, niissä yhteensä neljä minareettia. Sharia-lakia ei ole vaadittu voimaan.

Äänestyksessä Sveitsin islamilaiset luultavasti saivat niskaansa maailman äärimuslimien ja terroristien pahat teot, siis niiden radikaalien, jotka eri puolilla käyttävät islamia häikäilemättömästi poliittisiin ja taloudellisiin tarkoituksiinsa. Uskonnon mainetta ei Euroopassa myöskään paranna se, että monet islamilaiset maat kuten Saudi-Arabia ovat diktatuureja ja monessa islamilaisenemmistöisessä valtiossa kuten Iranissa tai Pakistanissa muiden uskontojen edustajia vainotaan.

Terrori-iskuja tai vakavia uskonnollisia jännitteitä ei kukaan järkevä eurooppalainen kotimaahansa ymmärrettävästi halua.

Silti sunnuntainen äänestys kertoi ainakin yhtä paljon sveitsiläisistä kuin islamista. Historiastaan ja puolueettomuudestaan ylpeä maa on suhtautunut varautuneesti moniin ulkomaailman ilmiöihin. YK:takin sveitsiläiset pitivät niin epäilyttävänä, että liittyivät siihen vasta vuonna 2002. Toisaalta maa on aina halunnut esiintyä puolueettomana ihmisoikeuksien puolustajana.

Ajatus pittoreskien pikkukaupunkien ja Pikku Heidin alppiniittyjen maisemissa törröttävistä minareeteista olivat nyt liian rajuja kauhukuvia. Luultavasti harva suomalainenkaan mielellään näkisi moskeijan minareetteineen ainakaan itselleen tärkeässä maisemassa.

Sveitsiläisten suhtautuminen ulkomaalaisiin on kuitenkin epäjohdonmukainen. Tulijoita, muslimejakin, on siedetty silloin kun maahan on tarvittu ulkomaista työvoimaa talouskasvua turvaamaan.

Olennainen kysymys äänestyksen jälkeen on se, ampuivatko sveitsiläiset omaan jalkaansa. Lähiajat näyttävät, oliko kyseessä lyhytnäköinen voitto. On täysin mahdollista, että äänestystulos päinvastoin toimii herkästi roihahtavana sytykkeenä maan ja maailman islamilaisille uskonkiihkoilijoille.

Toinen vaihtoehto olisi ollut lähettää maailman 1,3 miljardille islamilaiselle myönteinen viesti uskontojen rinnakkainelosta. Se on järkevämpi toimintamalli maailmassa, jossa eri uskontojen edustajien kohtaamiset väistämättä yleistyvät. Kiihkoilu vain ruokkii kiihkoilua.

______________________________________________

Keskisuomalainen: Pelko ohjaa päätöksentekoa

Anita Kärki

Sveitsiläiset äänestivät sunnuntaina minareettien rakentamista vastaan. Tulos yllätti lähes kaikki. Oletuksena oli, että vastustus kaatuu äänestyksessä, mutta toisin kävi. Lähes 60 prosenttia äänesti minareetteja vastaan. Myös Hollannin ja Tanskan oikeistopopulistit haluavat kansanäänestyksen minareettien kieltämisestä.

Sveitsin kansanäänestyksen tulos on yksi esimerkki siitä, miten Eurooppa on alkanut toimia omia periaatteitaan vastaan. Minne unohtuivat vapaus, veljeys ja tasa-arvo? Selän kääntäminen perinteisille arvoille viestii, että jotkut ovat sittenkin tasa-arvoisempia kuin toiset.

SVEITSILÄINEN muukalaisvihamielinen kansanpuolue ja pieni oikeistopuolue vastustavat minareettien rakentamista, koska minareettien myötä ääri-islamilaisuuden ja sitä myötä terrorismin pelätään nousevan Sveitsissä.

Terrorismi toki pelottaa Euroopassa, se on selvä.

Terrorismin pelko on hahmotonta, sillä sellainen on sen aiheuttajakin. Siksi minareetti on helppo nimetä uhkan symboliksi ja samalla tulee tuomittua epäilyttäviksi kaikki muslimit. Ja tämä ei ole kunniaksi eurooppalaisille.

Epävarmuudessa ja pelon ilmapiirissä minareettien kieltäminen merkitsee yritystä konkretisoida epämääräinen vihollinen edes jotenkin. Uskottavan viholliskuvan luominen on olennaista, jotta pelosta voisi edes yrittää saada otteen. Uskotaan, että pelon tuottaja eli terrorismin uhka pienenee, kun tartutaan konkreettisiin asioihin kuten vaikkapa minareetteihin.

ON HUOLESTUTTAVAA, jos pelko alkaa ohjata poliittisia päätöksiä niin, että rationaalisuus syrjäytyy päätöksenteosta. Niin näyttää nyt Sveitsissä käyvän.

Tämä on tietenkin riemuvoitto terroristeille: he ovat onnistuneet pyrkimyksissään, koska ovat ovat saaneet ihmiset hallitsemattoman pelon valtaan ja tämä pelko ohjaa poliittista toimintaa. Silloin demokratia on vaarassa - vaikka kyse olisikin kansan antamista äänistä.

Sveitsin kansanäänestyksen tulos on hyvä esimerkki pelon sosiaalisesta tuottamisesta. Muukalaisvihamieliset puolueet nimesivät minareetit turvallisuuskysymykseksi ja sellaiseksi ihmiset ne äänestäessään myös kokivat, vaikka järkiperusteisesti ajateltuna voisi tulla toisenlaiseenkin tulokseen.

Äänestyksen tulos on sitova, ja näin ollen myös valtio joutuu osallistumaan pelon lietsomiseen.

SVEITSI on poikkeuksellisen kansainvälistynyt maa ja se on myös hyötynyt muun maailman kansainvälistymisestä erityisen paljon. Maa on useiden kansainvälisten järjestöjen päämajojen sijaintipaikka ja pankkimaineeltaan poikkeuksellinen - niin hyvässä kuin pahassa.

Myös tätä taustaa vasten Sveitsin ratkaisu oudoksuttaa: kansainvälistymisen tuomat edut kelpaavat niin kauan kunhan kansainvälistyminen ei arkitasolla kosketa omaa lintukotoa.

Tämä ei luonnollisestikaan ole vain sveitsiläisten omima asenne maahanmuuttajiin, vaan sama ilmiö näkyy myös meillä ja muualla Euroopassa.

___________________________________________

Demari: Kummallinen päätös Sveitsissä

Sveitsiläiset ylpeilevät usein demokratiallaan, joka pitää sisällään sen, että kansanäänestyksessä voidaan kumota mikä tahansa liittoparlamentin säätämä laki.

Sunnuntaina sveitsiläiset päättivät kansanäänestyksessä, että maassa ei saa enää rakentaa uusia minareetteja moskeijoiden yhteyteen.

Jo pelkkä äänestys tuntui erikoiselta. Jos kerran moskeijan saa rakentaa, miksi ei siihen kuuluvaa minareettia? Nykyisestä neljästä minareetista tuskin on ollut suurempaa haittaa, kun niistä ei ole edes saanut esittää rukouskutsuja tähänkään asti.

Oikeistovoimien masinoimassa äänestyksessä olikin kyse aivan muusta. Äänestyksellä haluttiin horjuttaa islamin asemaa Sveitsissä.

Maan hallitus jo totesi kiellon rikkovan niin perustuslakia, uskonnonvapautta kuin perinteistä suvaitsevaisuuttakin. Lisäksi YK:n ihmisoikeusneuvosto ilmoitti rakentamiskiellon rikkovan kansainvälistä oikeutta.

Demokratia sallii tyhmätkin päätökset, mutta tällä kertaa oikeistokiihkoilijoiden ilo voi jäädä lyhytaikaiseksi. Mahdollinen ulkopuolinen puuttuminen asiaan saattaa kuitenkin vahvistaa muukalaisvihamielisyyttä alppimaassa.